perjantai 22. huhtikuuta 2011

Lontooseen töihin?

Minulta on joskus kyselty vinkkejä Lontooseen muuttamisesta ja työnhausta - nyt siis pikaopas tässäkin ihan kaikille kiinnostuneille työnhausta täällä. 




Jaan työpaikat nyt hyvinkin karkeasti kahteen osioon - perusduunit ja graduate-työt.

Perusduuneilla tarkoitan lähinnä vähemmän koulutustason omaaville sopivia töitä. Näitä ovat muunmuassa tarjoilija, kaupan kassa, myyjä, vastaanottovirkailija ja niin edelleen. Sopinee erityisesti lukion päättäneille.

Graduate-duuneilla tarkoitan ihmisiä joilla on vähintään kandi takana ja tähän kategoriaan sopivat työt voisivat olla esimerkiksi account manager (myyjä), researcher, assistant manager ja niin edelleen. Tähän kategoriaan voisivat myös sopia ne henkilöt joilla työkokemusta on takana jo useampi vuosi, vaikkei varsinaista koulutusta alalta jostain syystä olisikaan. 



Ensinnäkin, kannattaa tulla Lontooseen, hankkia paikallinen pay as you go- liittymä ja päivittää CV:hen kaikki tarvittavat yhteystiedot. Osoitteeksi voi laittaa jopa hostellin osoitteen. Sanoisin että ulkomailta töiden etsiminen on pitkällistä, turhauttavaa ja monissa tapauksissa mahdotonta. CV kannattaa profiloida hakemiaan työpaikkoja silmälläpitäen. Jos työkokemusta ei ole paljoa, kannattaa laittaa esimerkiksi entisiä vastuutehtäviä. Riippuen työtehtävistä CV voi olla 1-2 sivua - uransa alkupuolella olevien ei kannata sivua pitempää kirjoitella. On tärkeää myös mainita kielitaito ja koulutustausta.




Perusduuneja etsiessä kannattaa tulla Lontooseen kuukauden tai parin elämiskustannukset taskussa - vaikka töitä löytäisikin pikapuoliin niin palkanmaksua voi pisimmissä tapauksissa joutua odottamaan kuukauden. Siihen saakka tulee pärjätä omillaan.

Paras tapa löytää töitä on printata pino CV:itä, ja lähteä kävelemään asuinpaikkansa lähiympäristössä etsien erilaisia pienempiä firmoja (kauppoja, ravintoloita, kahviloita, rekrytointifirmoja...). Suosittelen etsimään asuinpaikan ympäristöstä erityisesti siksi että perusduuneissa saa usein aika huonoa palkkaa, ja matkaliput ovat täällä kalliita. Vaihtoehtoisesti kannattaa etsiä työpaikkoja järkevän bussimatkan päästä, bussi on huomattavasti halvempi kuin metro.

Monet työntekijää etsivät paikat usein laittavat työpaikkailmoituksen ikkunaan, mutta kannattaa rohkeasti käydä sisään kaikkiin paikkoihin jotka kiinnostavat, esitellä itsensä reippaasti ja kysyä etsisivätkö he mahdollisesti työntekijöitä. Tämä voi oikeasti olla aika pelottavaa aluksi, mutta kunhan itsensä pakottaa muutamaan paikkaan tulee loppukierroksesta paljon helpompi. Monet paikat ottavat CV:n käsiinsä ja sanovat soittelevansa perään jos tarvitaan, jotkut pyytävät työnhakijoita tuomaan cover letterin, ja osa pyytää työntekijää täyttämään paikan oman työnhakulomakkeen. Ei kannata latistua jos tarjouksia ei heti tule, jos jaksaa tarpeeksi kauan pyöriä kyselemässä töitä kyllä löytyy. Työt eivät täällä tekevältä lopu kesken! Gumtree.com sivustolta voi myös löytää varteenotettavia vaihtoehtoja.

Kannattaa varautua siihen että joutuu tekemään ns. harjoitteluvuoron (josta yleensä EI makseta palkkaa) muutamaksi tunniksi jotta työnantaja voi katsoa sopeutuuko työntekijä porukkaan. Eli reippaasti vaan töitä tekemään. Kannattaa varautua myös siihen että täällä ollaan nopeita liikkeessä, ja työpaikkaa tarjoava voi pyytää sinua jo heti seuraavana päivänä töihin, tai jopa kysyä voisitko aloittaa heti. Jos työpaikkaa ei saa harjoitusvuoron jälkeen ei kannata masentua, täällä on aivan mielettömän paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi, omalle kohdalle sattunut paras tapaus oli kun erosin ikävästä työpaikasta puolipäivän aikaan. Iltakuudelta minulla oli jo uusi työpaikka!

Sitten pakollinen disclaimer - jos sinulla on jo paljon työkokemusta, tai korkea koulutus ei kannata etsiä perusduuneja. Työntekijät odottavat tälläisen henkilön lopettavan pikapuoliin joten eivät viitsi palkata. 





Graduate-duunien etsiminen kannattaa aloittaa jo Suomesta käsin kartoittamalla oman erikoisalan rekrytointifirmat. Lisäksi täällä on paljon bilingual -rekrytointifirmoja, jotka kannattaa myös laittaa ylös. Reed.co.uk -sivustolta voi myös löytää varteenotettavia työpaikkoa. Kannattaa lähettää oma CV mahdollisimman moniin rekrytointifirmoihin, mielellään sen jälkeen kun on jo Lontooseen tullut tai päivää aikaisemmin. Soittoja voi nimittäin tulla jo seuraavana päivänä. Rekrytointifirmat myös soittelevat ihan kyllästymisiin saakka. Kannattaa olla kovana jos tarjotaan jotain joka ei missään nimessä sovi - esimerkiksi liian kaukana tai eri työtä mitä haluaa tehdä, ja kertoa suoraan puhelimessa millainen työ sopisi ja pyytää kohteliaasti soittelemaan takaisin jos sellaista löytyy. Liian nirso ei kuitenkaan kannata olla, täällä on melko tavallista joutua matkustamaan tunnin tai ylikin työpaikalleen yhteen suuntaan.

Kaikenlaisiin läheltä liippaaviin paikoihin kannattaa hakea. Täällä ne vaatimukset eivät aina välttämättä ole niin tarkkoja ja hyvä tyyppi voidaan palkata vaikka olisikin opiskellut vähän väärää ainetta, tai ei täytä kaikkia kielitaitovaatimuksia jne jne. Työnantajat myös usein kouluttavat uudet työntekijät, joten kannattaa myös hakea paikkoja joissa luulee pärjäävänsä, vaikkei sellaisia ole aikaisemmin tehnyt. Transferable skills ovat täällä se taikasana.

Kiinnostaviin työpaikkoihin voi myös ottaa itse suoraan yhteyttä ja kysellä töitä vapaamuotoisella hakemuksella tai hakea yrityksen nettisivuilta avoimia paikkoja. Tämä voi tosin olla aikamoisen vaikeaa, ja tärppääminen on vähän tuurista kiinni. Syyskuussa alkavat haut graduate-putkiin isoissa firmoissa, eli näihin kannattaa hakea jos on juuri yliopistonsa päättänyt, tai on ollut työelämässä vuoden tai pari. Ylipäätänsä kannattaa varautua että graduate-duunien löytäminen kestää huomattavasti pitempään kuin tavallisten työpaikkojen löytäminen, eli kannattaa olla muutaman kuukauden varat taskussa. Haastatteluissa voi joutua ramppaamaan aika paljonkin, ja joissakin paikoissa jopa muutamaan kertaan.





Kaikkein tärkeintä on terve seikkailumieli. Uuteen maahan muuttaminen on aina vaikeaa, asunnon metsästäminen voi olla kovinkin stressaavaa, ja kaikki byrokratian pyörittämiset, kuten lääkärille rekisteröityminen, pankkitilin avaaminen, NI-numeron (verotusnumero) hakeminen jne. on väsyttävää. Mutta jos ei anna periksi niin kaiken saa ennenpitkää järjestettyä. Täysin samaa elämäntasoa mihin Suomessa on tottunut täältä tuskin saa, Lontoo on todella kallis kaupunki ja pääsääntöisesti asumistilat ovat Suomen standardeihin tottuneille aika kauheita. Mutta jostain on aloitettava!

Ja niin, omia vinkkejä ja kokemuksia saa laittaa kommenttilootaan :)

Työnhausta Lontoossa/Briteissä lisää:
Brittiläisestä työhakemuksesta ja CV:stä
Graduate-duuneista (yliopistosta valmistuneille) Lontoossa

13 kommenttia:

  1. omat kokemukset reedista on kyl aika shaisseja. ei minkaanlaisia yhteydenottoja aikoihin.
    pankkitilin avaaminen tapahtuu helpoiten niin, etta pyytaa suomen pankista sellasen kirjeen, joka lahetetaan englantilaiseen osoitteeseen. suosituskirje tms. jossa lukee etta han on ollut meidan asiakas ja on ihan kiva tyyppi. ja se maksaa... v. 2006 50e :/ ja osote on tietty oltava jo valmiina, heh. itsellani oli onneksi, silloin aikoinaan.
    terveyskeskukseen rekisterointi sujui helposti samalla kirjeella (kirje jossa on nimi ja osoite vaaditaan siis), mutta paikka olikin hyvin pieni. ehka keskus-londresissa kestaa kauemmin.
    NI-numeron hankkimista en ees enaa muista! mun piti kayda jossain virastossa... ja sitten se tuli postissa. hankin sen tosiaan ennen duunia. mutta sen voi hankkia during tai jalkeenpainkin kasittaakseni, mutta sitte ennen kuin sen saa, palkkashekkeja verotetaan aika reilusti.
    ei tanne kannata tulla xD asumisen laatu on oikeesti todella alhainen ja hinnat on tosi korkeella. yliopistot on kalliita. SUPERkalliita, ens vuodelle ois viela kerenny halvemmilla hinnoilla, mut hakuajat tietty umpeutu helmikuussa, sorry :(
    olin kerran subwaylla toissa paivan. hehe.

    VastaaPoista
  2. Tosi kiinnostava postaus! Mä mietin joskus lukion jälkeen, että olisin lähtenyt Lontooseen töihin joksikin aikaa. Gumtreessa tuli surffailtua ja lähetettyäkin joitakin hakemuksia. Mut koska ne oli noihin perusduunaritöihin niin enhän niistä mitään vastausta koskaan saanut ja sitten se koko homma vaan jäi. :)

    Mutta ehkäpä sitten, kun ne kandin paperit on taskussa, kokeilen uudelleen! Kiitti tosi hyödyllisistä käytännön vinkeistä. :) Uuteen maahan muuttaminen on aina tosiaan haasteellista, mutta varmasti lähes aina myös palkitsevaa.

    VastaaPoista
  3. Jonkun verran noita perusduuneja voi hakea myös Suomessa esim. työkkärin kautta. Niiden kautta on yleensä asuminen valmiina joten saa hyvä mahdollisuuden tulla Lontooseen duuni ja koti valmiina, jonka jälkeen voikin sitten työn ohessa etsiä parempaa. ;)

    VastaaPoista
  4. soph, mulla on vähän ristiriitaisia kokemuksia reedistä. Viime kesänä (kun mulla oli jo kandi alla) laitoin CV:n sinne, ja sain aika paljon soittoja. Muutama vuosi aikaisemmin hain siellä eri töihin eikä ikinä mitään. Ja toi pannkikirje on tosiaan fiksu idea - itse jouduin hoitamaan kirjeen yliopistolta ja se oli pankinkin kannalta vähän hankalaa. HSBC Passport-tili on kuulemma ulkomaalaisille työläisille helpoin avattava!

    Ioanna, samantyyppistä tuo työnhaku varmaan oli Kreikassakin. Muutenkin musta tuntuu että työnhaku Suomessa on melko erilaista kuin ulkomailla. Mut ehdottoamsti Lontooseen jos ikinä vaan siltä tuntuu - täällä kyllä löytää töitä melkoisen helposti :)

    sea, mä en tiennytkään että MOL:ssa on mitään työpaikkoja täältä. Kyllähän se noinkin käy, ja varmaan helpompi tänne tulla kun ei kaikkea tarvitse järjestää itse.

    VastaaPoista
  5. Mun mielestä suurin ero suomalaisen ja britti- työnhaun välillä mitä olen huomannut on se CV ja Cover Letter. Täällä ne mielestäni kirjoitetaan pitkälti erilaisella tyylillä kuin Suomessa, juuri esimerkiksi noita mainitsemiasi skillsejä pitää painoittaa. Esim. CV:ssä ei riitä et kertoo työskennelleensä kaupan kassalla vaan pitää myös kertoa mitä siitä on oppinut yms. Hyödyllinen kirjoitus ehdottomasti!!

    VastaaPoista
  6. Paljon hyviä vinkkejä uusille tulokkaille! Mua alkaa jo vähän hirvittää, että miten Englannista käsin voi päästä Suomeen töihin! Pitää kai parkkeerata huonekalut ym vanhempien luokse ja lähteä kiertämään kavereiden sohvia kunnes työpaikka ja uusi kotikaupunki löytyy!

    VastaaPoista
  7. Laura, oot ihan oikeessa CV:stä. Se kirjoitetaan hyvin erilaisella tyylillä, ja suomalaisittain itsekehuisestikin :) Olisin halunnut krijoitella siitäkin vähän, mut sit koko postaus olisi venynyt turhan pitkäksi.

    Poppet, onnea työnhakuun! Toikin työnhakeminen riippuu paljon siitä miltä alata töitä etsii - joillakin aloilla huomattavasti helpompaa löytää. Mä en vielä Suomeen meinaa palata, mutta ehkä mullakin tulee tuo joskus vielä eteen :)

    VastaaPoista
  8. Joo, mol:ssa on nykyään jonkun verran ilmotuksia ulkomailtakin. Lähinnähän noi Englannin hommat on au paireja, muita lastenhoito/kodinhoitojuttuja ja hotellihommia, mutta varsinkin parikymppisenä ne on varmasti loistava tapa saada "jalka oven väliin". :)

    VastaaPoista
  9. Hyvä paketti tietoa kaipaaville. Itse hankin suomen pankista tuollaisen kirjeen, mutta ei se mitään täällä auttanut. Riippuu varmaan "pankkitädistä" auttaako vai ei. HSBC Passport lienee helpoin saada, ellei ole jo työpaikkaa. Jos työpaikka on, sitten kannattaa avata normaali tili (työnantajalta pyytää kirje). Tämä jälkimmäinen ainakin toimii graduate jne "kunnon" töistä, en tiedä noista perusduuneista.

    Hyvä kommentti myös tuo elintasosta, siitä moni ulkomaalainen täällä valittaa (siis esim skandinaavit tai saksalaiset) mutta pitää vain tottua.

    VastaaPoista
  10. Kiitos tästä postauksesta! Olen heinäkuussa muuttamassa Lontooseen juuri etsimään ihan perusduuneja, ja oli hyvä lukea, että mitä vielä pitää miettiä. Tuo CV-homma ahdistaa aika kovin, että millainen siitä pitää kirjoittaa...

    VastaaPoista
  11. sea, joo, ja noi au pair hommat varmaan sopii niillekin jotka ehkä ovat vähän aremman puoleisia tai osaa kieltä huonosti, se kun on sellaista puoli-itsenäistä asumista.

    anonyymi, mä itse sain yliopistosta kirjeen jolla sain sen pankkitilin avattua. Vaikka kyllä ne sitäkin sai hankaloitettua... Ja noista elämisen erilaisista tasoista. Mua edelleenkin joskus harmittaa tää asumisen laatu täällä. Mutta toisaalta täällä on paremmat työmahdollisuudet kuin Suomessa.

    Mari, hei ei mitään, toivottavasti tää auttaa! CV on aika helppo tehdä mun mielestäni tuollaisia perushommia varten, mut googlatenkin löytyy hyviä malleja. Onnea sit työnhakuun!

    VastaaPoista
  12. Kiitokset tästä! Oli hyödyllinen itsellenikin, kun en ole vielä päättänyt missä aion työskennellä valmistumisen jälkeen :) Suur kiitos! Avautui vähän selvemmin tämän maan koulutus- ja työsysteemi. Noista ei olla vielä meillä ekavuotisille puhuttu paljoakaan. CV:stä ne kyllä jaksavat toitottaa ihan tylsistymiseen asti: "Liittykää koulun klubeihin! Se näyttää hyvältä CV:ssä!" ;D Öö... Minkä maan CV:ssä? Suomessa mut naurettais pihalle työhaastattelusta jos kertoisin olleeni "Yliopiston kokkausklubin vastaava." :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo onhan tuo vähän tuollaista :) Ei kuitenkaan kannata liittyä mihin vaan klubeihin sen CV:n takia, vaan olla niissä joista tykkää. Jos jotain haluaa CV:seensä näistä harrastusjutuista laittaa niin kannattaa valikoida sit ne missä on ollut vastuullisessa tehtävässä, ja oikeasti tehnyt jotain järkevää. Kyllä ne Englannisakin nauraa pihalle jos laittaa että olin kokkausklubin vastaava, mutta jos lisää että siinä tehtävässä (esim.) järjestin hyväntekeväisyystapahtuman joka keräsi £1000 voittoa, ja järjestin kerholle £500 sponsorin Kitchen Aidilta niin johan näyttää fiksummalta :D

      Poista

Tätä blogia ei enää päivitetä, ja kommentteja luetaan harvakseltaan. Tervetuloa poikkeamaan uuteen blogiini Wave to Mummy