sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Pääsiäisiä!

Minun pääsiäiseni kuului...



herkullinen sunday roast: valkosipuli-rosmariini-lammasta punaviinikastikkeella, chili-viherpapuja, hunajaista butternut squash-kurpitsaa, ja uunissa paahdettuja perunoita ja...




valikoima makoisia suklaa-munia. Kinder-muna tottakai, ja lisäksi Thorntonin melted praline- ja Ferreron hasselpähkinä-munia. Mmmm. 

Valitettavasti pääsiäiseeni kuuluu myös kolme esseetä, joita on todella tuskallista vääntää kotosalla istuessa, ihaillessa auringonpaistetta ikkunasta. Onneksi tämä on viimeinen opiskelukevät ikinä! Tsemppiä teille muille opiskelijoille, pian tämä on ohi! Ja toivottavasti teillä muilla oli antoisampi pääsiäinen :)

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Lontooseen töihin?

Minulta on joskus kyselty vinkkejä Lontooseen muuttamisesta ja työnhausta - nyt siis pikaopas tässäkin ihan kaikille kiinnostuneille työnhausta täällä. 




Jaan työpaikat nyt hyvinkin karkeasti kahteen osioon - perusduunit ja graduate-työt.

Perusduuneilla tarkoitan lähinnä vähemmän koulutustason omaaville sopivia töitä. Näitä ovat muunmuassa tarjoilija, kaupan kassa, myyjä, vastaanottovirkailija ja niin edelleen. Sopinee erityisesti lukion päättäneille.

Graduate-duuneilla tarkoitan ihmisiä joilla on vähintään kandi takana ja tähän kategoriaan sopivat työt voisivat olla esimerkiksi account manager (myyjä), researcher, assistant manager ja niin edelleen. Tähän kategoriaan voisivat myös sopia ne henkilöt joilla työkokemusta on takana jo useampi vuosi, vaikkei varsinaista koulutusta alalta jostain syystä olisikaan. 



Ensinnäkin, kannattaa tulla Lontooseen, hankkia paikallinen pay as you go- liittymä ja päivittää CV:hen kaikki tarvittavat yhteystiedot. Osoitteeksi voi laittaa jopa hostellin osoitteen. Sanoisin että ulkomailta töiden etsiminen on pitkällistä, turhauttavaa ja monissa tapauksissa mahdotonta. CV kannattaa profiloida hakemiaan työpaikkoja silmälläpitäen. Jos työkokemusta ei ole paljoa, kannattaa laittaa esimerkiksi entisiä vastuutehtäviä. Riippuen työtehtävistä CV voi olla 1-2 sivua - uransa alkupuolella olevien ei kannata sivua pitempää kirjoitella. On tärkeää myös mainita kielitaito ja koulutustausta.




Perusduuneja etsiessä kannattaa tulla Lontooseen kuukauden tai parin elämiskustannukset taskussa - vaikka töitä löytäisikin pikapuoliin niin palkanmaksua voi pisimmissä tapauksissa joutua odottamaan kuukauden. Siihen saakka tulee pärjätä omillaan.

Paras tapa löytää töitä on printata pino CV:itä, ja lähteä kävelemään asuinpaikkansa lähiympäristössä etsien erilaisia pienempiä firmoja (kauppoja, ravintoloita, kahviloita, rekrytointifirmoja...). Suosittelen etsimään asuinpaikan ympäristöstä erityisesti siksi että perusduuneissa saa usein aika huonoa palkkaa, ja matkaliput ovat täällä kalliita. Vaihtoehtoisesti kannattaa etsiä työpaikkoja järkevän bussimatkan päästä, bussi on huomattavasti halvempi kuin metro.

Monet työntekijää etsivät paikat usein laittavat työpaikkailmoituksen ikkunaan, mutta kannattaa rohkeasti käydä sisään kaikkiin paikkoihin jotka kiinnostavat, esitellä itsensä reippaasti ja kysyä etsisivätkö he mahdollisesti työntekijöitä. Tämä voi oikeasti olla aika pelottavaa aluksi, mutta kunhan itsensä pakottaa muutamaan paikkaan tulee loppukierroksesta paljon helpompi. Monet paikat ottavat CV:n käsiinsä ja sanovat soittelevansa perään jos tarvitaan, jotkut pyytävät työnhakijoita tuomaan cover letterin, ja osa pyytää työntekijää täyttämään paikan oman työnhakulomakkeen. Ei kannata latistua jos tarjouksia ei heti tule, jos jaksaa tarpeeksi kauan pyöriä kyselemässä töitä kyllä löytyy. Työt eivät täällä tekevältä lopu kesken! Gumtree.com sivustolta voi myös löytää varteenotettavia vaihtoehtoja.

Kannattaa varautua siihen että joutuu tekemään ns. harjoitteluvuoron (josta yleensä EI makseta palkkaa) muutamaksi tunniksi jotta työnantaja voi katsoa sopeutuuko työntekijä porukkaan. Eli reippaasti vaan töitä tekemään. Kannattaa varautua myös siihen että täällä ollaan nopeita liikkeessä, ja työpaikkaa tarjoava voi pyytää sinua jo heti seuraavana päivänä töihin, tai jopa kysyä voisitko aloittaa heti. Jos työpaikkaa ei saa harjoitusvuoron jälkeen ei kannata masentua, täällä on aivan mielettömän paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi, omalle kohdalle sattunut paras tapaus oli kun erosin ikävästä työpaikasta puolipäivän aikaan. Iltakuudelta minulla oli jo uusi työpaikka!

Sitten pakollinen disclaimer - jos sinulla on jo paljon työkokemusta, tai korkea koulutus ei kannata etsiä perusduuneja. Työntekijät odottavat tälläisen henkilön lopettavan pikapuoliin joten eivät viitsi palkata. 





Graduate-duunien etsiminen kannattaa aloittaa jo Suomesta käsin kartoittamalla oman erikoisalan rekrytointifirmat. Lisäksi täällä on paljon bilingual -rekrytointifirmoja, jotka kannattaa myös laittaa ylös. Reed.co.uk -sivustolta voi myös löytää varteenotettavia työpaikkoa. Kannattaa lähettää oma CV mahdollisimman moniin rekrytointifirmoihin, mielellään sen jälkeen kun on jo Lontooseen tullut tai päivää aikaisemmin. Soittoja voi nimittäin tulla jo seuraavana päivänä. Rekrytointifirmat myös soittelevat ihan kyllästymisiin saakka. Kannattaa olla kovana jos tarjotaan jotain joka ei missään nimessä sovi - esimerkiksi liian kaukana tai eri työtä mitä haluaa tehdä, ja kertoa suoraan puhelimessa millainen työ sopisi ja pyytää kohteliaasti soittelemaan takaisin jos sellaista löytyy. Liian nirso ei kuitenkaan kannata olla, täällä on melko tavallista joutua matkustamaan tunnin tai ylikin työpaikalleen yhteen suuntaan.

Kaikenlaisiin läheltä liippaaviin paikoihin kannattaa hakea. Täällä ne vaatimukset eivät aina välttämättä ole niin tarkkoja ja hyvä tyyppi voidaan palkata vaikka olisikin opiskellut vähän väärää ainetta, tai ei täytä kaikkia kielitaitovaatimuksia jne jne. Työnantajat myös usein kouluttavat uudet työntekijät, joten kannattaa myös hakea paikkoja joissa luulee pärjäävänsä, vaikkei sellaisia ole aikaisemmin tehnyt. Transferable skills ovat täällä se taikasana.

Kiinnostaviin työpaikkoihin voi myös ottaa itse suoraan yhteyttä ja kysellä töitä vapaamuotoisella hakemuksella tai hakea yrityksen nettisivuilta avoimia paikkoja. Tämä voi tosin olla aikamoisen vaikeaa, ja tärppääminen on vähän tuurista kiinni. Syyskuussa alkavat haut graduate-putkiin isoissa firmoissa, eli näihin kannattaa hakea jos on juuri yliopistonsa päättänyt, tai on ollut työelämässä vuoden tai pari. Ylipäätänsä kannattaa varautua että graduate-duunien löytäminen kestää huomattavasti pitempään kuin tavallisten työpaikkojen löytäminen, eli kannattaa olla muutaman kuukauden varat taskussa. Haastatteluissa voi joutua ramppaamaan aika paljonkin, ja joissakin paikoissa jopa muutamaan kertaan.





Kaikkein tärkeintä on terve seikkailumieli. Uuteen maahan muuttaminen on aina vaikeaa, asunnon metsästäminen voi olla kovinkin stressaavaa, ja kaikki byrokratian pyörittämiset, kuten lääkärille rekisteröityminen, pankkitilin avaaminen, NI-numeron (verotusnumero) hakeminen jne. on väsyttävää. Mutta jos ei anna periksi niin kaiken saa ennenpitkää järjestettyä. Täysin samaa elämäntasoa mihin Suomessa on tottunut täältä tuskin saa, Lontoo on todella kallis kaupunki ja pääsääntöisesti asumistilat ovat Suomen standardeihin tottuneille aika kauheita. Mutta jostain on aloitettava!

Ja niin, omia vinkkejä ja kokemuksia saa laittaa kommenttilootaan :)

Työnhausta Lontoossa/Briteissä lisää:
Brittiläisestä työhakemuksesta ja CV:stä
Graduate-duuneista (yliopistosta valmistuneille) Lontoossa

torstai 21. huhtikuuta 2011

Kaavoja mä metsästän...

Kävin tänään anopin kanssa metsästämässä kaavoja siihen häämekkoon. Mitään sopivaa ei oikein löytynyt. Tiirailtiin aikamme kuluksi kankaitakin, ja kankaita löytyi oikein sopivia. Mutta kaavat uupuvat. Sattuisiko kukaan tietämään jotain kaavanettisivua, joissa olisi paljon hyviä hääpukukaavoja?



Pukeudun melkein päivittäin lähes uniformumaisesti valkoiseen / harmaaseen t-paitaan, farkkuihin ja ballerinoihin. Pahin mahdollinen kiirekausi meneillään yliopistossa, ei jaksa oikein mitään muuta miettiä kuin esseiden kirjoittamista.

Kun olin ottamassa kuvaa syöksyi kihlattukin mukaan. Harmittavaa kyllä kuvat ylivalottuivat niin pahasti että piti suorittaa melkoisen radikaaleja toimenpiteitä että mitään näkyy. Kuvanmuokkausta opetellessa...





maanantai 18. huhtikuuta 2011

Keynes vs Hayek Rap Battle

Hei, sori, tämä ei varmastikaan kiinnosta yhtäkään ketään joka ei taloutta opiskele, mutta tämä oli vaan niin loistava että halusin sen jakaa täälläkin tässä omien opiskelujen lomassa. Tämä sai minut nauramaan vedet silmissä!



Keynes ja Hayek - yksi talousteorian isoja väittelyitä näin kriisin jälkeen toteutettu rap-muodossa. Ja aivan loistavasti!

Tää on jäänyt nyt repeatilla päähän.

We’ve been going back and forth for a century
[Keynes] I want to steer markets,
[Hayek] I want them set free
There’s a boom and bust cycle and good reason to fear it
[Hayek] Blame low interest rates.
[Keynes] Nah… it’s the animal spirits


Tässä muuten selventävä linkki, jos kiinnostaa tutustua lähemmin. Ja pahoitteluni varmaankin lähes kaikille tätä lukeville ei-talousteoriaa opiskeleville jota tämä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa :D

EDIT:

Tässä muuten kakkososa rap-battlesta. Kiitti vinkistä!

lauantai 16. huhtikuuta 2011

After Party -tossukat (Redfoot)

Jokaikinen kerta kun käytän korkokenkiä, loppuillasta manaan valintaani. Jalat eivät vain kestä. Viime korkokenkätuskailun lomassa mietin kovasti miksei minulla ole pikkuisia tossuja käsilaukussa, jotka voisi vaihtaa korkokenkien sijaan kun tanssijalka alkaa vipattamaan. No, juhlat menivät ohi, mutta tämä tuskailu muistui mieleen Charin ballerinapostauksen nähtyäni.



Aivan loistava idea tuollaiset Redfootin lituskaiset käsilaukkuun mahtuvat lipokkaat, joten pakko se oli itsellekin ostaa.





Nämä ovat mallia Mischa Black.




Kantapäihin jää vähän tyhjää tilaa pussiksi niinkuin tälläisissä kengissä minulle aina jää. Mutta mukavuudenhaluinen kerran kun olen...




Pohja on kuminen ja taittuu hyvin kahtia. Kävellessä ei edes huomaa taittunutta pohjaa, mutta oikeille kävelyreissuillehan näistä ei ole - kotimatkalle baarista nämä kyllä kelpaavat. 

Nyt pitäisi vielä löytää juhlat joissa nämä korkata :)

P.S. Näitä muuten saa melkein puoleen hintaan OVH:sta Amazonista ja Ebaysta

torstai 14. huhtikuuta 2011

Decluttering aka romunraivaus

Viimeaikaisin villitykseni on liittynyt kiinteästi perinteiseen kevätsiivoukseen. Olen nimittäin innostunut aivan älyttömästi nyt ah-niin-muodikkaasta de-cluttering / downsizing -liikkeestä. 




Tälläinen (niinkuin minä) hamsteriperheessä kasvanut hamsteri tuppaa keräämään ympärilleen niin mahdottoman määrän täysin turhaa kamaa, että kaikki loukot tuntuvat pursuilevan turhuuksia, ja mitään ei tunnu löytyvän mistään. Tärkeät koulupaperit hukkuvat paperipinoon, viime vuoden lempilaukku katoaa vintin mustaan aukkoon, joka päivä ne samat hiton avaimet ovat teillä tuntemattomilla... Ja se kaikki turha höslääminen ja iankaikkinen etsiminen ahdistaa, turhauttaa ja lamauttaa eikä tee mieli tehdä mitään.  Koti näyttää olevan pyörremyrskyn jäljiltä. Siivoaminenkin on vaikeaa kun täytyy siirrellä tavaroita. Tuntuuko tutulta?

Ja se kaikki turha höslääminen on vain elämänhukkaa. Ajatelkaapa - jos joka päivä etsiskelee kadonneita avaimia (tms.) 10 minuuttia, niin vuodessa se on jo 2.5 päivää täysin hukkaan heitettyä aikaa elämästä. Ja se kaikki ylimääräinen romu mitä kotoa löytyy on täyttä tilanhukkaa, oikeat lempparitavarat hukkuvat romun joukkoon, ja jos feng shuihin haluaa uskoa, liiat tavarat estävät hyvän energian kiertämistä talossa. Omien fiilisten mukaan kuulostaa aivan järkeenkäyvältä. Ihan täyttä minimalistia minusta ei saa tekemälläkään, mutta haluan päästä eroon mahdollisimman paljon turhasta, käyttämättömästä tavarasta, jotta voin nauttia siitä mitä minulla oikeasti on. Meillä ei ole liiemmälti säilytystilaa millekään!



Kirjoittelen mahdollisesti näistä jutuista lisää (kunhan se tässä etenee...) - kiinnostaisiko näitä juttuja lukea? Uhreina tulevat olemaan erityisesti vaatevarasto, paperivarastot (kaikki kirotut koulumuistiinpanot) ja meidän vinttimme (aka musta aukko). Parhaiksi kokemia vinkkejä ja muuta sen sellaista :)

Tässä muuten pari sivustoa joista voi hakea innoitusta urakkaan sillä välin ;)



sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Aurinkoista päivää!

Täällä on ihan jo kesän tuoksua ilmassa. T-paidalla ja lipokkailla pärjäsi oikein mainiosti aurinkoisen kevätpäivän ajan. Oli niin kaunis aurinko että oli pakko käydä vähän kävelyllä, kaupoissa ja nauttimassa ulkoilmasta täysin rinnoin. Näitä päiviä lisää!





Kävelymatkalle mukaan ranskiksia ja McFlurry. En kai ole ainoa jonka ns. guilty pleasure on noitten ranskisten dippailu pehmikseen? Mmmmm.... 




Ja miksi uudet, kaupassa ihanan pehmoiset lipokkaat hankaavat aina kantapäät ensimmäisellä käyttökerralla verille? Toivotaan että ne tuosta asettuvat - minulla on toiset samanmoiset vielä korkkausta odottelemassa.



Ei pilvenhattaraa taivaalla, raikas ilma, aurinko, kukkia, puun versot vihertämässä... Hyvä päivä! Nyt kun kevät on jo ihan virallisesti tänne tullut, eikä näytä enää katoavan, tälläistä ilmaa on nimittäin jo jatkunut viikon, tuleekin sitten tehdä pikainen kevätinventaario:

  • Talvikengät lankkauksen kautta säilöön syksyä odottamaan
  • Talvitakit ja neuleet vintille seuraksi
  • Kesävaatteet vintiltä silityslaudan kautta vaaterekille
  • Käyttämättä jääneet, pienet ja kinttanat sun muut ei-niin-kivat vaatteet hyväntekeväisyyteen
Aurinkoisia kevätpäiviä teillekin!

torstai 7. huhtikuuta 2011

Häämekoista

Tässä muutaman viime viikon aikana mielessä ovat pyörineet monet asiat, eikä ihan vähäisimpänä häämekko. Kihlatun äiti tarjoutui tekemään sen minulle, mutta pitemmälle suunnitteluissani en ole päässyt kuin siihen että sen tulisi olla pitkä ja valkoinen ja sisältää pitsiä. Eikä missään nimessä laahusta.

Päätöksen avustamiseksi tein vähän leikkaa-liimaa-juttuja :)



Tulisiko minun valita olkaimeton klassinen A-linja? Tämä olisi aika turvallinen ja morsianpiireissä nähtävästi suosittu valinta. Imarteleva kaikenlaisille vartaloille. Sopiva lämpimäänkin päivään ja bolero tai huivi olisivat helppoja tapoja vaihtaa ilmettä ja verhoutua illan viileyttä vastaan.



Vaiko sittenkin romanttinen vintagemekko? Olen menettänyt sydämeni näille vintagetyyppisille mekoille ja tälläiset olisivat ihanan konstailemattomia meidän rentoihin pieniin juhliin. Pienet keveät hihat olisivat myös söpöt.




Vaiko jopa pitkähihainen mekko? Kuvittelin aina meneväni talvella naimisiin (lunta, pakkasta ja valkoista turkista, hrrrh), ja kaavailin pitkiä pitsihihoja. Vaan nyt onkin suunnitelmissa kesähäät, mutten oikein silti osaa päästää näistä mekkotunnelmista irti.

Näitä moodboardeja tekemällä muutamien suunnittelijoiden nimet ovat jääneet muistiin. Lemppareiksi ovat muodostuneet Claire Pettibone, Sassi Holford, Naomi Neoh ja Johanna Hehir.  

Sen verran sentään olen häälehtiä selailemalla (ja näitä moodboardeja tekemällä) saanut selville että kermakakkuprinsessat, timangit, minimalistiset ja fiftarit eivät ole minua. Mutta miten tehdä valinta näistä muista?

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Pakkaskevät

Olipa kiva loma - aina mukavaa päästä poikkeamaan Suomessa. Tuli tehtyä paljon hääsuunnitelmia, nähtyä kavereita, syötyä herkkuja, shoppailtua, sukuloitua ja popsittua banaani-pusuja. Nyt on sitten taas paluu harmaaseen arkeen - tänään on tullut tehtyä vähän paperihommia, yritetty korjata konetta, soiteltu jos paikkaan ja toiseenkin ja mutustettu tuliaisruisleipiä.



  
Munkkikahveilla tuli tottakai käydä, Pyynikin näkötornissa. Sinne Pyynikille meidät aina ala-asteelaisina pakotettiin hiihtämään. Ei tosin siitäkään liikunnallisesti tainnut olla mitään hyötyä, minä nimittäin lähinnä lämmittelin näkötornin kahviossa kuuman sekamehun äärillä aina kun opettajan silmä vältti.





Piru kun siellä koto-Suomessa oli KYLMÄ. Lähdin tosiaankin täältä 15-20 PLUS asteisesta Lontoosta nahkatakilla ja meinasin jäätyä pystyyn heti lentokoneesta ulos astuttaessa MIINUS kymppiin. Lainailin sitten erinäisiä toppatakkeja äidiltä lämpimikseni. Onneksi sentään tajusin lähteä saappailla, enkä tennareilla! Näin sitä unohtuu Suomen kevät kun pääsee käymään vain pari kertaa vuodessa :)
Related Posts with Thumbnails