torstai 30. huhtikuuta 2009

Hyvää vappua vaan sinnekin!

Vappu ei ole ollut minulle ikinä mikään ykkösjuhla, enkä erityisesti ole siitä pakkoryyppäyksestä välittänyt. Sima eikä tippaleivät mene alas, yök molemmille, ja ylioppilaslakin käyttö nyt vaan on vähän hassua minun mielestäni lakituksen jälkeen. Vappupallot ovat oikeastaan ainoa asia josta vapussa tykkäsin ja joita siinä juhlassa odotin. Eipä liene yllätyskään että useimmat Suomessa vietetyistä vapuista olin vappuaaton ja -päivän töissä vappupallomyyjänä.


Tämänpäiväisiä ostoksia. Ihastuin noihin merimiesballerinoihin heti :) Garnierin summerbody lakanalookin poistoon ja SPF-kertoimellinen sy-voide ryppyjen ehkäisyyn...


Ulkosuomalaisena ei oikein tule vappua vietettyä sillä se on niin skandinaavi-juhla. En ole muuten tainnut viettää vappua nyt kuuteen vuoteen! Ja sitä ennenkin myin vain palloja. Jos ihan totta puhutaan en olisi tainnut edes huomata tämän mahti-juhlan ilmaantumista ellen seurailisi suomalaisia blogeja.


Eilisiä kirppariostoksia. Puisista kukkapalasista tehty laukku. En tiedä onko tuo ihan karsea vai hauska, tarttuipa mukaan kummiskin vaikka sitten biitsi/puisto-laukuksi. Ja pinkki huivi.


Täällä ei kukaan ole kuullutkaan vapusta. Aivan tavallinen päivä ja huomenna ihan tavallisesti luentoja. Itse ole viettänyt päivän koululla ja kirjastossa, kuin myöskin tulen tekemään huomenna. Koekausi alkaa ensi viikolla joten seuraava kuukausi tulee olemaan melkoista puurtamista. Eli jos blogi alkaa olemaan tavallistakin hiljaisempi se johtuupi siitä että yritän takoa mahdollisimman paljon tietoa päähäni verrattain lyhyessä ajassa. Ei muuten ole vielä yllättävää kyllä iskenyt paniikki. Osittain ehkä johtuupi siitä että kandintyön jälkeen sitä on ollut niin loppuunpalanut ettei jaksa enää kiinnostaa. Osittain ehkä siitä että nyt on viimeinen vuosi menossa ja sitä tietää miten kokeisiin kannattaa opiskella.Tai ainakin sitä niin kuvittelee.


P.S. Osallistukaapa kilpailuihin. On sekä yummya että lauradelilleä

maanantai 27. huhtikuuta 2009

Yritäpä bongata!

Tälläinen hassu haaste nakattiin tänne päin bubblen suunnalta. Näitä oli yllättävän vaikea keksiä!

Nyt (ja aiemminkin) on ollut liikkellä paljon faktahaasteita, esim. kerro 20 faktaa jne. Tämä haaste ei käsittelekään faktoja, vaan tuntomerkkejä. Kerro yksityiskohtia itsestäsi ja jaa ne muille. Haasta sitten 5 bloggaajaa tekemään sama edelleen.





1. Silmälasit. Minulla on superhuono näkö (-4.jotain) ja käytän lähes joka päivä silmälaseja. Käytän piilareita lähinnä vain aurinkoisina kesäpäivinä (jotta voi käyttää aurinkolaseja) ja liikkuessa.

2. Tummat kulmakarvat.
Vaikken väritykseltäni kovin tumma olekaan (keskiruskeat hiukset ja vaaleahko iho) niin kulmakarvat minulla ovat lähes mustat. Mitä lie tataariperuja. Ärsyttävää siitä syystä että blondiksi minusta ei taida olla tämän takia (sillä en haluaisi vaalennella kulmakarvoja). Hyvä kuitenkin sen takia että sitä on yksi asia vähemmän huolehdittavaa meikkauksessa!

3. Haukottelu.
Mitä luultavammin jos katsot minua vähänkään kauemmin suuni vääntyy haukotukseen ja silmäni tuijottavat tyhjyyteen. Aivan se ja sama onko sitä tullut nukuttua kunnolla yöunia, olen aina väsynyt ja nokosten tarpeessa. Haukottelen juuri nytkin.





4. Lukumateriaali. Minulla on melkeinpä aina mukanani jokin kirja. Ja yleensä jokin oleellisesti koulujuttuja liippaava kirja, sillä tunnontuskissani kuvittelen että näin ne ainakin tulevat luettua. Metrossa matkustettaessa (ja sinne juuttuessa varsinkin) kieltämättä kirjan mukana kantaminen helpottaa pelkän istumisen puuduttavaa tylsyyttä. Joskus jos olen kirjan unohtanut ostan ennen liikkeelle lähtöä yleensä Economist lehden.

5. Kompastelu. Minulla on yllättävän huono tasapaino ja koordinaatiokyky. Astun helposti harhaan, nilkoille, huojahtelen ja kompastelen. Törmään myös satunnaisesti seinään/oveen. En ole humalassa, muuten vain kömpelö.


Kuvamateriaalina modernia taidetta. Yrittäkääpä bongata minut sieltä seasta :) Photofunia.com


Haastan vaikka Tanyan, Kittyn, Johannan, Piparin ja Etan. Napatkaa tästä jos innostaa vaikkei henkilökohtaista haastetta ole vielä tullutkaan!

perjantai 24. huhtikuuta 2009

Perjantaimateriaa

Voihan elämä kuin voi olla vaikeaa näpsiä otoksia ajastimella. Ryntäät siihen kameran eteen vaikka kuinka monta kertaa niin aina rajautuu joku osa kuvasta pois ja jos ei rajaudu niin sitä vain näyttää muuten niin taunolta ettei kuvaa voi käyttää. Useimmiten tapahtuu molemmat. Tarvitsen hovikuvaajan.

Anyhuu. Tänään oli lämmin ja ihana päivä ja ulkona pärjäisi ehkä jopa t-paidalla. Itse kuitenkin suojauduin tuulta vastaan pehmoisella eilen-ostetulla neuletakilla. Love. Ensimmäistä kertaa käytänkin pinkkiä, jotenkin olen aina uskotellut itselleni että se näyttää kauhealta omaa ihonväriä vasten mutta tämä on ihan ok. Kai. Tykkään itse ainakin.


Matthew Williamson for H&M neuletakki, valkoinen Mangon t-paita, Bikbok vaaleansiniset farkut, Versacen kärpäslasit



Edellisestä kuvasta pois rajautuneet valkoiset New Lookin ballerinat. Lahkeet kääritty vajaamittaisiksi






Olen vähän tässä innostunut taas tilailemaan hiustuotteita. Kun halvalla sai niin lähti vähän mopo käsistä. Oikeasti en voi käsittää että pelkällä kympillä (£) saa noita isoja töniköitä Tigejä. Nuo ovatkin oikeastaan lempituotteet (BG hoitis ja O&H shampoo) ja toimivat omaan päähän parhaiten kaikista Tigin tuotteista. Muuten innostuin vähän Joicosta, varsinkin kun noita vanhoja tuotteita sai kahden punnan hintaan... Voisin kirjoitella tulevaisuudessa muuten uuden Tigi-esittelyn, niitä kun on siunaantunut melko paljon. Joico-esittely voisi olla kanssa ihan kiva, vai kiinnostaako ne tuotteet ollenkaan? Ja onhan tuossa uusi Tangle Tweeserikin jota olen odottanut takkutukalleni tässä kuin kuuta nousevaa. Kokeilin pikaisesti ja toimivalta vaikutti!

torstai 23. huhtikuuta 2009

Mission Matthew Williamson achieved

Täsmäisku Henkkamaukalle suoritettu. Tulin yllättäen (aamuruuhka melkein olematon) paikalle hivenen etuajassa, olisikohan kello ollut noin viittä vaille yhdeksän. Yllätyin positiivisesti että englantilaiset olivat menneet sopuisaan jonoon eikä kukaan yrittänyt etuilla. Noh, ei mikään ihmekään, jonotuskulttuuri on täällä verissä. Oli siellä niitä turvamiehiäkin tarkkailemassa jonotusetikettiä vielä kaiken lisäksi vaikkei siinä mitään heille oikeasti ollut tehtävää. Jono soljui sisään nopeahkosti ja sain kuin sainkin sen clutchin käsiini. Sekä myös hieman muuta.


Clutch ja silkkihuivi


Koko homma oli muuten järjestetty tosi hienosti. Jonotus sujui mainiosti, sisällä myyjät toivat koko ajan uutta tavaraa rekeille ja jakoivat sekä niitä koruja ja laukkuja heti liukuportaitten vieressä ettei mitään suurta ruuhkaa ja tungosta muodostuisi. Ihmiset eivät myöskään saaneet ostaa enempää kuin kahta samanlaista tuotetta, ettei paikalla kävisi mitään tyhmiä trokareita ja tavaraa riittäisi useammille. Paikalla olivat myöskin kamerarymä, tiedä mihin kuvasivat, mutta kieltäydyin kunniasta kun pyysivät kuvaan.


En osannut päättää kumman värin ottaisin joten otin molemmat. Ehkä palautan vielä toisen.


Suurin menekki taisi olla noilla laukuilla ja ne menivätkin alta aikayksikön parempiin suihin. Hyvä menekki oli myös näillä neuletakeilla, sekä riikinkukkomekoilla, sinisellä housupuvulla, jacquard-kankaisella jakkupuvuilla, röyhelömaksimekoilla ja paljettimekoilla. Se keltainen silkkitoppi jota menin hakemaan oli harmi kyllä vihertävän keltainen ja vähän hassun näköinen päällä joten jäi kauppaan. Pinkistä tulppaanimekosta en löytänyt kokoani, sekin oli aika nopeasti menevä tuote. Otin sitten lohdutukseksi silkkihuivin. Olin muuten siitä iloisesti yllättynyt että kokoelma oli materiaaleiltaan oikeasti laadukas ja tuntuikin että kerrankin sitä saa mistä maksaa (eli kunnon kamasta, ei vain designer-nimestä).

Vaikka aluksi vähän mietinkin että onkohan se clutch sen hinnan arvoinen niin nyt tarkemmin tarkasteltuna se on aivan ihana. Ja se on kokonahkaa. Kivointa on se että siihen sai myös ketjun mukaan eli sitä voi käyttää joko clutchina tai olkalaukkuna.

Tuli sitten jälkikäteen mieleen että fiksumpi olisi ottanut niitä laukkuja kaksi kappaletta. Veikkaan nimittäin että niistä saisi ebayssa pyydettyä ihan kivoja summia. Mutta sitten toisaalta olin niitä viimeisiä jotka onnistuivat laukun itselleen nappaamaan ja olisin ollut ehkä vähän ilkeä jos olisin jonkun toisen myöhäisen näpeistä napannut laukun.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Ostossuunnitelmaa huomiseksi - Matthew Williamson for H&M

Elikkä huomenna Matthew Williamson H&M:lle! Itse ajattelin poiketa varmaankin Oxford Circuksen kaupassa, taikka sitten Bond Streetillä katsastamassa malliston. Joitain ennakkosuosikkeja minulle onkin jo tarkan syynin jälkeen ilmaantunut, kertoilen näistä kuvien yhteydessä. Aika kalliita tuntuu nämä vaatteet olevan, joten toivon että ovat ihan laadukkaita eikä vain nimellä ratsasteta. Materiaalit tosin vaikuttavat lupaavalta, aika paljon silkkiä ja silkkisekotteita ja aitoa nahkaa, mutta eihän sitä koskaan tiedä ennenkuin saa vaatteen hyppysiinsä. Saavat jäädä kauppaan jos ovat ihan kökköjä.

Tämä on muuten ensimmäinen muotisuunnittelija/H&M -mallisto johon olen tykästynyt ja odotan ihan innoissani. Aikaisemmat olivat mielestäni aika kökköjä ja kovin kummia ripustuksia, ihan sama vaikka olivatkin Lagerfeldia tai Kawakuboa... Tässä tulevassa mallistossa taas kaikki iskee, vaikken monia näistä osaisi kuvitella itseni päälle.




Tästä olen ehdottomasti lähtemässä hakemaan tuota pinkkiä neuletakkia. Tuo riikinkukkokirjailu on kiva yksityiskohta ja pinkki väri ihana kevätkesällä farkkujen ja valkoisen teepparin kanssa. Tuo koru on hauska mutta mielestäni pyytävät vähän liikaa korusta (£15) joten ehkä jää kauppaan.




Tuo mekko on UPEA. Ei tosin ehkä minun päälläni tai minun kukkarollani. Jumpsuitista en tiedä mitä miettiä, kaipa se on tällähetkellä muotia mutta minua ei kyllä innosta pukeutua haalareihin. Tulee ihan liikaa 70-luku-vibat näistä ja vessassakin käynti tuhottoman hankalaa.




En oikein aluksi fiilistellyt tätä sähkönsinistä pukua mutta lähempi tarkastelu H&M sivustolla osoitti että takki ja housut leikattu tosi hauskalla tavalla ja ovat livenä varmasti upean näköiset. Ehkei tosin tälläkään kertaa minun päälläni, jotenkin ei ole oman näköinen ollenkaan. Riikinkukkoprintti- toppi ja mekko ihan kivoja mutten ihan niin fiiliksissä ole että haluaisin välttämättä ostaa.




Tästä kollaasista minua innostaa eniten tuo pinkki tulppaanimekko. Olen kesäkuussa menossa isoihin häihin ja siellä se näyttäisi todella kivalta. Olin aluksi kaavaillut ylppärimekkoa häihin mutta tämä olisi vähän ajankohtaisempi muotokieleltään. Tuo perhosprinttimekko on myös aika makea, ihan tavalliseen kesäseilailuun ja onkin mahdollisesti ostoslistalla.




Tuo keltainen kirjailtu silkkitoppi minulle tänne heti! Kesäpaitaongelmani onkin sillä selvitetty. Perhosprintti-t-paita ja tuo jännännäköinen hame ovat mietinnässä. Nämä ovat taas näitä vaatteita joita on pakko ensin kaupassa hiplailla ennenkuin voi päätöstä mihinkään suuntaan tehdä.




Tuo clutch, aah! Rakastuin ihan täysillä heti kun kuvan näin. Nyt lähempi tarkastelu osoittaa sen olevan hivenen kiiltävä ja ehkä vähän halvanoloinen. Enpä tiedä. Taidan silti hyökätä sen kimppuun huomenna heti ensimmäiseksi ja tarkastella sitä lähemmin. Huolisin itselleni myös tuon paljettimekon ja nahkatakin jos sen joku paksulompakkoinen maksaisi. Ovat meinaan tyyriitä!

Alkaa pahasti vaikuttamaan siltä että huomisella ostosreissulla häviää melkoinen summa rahaa. Varmalla ostoslistalla ovat ainakin tuo pinkki neuletakki, keltainen silkkitoppi ja clutch. Epävarmalla ostoslistalla ovat pinkki tulppaanimekko, silkkinen perhosprinttimekko, perhos-t-paita ja mustankiiltelevä hame. Saa muuten nähdä saanko näistä edes mitä käsiini, epäilen nimittäin että kauppaan saattaa olla melkoinen yleisöryntäys ja niin epätoivoinen en sentään ole että viitsisin siellä ennen aukioloaikaa päivystää :)

Oletteko itse menossa huomenna henkkamaukka-ostoksille?

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Väliaikatiedotus

No tulihan se kandintyö vihdoinkin valmiiksi. Fiilikset on vähän kuin allaolevassa sarjiksessa... Sunnnuntai meni vielä kiivaassa oikoluvussa ja editoinnissa ja maanantai-aamulla päkersin valmiiksi yhteenvedon ja abstractin ja kävin työn sidotuttamassa. Onneksi on natiivi-englantilainen poikaystävä joka uhrautuu aina puolestani tuohon oikolukuun. Sunnuntaina oli vielä sen jotain natiivi-kavereita meillä joten pistin pojat ryhmätöihin :)





Oli kyllä niin hyvä fiilis päästää se paperi käsistään. Viimeiset 3-4 viikkoa en olekaan päkertänyt yhtään mitään muuta kuin sitä (ei kannataisi jättää viime tinkaan) ja nyt viimeiset pari päivää olen yrittänyt analysoida meneekö se läpi, onko se hyvä, mitä tulee numeroksi, onko siinä plagiarisointia jne jne ja pää alkaa hajota sen kanssa. Nyt se on vihdoin alta pois ja eilen käytiin vielä juhlistamassa sitä olusilla muitten kandintyötä pakertaneitten kanssa. Aluksi vähän pelotti saisinko sitä valmiiksi palautuspäivään mennessä - sain, sillä koko kurssin reputtaminen myöhästymisen takia oli aika kova motivoija.

Nyt putkessa on seuraava essee ja koko mun kandin viimeinen! Wuhuu! Täytyy sanoa, tuon 10 000 sanan (n. 40 sivua tekstiä) suorituksen jälkeen tavallinen essee tuntuu aika pieneltä. Ja nyt ehtii vihdoinkin blogia alkaa päivittelemään :)

torstai 16. huhtikuuta 2009

Ulkonäkökysely

1) Oletko tyytyväinen ulkonäköösi?
Yleensä kyllä noin yleisesti ottaen.

2) Mitä muuttaisit ulkonäössäsi?
Haluaisin olla laihempi ja lihaksikkaampi. Hyväkuntoisempi ja ehkä ruskettuneempi (tämän hetken lakana-look ei oikein innosta). Nenä saisi olla suorempi ja hampaat valkoisemmat.

3) Mitä muut ovat kehuneet ulkonäössäsi?

Äh. Kaikkea sitä on jossain vaiheessa kehuttu, vaikea alkaa erottelemaan mitään.

4) Meikkaatko päivittäin?
En. Meikkaan yleensä jos lähden jonnekin, tosin joskus lähden ihan naturellina kaupungillekin. Monet päivät tosin vietän kotosalla ja lähikauppa on kaukaisin reissu joten en välttämättä viitsi vaivautua.

5) Perusmeikkisi?

EDM mineraalimeikkivoide, Biotherm/HR peiteaine, YSL False Lashes mascara + kulmakynä ja vaha, joku random-huulipuna ja väriin sopiva poskipuna.

6) Hiustesi väri & pituus?

Keskipitkät joita olen kasvattelemassa vähintään BSL-pituisiksi nyt alkuun. Keskiruskeat joissa on vanhoja kinuskinvärisiä raitoja. Voisikin käydä uudestaan kampaajalla.



7) Kuinka usein...

...värjäät hiuksiasi?
harvoin.

...peset hiuksesi?
n. 3 kertaa viikossa

...käyt suihkussa?
Joka päivä.

...kuorit ihoasi?
Kuorin kasvot parin kuukauden välein kunhan muistan (herkkä iho, ei kantsi kuoria turhan usein) ja kropan ihoa vieläkin harvemmin.

...käyt kosmetologilla?
Todella todella harvoin. Tykkään kyllä käydä mutta on sen verran tyyristä ettei opiskelijalla tosiaankaan ole varaa. Oma lempihoito kumminkin on ultraäänikuorinta (tms) joka sopii herkälle ja punoittavalle ihollekin mainiosti.

...poistat ihokarvojasi?
Pari kertaa viikossa.

...käyt solariumissa?

En koskaan.

8) Miten pidät hiuksiasi?

Ponnarilla tai auki.

9) Miten tukkasi on nyt?
Laittamatta, sotkussa ja auki.

10) Rasvaatko ihoasi?

Kasvot melkein aina aamuin illoin. Kropan sillointällöin muistaessani, kädet yleensä aina ennen nukkumaanmenoa. Kynsinauhoille heivaan omaa öljyä pari kertaa päivässä koneella datatessani.




11) Tyypillisimmät vaatteesi?

Farkut + toppi + saapikkaat

12) Mitä sinulla on nyt ylläsi?
Poikaystävän T-paita ja kotihousut.

13) Onko sinulla rakennekynsiä?
Ei ikinä. Halusin kyllä jossain vaiheessa muttei taitaisi istua elämäntyyliini.

14) Kuinka monet farkut omistat?
Äh. Liian monet. Ehkä paritkymmenet joihin puoliin en varmaan edes mahdu sisään.

15) Millaisia kenkiä käytit viimeksi?
Ulkona ballerinoja, sisällä nallekotitossujani.

17) Lakkaatko kynsiäsi?
Kyllä. Värit vaihtelee, mutta kynnet yleensä kohtuu-lyhyet.

18) Lempikorusi?
Asialle omistettu postaus löytyypi täältä. Paljastettakoon silti tässäkin; kihlasormus, charm bracelet, ja pari vanhaa sydänkaulakorua.

20) Lempihajuvetesi?
Dior Addict. Kakkosena ja kolmosena tulevat Chanel Allure ja Lancome Hypnose.






21) Shampoo ja hoitoainemerkkisi?

Tigi lähinnä shampoissa ja hoitoaineissa. Tehohoidoissa suosin Redkeniä ja Joicoa.

22) Millaisia sormuksia löytyy sormistasi?

Kihlasormus, harvoin mitään muuta.

23) Tarkkailetko painoasi?

Ei ole vaakaa, vaikka ehkä tulisi hankkia.

24) Viimeisin ulkonäköösi liittyvä kehu, jonka olet saanut?

Kyllä se poikaystävä muistaa kehua päivittäin :) Viimeksi ehkä muusta suusta kuultu kehu oli työkaverilta joka mainitsi että olin kovin säteilevän ja freesin näköinen valkoista käyttäessäni.

25) Menisitkö kauneusleikkaukseen?

Ehkä tissileikkaukseen imetysrupsahtamisen jälkeen. Tuskinpa ikinä mitään muuta, ellei tulisi jotain onnettomuutta tms.

26) Minkälainen on meikkipussisi?
Minulla on aika monia ja säilytän yhdessä vain tiettyjä tuotteita. Yhdessa siis luomivärit, toisessa poskipunat, kolmannessa huulikiillot/punat, neljännessä mineraalimeikit, viidennessä tavalliset meikkivoiteet, kuudennessa päivän perusmeikit.




27) Minkä värinen on hiusharjasi?

Musta Tigin. Tai föönausharjahan se enemmänkin.

28) Käytätkö ryppyvoiteita?
Satunnaisesti. Tällä hetkellä Nivean Q10-voide ja Body Shopin C-vitamiini silmänympärysvoide käytössä.

29) Montako käsilaukkua omistat?

En tiedä, ehkä kymmenen?

30) Onko sinulla lävistyksiä tai tatuointeja?
Korvan ylärusto x2, korvan pehmeissä osissa muutama, tragus, napa, nänni + tatuointi jalan sisäsyrjässä.

OLETKO MIELESTÄSI TURHAMAINEN?

Kyllä. Olisinko muuten viitsinyt vastata tähän kyselyyn?

Kuvituksena netin syövereistä ryövättyjä ja lähteettöminä esiteltyjä meikkikuvia. Suurin osa taitaa alkuperäisesti olla MACin promokamaa.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Kandintyö = perseestä

Päiväni ovat kuluneet tässä männäviikolla jokseenkin allaolevaan tapaan. Ja tietenkin PHDcomicseja lukiessa. Noh, on sentään jotain saatu aikaiseksi ja n. 4000 sanaa kandintyöstä on tullut valmiiksi eli teoria-katsaus ja ensimmäinen pääargumentti. Hiljaiselo siis jatkuu ensi viikolla ja tavoitteena on seuraavat 5500 sanaa perjantaihin mennessä että viikonloppuna ehtii oikolukea vedoksen että aloittaa uuden esseen. Eiköhän se siitä. Kindermunia on tullut syötyä lohdutukseksi aika reippaasti.







torstai 9. huhtikuuta 2009

Opiskelusta Briteissä - omat kokemukset

Toivepostaus :)

Olen nyt opiskellut kolme vuotta Briteissä tehden kandia. Omat kokemukseni rajoittuvatkin siihen; minulla ei ole omakohtaista kokemusta korkeammalla opiskelusta (joskin olen kuullut että taught MA/Msc on aika samanlaista kuin kandi, korkeammalla tasolla vain) eikä kokemusta yliopisto-opiskelusta Suomessa. Tässä postauksessa halusin lähinnä kertoa omista kokemuksistani Briteissä opiskelusta ja mututiedon perusteella ehkä verrata sitä hieman Suomessa opiskeluun. Listaan siis omat plussat ja miinukset Briteissä opiskelulle vinkeiksi niille jotka ehkä haluavat Britteihin opiskelemaan tai ihan vain mielenkiintoisiksi verrokeiksi Suomessa opiskeleville.





Miinukset

Aloitetaanpa miinuksista niin saa pöydän puhtaaksi heti alta pois. Jotenkin tuntuu siltä että näitä tule olemaan hemmetisti enemmän kuin plussia, vaikka ihan oikeasti tykkään kyllä opiskella täällä :)

  1. Ei akateemista vapautta (ainakaan kanditasolla). Kandi on kolmivuotinen, siihen tulee just ne tietyt kurssit ja ne täytyy suorittaa tasan oikeassa järjestyksessä tai muuten ei tule mistään mitään. Samanlaista sivuaineoikeutta tai akateemista vapautta tutkia ja hutkia kuin esim Suomessa täällä ei tunneta.
  2. Jäykät tutkintorakenteet. Pääainetta ei niin vain vaihdeta ja aikaiset valinnat muovaavat pitkälti omaa tulevaa akateemista suuntaa. Esimerkiksi itse olisin varmaankin vaihtanut pääainettani kansantiedetaloudeksi (nyt semi-sivuaineena) jos olisin voinut vaan ei onnannut. Ja koska relevantit kurssit puuttuu en voi opiskella sitä maisteritasollakaan vaikka ehkä haluaisin.
  3. Stressi. Johtuen jäykästä tutkintorakenteesta esseet ja kokeet ovat aina tietyissä paikoissa vuotta (ja usein samoihin aikoihin) ja niitä ei voi siirtää. Vaikka yliopistot ovatkin empaattisia oikeille kunnon syille (sairaus, lähiomaisen kuolema etc.) ja lisäaikaa voi silloin saada asiat täytyy saattaa päätökseen aina lukuvuoden aikana tai siirtyminen seuraavalle vuosiluokalle ei onnistu.
  4. Koe-systeemi. Monet koko vuoden kestävät kurssit arvostellaan lähes pelkästään yhden kokeen perusteella joka usein kestää vaivaiset 2-3 tuntia. Jonkinlaista osaamistahan se mittaa, mutta mielestäni lähinnä koetekniikkaa. Maisteritasolla esseet saavan enemmän painotusta mutta silti sielläkin kokeet ovat tärkeitä.
  5. Hinta. Kyllä, kanditasolla lukuvuosimaksut ovat £3000 pintaan (itseasiassa hivenen enemmän) ja nousevat inflaation myötä joka vuosi. Suunnitelmissa on kuulemma ollut myös lukuvuosimaksujen korottaminen. Tämäpä tarkoittaa että kandintutkinto maksaa £9000 plus rapiat päälle koroista sun muista. Kallista kyllä. Ainoa hyvä puoli tässä onkin se ettei rahoja tarvitse maksaa kuin vasta kun tienaa yli £15,000 vuodessa eli jos ei tutkinnollaan työllisty ei tarvitse stressata takaisinmaksustakaan.





Plussat

Olipas siinä melkoisesti. Saapi nähdä montako plussapuolta tähän tulee. Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen Briteissä opiskeluun vaikka noita miinuksia näyttikin tulevan. Tällähetkellä on itseasiassa vähän vaikea keksiä mitään plussia kun omat opinnot ja tentti/essee aikataulut ärsyttää suunnattomasti :)

  1. Valmistuu ajallaan. Kun on pakko on pakko, eipä siitä yli pääse. Vaikka tutkintorakenne onkin jäykkä hyvä puoli siinä on että ei tarvitse miettiä turhaan mitä sitä ottaisi ja milloin kun se on jo ennalta päätetty ja aikataulutettu.
  2. Ei pääsykokeita. Sisään pääsee aikaisemmilla arvosanoilla joten jos on mennyt YO-kokeet hyvin on helppo hakea että päästä sisään.
  3. Ei kirjatenttejä. Opiskelussa painotetaan asioiden sisäistämistä ja niistä argumentointia, ei pikkuasioiden handlaamista. Kokeissa voi myös ns. vetää jokerin ja pärjätä vaikka jostain aihealueesta ei oikeasti tiedä mitään mutta osaa muun tiedon perusteella argumentoida sujuvasti.
  4. Yliopistoelämä (Oma ehdoton ykkösplussa!). Täällä on oikeasti vaikka mitä tekemistä jos tekemistä etsii. Yliopistolla on usein älyttömästi erilaisia societeja joista löytyy jokaiselle jotain. Jos ei riippulento innosta, miten olisi suklaanmaistelukerho? Tai jos ranskan kulttuurin harrastus ei kiinnosta miten olisi vaikkapa miekkailu? Joukosta löytyy kaikenlaisia urheiluharrastuksia tavallisimmista jalkapalloista sun muista harvinaisempiin, sekä monia eri aihepiireihin tai maihin painottuvia kerhoja. Näistä saa helposti kavereita ja tekemistä eikä yksinäisyys yllätä. Yliopistoilla myös järjestetään valtavasti vaikka millaista tapahtumaa, erikoisluennoista ilmaisiin elokuvailtoihin ja bändi-esityksiin.
  5. Helpompi saada työkokemusta. Yliopistoissa on usein oma Careers Service joka auttaa työnhaussa ja haastatteluihin valmistautumisessa. Monet myös repivät työkokemuksen tyyppisiä "transferable skills" yliopistokerhoissa toimimisesta ja luottamustehtävistä, helpottaen tulevia töiden hakemisia. Aika usein yliopistoissa myös järjestetään rekrytapahtumia joissa voi tavata kiinnostavia työnantajia
  6. Opettaa ajankäyttöä. Se että esseet ja tentit sun muut täytyy valmistua ajallaan kaiken muun elämään kuuluvan lomassa opettaa ainakin järkevää ajankäyttöä. Aiheuttaa toisinaan myös harmaita hiuksia.





Ehkä eniten kummastusta itsellä on herättänyt Suomen yliopisto-opiskelussa on tämä kun monet aina mainitsee käyvänsä kokeilemassa tenttiä, tai että ei mitään väliä kun pääsee uusintaan, toivottavasti menee läpi yms. Onko se nyt oikeasti niin että tenttiä voi käydä ilman mitään rankaisuja uusimassa? Meillä kun jos sen tentin joutuu uusimaan (ilman hyvää todistettavaa syytä esim äkillinen sairaus) saa automaattisesti huonoimman mahdollisen arvosanan, meni se tentti kuin hyvin tahansa. Ja koska se ei ketään houkuta tentteihin valmistutaan ihan tosissaan ekalla kertaa. Henk.koht minusta parempi näin, ja mielestäni osoittaa ihan erilaista osaamista pääseekö siitä tentistä eka vai tokalla kerralla läpi, vai joutuuko sen koko kurssin peräti uusimaan. Tenttien arvosanoista täällä myös tunnutaan välittävän enemmän, liekö syynä se että työnantajat niitä kyselevät.

Kuvituksena British Library

keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Silloin ihan pienenä

Nakitin tämän itselleni bubblelta sillä tämä vaan oli niin kiva kysely. Tykkään kaikenmoisista muistelupostauksista joten tässäpä tulee...

Muistatko vielä, miltä tuntui olla lapsi? Kun kaikki oli elämässä vielä mahdollista ja nenä keittiöpöydän korkeudella? Kopioi nämä omaan blogiisi ja korvaa vastaukseni omillasi. Haasta ystäväsikin muistelemaan. Se voi olla joskus tervettä.





1. Missä ja koska synnyit?
Leningradissa syksyllä 1983. Kasvoin kuitenkin Suomessa.

2. Onko sinulla sisaruksia?
Pikkuveli.

3. Olitko päivähoidossa vai kotihoidossa?
Olin lastentarhassa muistaakseni puolipäiväisesti. Lopun ajan kotona.

4. Oliko teillä lemmikkieläimiä?
Kaloja vain jotka sain pitkän lemmikinkinuamisen jälkeen. Allergiseen perheeseen ei voinut ottaa mitään karvaturreja muttei nuo kalat oikein niitä korvannut.

5. Muistatko aikaa, kun ei vielä ollut lapsilla turvaistuimia, vaan keikuttiin etupenkkien välissä tai tapeltiin sisarusten kanssa siitä, kuka saa istua edessä?
En muista että minulla olisi ollut ikinä mitään turvaistuinta, ja papan vanhassa autossa ei ollut takana turvavöitä (siellä minä yleensä sitten pötköttelin maaten ajellessa). Muuten kärsin kyllä niin ikävästä matkapahoinvoinnista että automatkoista minulla ei ole paljoa muistoja...

6. Oliko sinulla mielilelua?
Ihan pienenä minulla oli iso pehmodelfiini joka piti olla aina mukana, myös ruokapöydässä ja sillekin piti olla ruokaa. Minulla on myös hämärä muistikuva prinsessa-nukesta jolla oli maagisia orava-kavereita joilla oli iso karvainen häntä ja ne siellä prinsessan hiuksissa sitten hengailivat. Ne oravat olivat siis sellaisia klipsejä jotka pystyi laittamaan myös omiin hiuksiin. Ei hajuakaan mikä nukke oli kyseessä, varmaankin jonkun telkkariohjelman kylkiäinen. Jos kuulostaa tutulta vinkatkaa :)

7. Muistatko mitä sinusta piti tulla isona?
Lääkäri tai prinsessa. En ole valmistumassa kummaksikaan :)




8. Olitko ns. näkymätön kiltti lapsi vai jokapaikan apina?
Kiltti ja melko näkymätön. Tykkäsin mielikuvitusleikeistä ja niissä viihdyinkin eniten.

9. Kuljitko pihoilla leikkimässä, kotiavain kaulassa roikkuen?
Kuljin aika paljon pihoilla leikkimässä mutta äiti taisi olla melkein aina kotona. En muista mitään avainkaulanauhoja.

10. Nukuitko valot päällä?
Ihan pienenä varmaankin. Minulla oli myös sellainen unimato jota vatsasta puristamalla sai sen pään valaistuksi jos pelotti pimeässä nukkuminen.

11. Lempilastenohjelmasi?
Tao Tao, Maija Mehiläinen, Olipa kerran elämä, He-Man

12. Muistatko ensimmäistä koulupäivääsi?
Juu. Enkä millään hyvällä. Kaaduin ja satutin polveni, etuhammas irtosi matkalla ja koulussa juuri kun olin asettunut luokkaan ja saanut vähän kavereita minut siirrettiin toiseen luokkaan jonkun random-syyn takia eikä se ollut tällaiselle jännääjälle yhtään kiva kokemus.

13. Keräilitkö jotain?
Tarroja, postimerkkejä, kiiltokuvia, pikkukiviä, tammenterhoja (tämä oli joku paikallinen buumi).

14. Mikä oli lempiaineesi alaluokilla?
Äidinkieli, matikka ja englanti.

15. Olitko koulukiusattu tai -kiusaaja?
Kiusattu ala-asteella. En ainakaan muista kiusanneeni ketään koskaan, ehkä jotain kavereiden välistä nahistelua vain.



16. Mitä harrastit?
Kävin pienenä satubaletissa ja musiikkileikkikoulussa. Harrastin myös viulunsoittoa pitkään, teinivuosiin saakka. Pikkukokeiluja tein tenniksen, karaten ja tanssin parissa, ja innostuin erilaisista käsitöistä aika paljon (tein esim makrameetöitä paljon). Luin kirjoja myös todella paljon mutta en tiedä voiko sitä nyt harrastukseksi kutsua.

17. Ystäväsi?
Ei kai niitä nimiä voi enää muistaa, ainakaan mitään alakoulujen kavereitten. Muistan kyllä kasvot.

18. Mieluisin muistosi jostain ensiluokkien tapahtumasta?
Ei kyllä tule mitään kovin mieluisaa muistoa mieleen...

19. Minkälainen oli ensimmäinen opettajasi?
Kiltti, hiljainen, blondi, isokokoinen. Näin ko. opettajan joskus yläasteen jälkeen kylillä ja eipä kyllä ollut niin isokokoinen kuin muistin, varmaankin puolitoista päätä minua lyhyempi (enkä edes ole kovin pitkä!).

20. Oliko vanhemmillasi tiukka kuri?
Ei. Eikä minua tarvinnut kurittaakaan sillä olin ihan hyväkäytöksinen lapsi.

21. Miten perheesi lomaili?
Mökillä erityisesti pienenä ollessani, sitten vähän vanhempana etelässä.

22. Lempiruokaasi natiaisena oli?
Kesäkeitto, lihapullat ja perunamuusi, kinkkuvoileivät.

23. Tupakoitiinko teillä vielä sisätiloissa?
Ei. Ei tupakoitu ollenkaan.

24. Mitä asioita pelkäsit?
Hulluja murhaajia. Innostuin lukemaan sanomalehtiä ja tietenkin kaikki rikososastot vähän liian aikaisin lapsuudessa järkytti kovasti.

25. Onko sinulla nykyään jo omia lapsia?
Ei.

Napakaa kysely itsellenne jos innostutte!

Kuvat 1, 2 ja 3

tiistai 7. huhtikuuta 2009

Aurinkolaseista

Tulipa tälläinen vinkki mieleen nyt näin auringon säteitten tullessa taas esille... Monet taitaa ostella aurinkolasinsa H&M:stä, Seppälästä tai muista vaatekaupoista. Kun aurinkolasit saa kympillä tai alle monella pikku-fashionistalla riittää varaa hankkia näitä monia kivoiksi asusteiksi.





Mutta ennenkuin käytte ostamassa Hennesistä ne uudet aurinkolasit miettikääpä tätä. Aurinkolasien perimmäinen funktio on suojata silmää ilkeiltä auringonsäteiltä jotka voivat aiheuttaa vaikka mitä ikäviä rappeutumia. Noh, ne CE-merkinnät jotka läntätään jokaiseen aurinkolasiin kiinni eivät kerro oikeasti yhtään mitään siitä suojaavatko nämä lasit silmiäsi. CE-merkintöjä ei valvo kukaan vaan ne jokainen valmistaja länttää itse sinne kiinni, ja useimmiten (aina?) ne UVA/UVB-suojat eivät todellakaan pidä paikkaansa.





No joku voi tietenkin miettiä että mitä väliä, onhan sitä ennenkin pärjätty ilman UV-suojia ja ihmiskunta on silti lisääntynyt, mitä väliä jos ostaa aurinkolasit ilman hyvää UV-suojaa. Ongelma näitten halpislasien kanssa tuleekin siinä että ne kyllä suojaavat häikäisyltä, ovathan ne tummia. Kaikkihan tietää että pimeässä pupillit laajentuvat päästääkseen lisää valoa silmän sisään. Samantyyppinen reaktio tapahtuu aurinkolaseja käyttäessä, pupillit laajentuvat ja UV-suojan puuttuessa päästävät ekstra-määrän niitä ilkeitä auringonsäteitä sisään, aiheuttaen potentiaalisia ongelmia tulevaisuudessa.

Että ostakaapa aurinkolasinne ihan oikeista optikkoliikkeistä joissa aurinkosuojat ovat mitä väitetään.


Kuvituksena omia aurinkolaseja.

lauantai 4. huhtikuuta 2009

Snif snif mikäs täällä haisee?

Elikkä hajuvedet esittelyssä. Kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa joten.





Siinähän niitä näkyy. Koto-Suomeen ovat jääneet Chanel Coco (iso pullo), Versacen ylimakea Time for Pleasure ja Escadan Sexy Graffitin lirut. Käsi ylös kuka muistaa vielä tuon Sexy Graffitin! Ihkaensimmäinen Escadan kausituoksu. Sehän oli silloinen teinimielikkituoksu ja ihmiset hamstrasivat sitä varastoihin (tai sitten se oli vain omassa kaveripiireissä) kauden päättyessä. Nämä ovat jääneet sinne sillä näitä niin harvoin käytän, ovat vähän turhan makeita ja Coco liikaa keski-ikäisen naisen tuoksu.

Tajusin tätä postausta tehdessä että minulla on huomattavasti vähemmän hajuvesiä kuin mitä kuvittelin. Käyttelen harvoin hajuvesiä ja vain muutaman suihkauksen kerrallaan joten ne kestävät pitkään ja niitä harvoin tulee ostettua.





Nämä kolme ovat tämänhetken ehdottomia lemppareita, ykkössijan on taitanut nakittaa kuitenkin tuo Dior Addict. Olen tykästynyt hivenen mausteisiin tuoksuihin joista löytyy vaniljaa mutta myös makeutta. Pehmeitä tuoksuja. Lancomen Hypnose on entinen lemppari, nyt vähän liian makea ykkössijalle ja Allure kestosuosikki. Sitä täytyy aina olla.

Nyt haluaisinkin jotain vaihtelua. Kokoelmassa on vaniljaisia pehmeitä hajuja ja makeita tyttöhajuja mutta jotain uutta haluaisin kokeilla. Jokin vesituoksu että jokin raikas sitrus-tuoksu olisi kiva hommata. Vinkatkaa jos teidän suosikeissanne on jotain tälläisiä!

A brief guide to scientific literature

On mulla taas halvat huvit. Mökkihöperyys kolkuttelee ovilla saatuani yliannostuksen akateemista tekstiä. Tämä teksti (napattu täältä) sai osuvuudellaan naurahtelemaan jos kerran tai toisenkin ja tunnistin aika monta fraasia olevan itselläkin ahkerasti käytössä. Todella osuvia käännöksiä ja uppoaa (ehkä) muihinkin turhautuneisiin opiskelijoihin :)

** A brief guide to scientific literature **

It has long been known == I haven’t bothered to check the references.
It is known == I believe.
It is believed == I think.
It is generally believed == My colleagues and I think.
There has been some discussion == Nobody agrees with me.
It can be shown == Take my word for it.
It is proven == It agrees with something mathematical.
Of great theoretical importance == I find it interesting.
Of great practical importance == This justifies my employment.
Of great historical importance == This ought to make me famous.
Some samples were chosen for study == The others didn't make sense.
Typical results are shown == The best results are shown.
Correct within order of magnitude == Wrong.
The values were obtained empirically == The values were obtained by accident.
The results are inconclusive == The results seem to disprove my hypothesis.
Additional work is required == Someone else can work on the details.
It might be argued that == I have a good answer to this objection.
The investigations proved rewarding == My grant has been renewed.
Synthesized according to standard protocols == Purchased.

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Voihan kevään tylsyys

Juurikin tajuntaani on iskoutunut että toukokuun loppuun saakka elämäni tulee olemaan harvinaisen tylsää, jopa tylsempää kuin se on ollut viimeiset pari kuukautta. Nyt on ns. crunch time ja kandintyötä vääntäessä (13 000 sanaa seuraavassa kahdessa viikossa) ja kokeisiin lukiessa aikaa ei jää kovinkaan monelle hauskalle asialle. Kaupoissa en ehdi käydä, jotkut illat voi ottaa vapaaksi mutta muuten olen läheskin kokopäiväisesti istumassa rakkaan fujitsuni äärellä naputellen henkeviä.


Viime kirjastoreissun satoa kandinlähteiksi.



Eli jos minua ei täällä näy, tai jos kirjoittelen lähinnä kosmetiikka-aiheisia postauksia se johtuupi lähinnä siitä että istun päivät hupparissa ja collegehousuissa kirjojen äärillä. Ei kovinkaan hohdokasta. Fiilinki on vähän sama kuin silloin YO-kokeita kirjoittaessa paitsi että nyt ei ole uusinnan mahdollisuutta ja arvosanoilla on oikeasti väliä joten pakko puurtaa.


Pikku mussukkaiseni joka saa nyt vihdoinkin ansaitsemaansa huomiota. Oikea elävä mussukka kovin kateellinen.



Kivoimpia asioita on kuitenkin se että sain tarjouksen kesäduuniksi, tutkimusapulaiseksi Pietarin yliopistoon. Ihan jees. Tutkimus on sinällään mielenkiintoinen vaikkeikaan liippaa läheltä omia akateemisia kiinnostuksenaloja tai vahvuuksia, mutta olisi sinällään varmaan ihan mielenkiintoinen kokemus. Palkka aika pieni mutta käsittääkseni riittävä. Isoin plussa olisi siinä että pääsisin vihdoinkin harjoittelemaan venäjänkieltä ja moikkailemaan sukulaisia. En tiedä vielä otanko vastaan sillä haluaisin ehkä jotain vähän käytännöllisempää, ja olin jo vakavissani miettinyt Intiaan tms. johonkin NGO-tyyppiseen juttuun menoa.

torstai 2. huhtikuuta 2009

Maittain muuttunut tyylini

Hirmuisen kivan postauksen löysin Colore del maren blogista, jossa SL pohdiskeli kuinka Italiassa käynti oli vaikuttanut häneen tyylimakuunsa. Aikaisemminhan samantyyppinen postaus löytyi myös Bisquitilta, maa-vaikuttajana toki tässä tapauksessa Hollanti. Teki itsekin mieli postailla näin hauskasta aiheesta joten kopskops, toivottavasti ei haittaa!

Itse olen asunut poissa Suomesta pitkäaikaisemmin kolmessa eri maassa elikkä Japanissa, Ranskassa ja nyt Englannissa. Nämä sijoittuvat aika pitkälle ajanjaksolle eli ihan ikäkin on siihen pukeutumiseen vaikuttanut mutta tähän pyrin noukkimaan niitä vaikutteita paikallisesta kulttuurista.

Japani

Japanissa olin vaihto-oppilaana. Koulupuvun käyttö sai minut innostumaan minihameista ja mottona olikin mitä minimpi sen parempi. Opettajat eivät saaneet meihin oppilaisiin ajettua minkäänlaista kuria ja polvipituiset hirveät vekkihameet leikeltiin aina vesirajamittaisiksi. Käytettiin myös niitä nilkanlämmittimien näköisiä valkoisia loose sockseja jotka liimattiin kiinni pohkeisiin.

Pidin kovasti japanilaisten nuorten mielikuvituksellisista asuista ja pyrin maustamaan omia vaatteitani kivoilla asusteilla. Kauttaaltaan vaatemakuni muuttui tyttömäisemmäksi ja värikkäämmäksi; enää synkkä musta ei ollutkaan se ainoa sallittu väri ja vaatteilla sai korostaa vartaloa. Pitkät hiukset leikkasin lyhyehköön polkkaan epäsymmetrisellä silmille tulevalla otsiksella varustettuna, joita monet sitten Suomessa väittivät kovin japanilais-vaikutteisiksi. Tiedä häntä, tykkäsin niistä hiuksista silti.


Oma koulupukuni muistutti alimmaisen rivin toista vasemmalta, tosin päällä oli vielä sininen bleiseri ja joskus kaulassa punainen rusetti




Ranska


Lukion jälkeen suuntasin Ranskaan alpeille laskettelemaan ja viihdyinkin siellä lähes kaksi vuotta. Tärkeintä oli että rahat riittivät ruokaan, vuokraan ja harrastusvälineisiin ja pukeutumisesta tuli huomattavasti vähemmän tärkeää. Itseasiassa pukeutuminen pukeutumisen tähden ei ollut enää ollenkaan mielessä; funktionaalisuus oli avainsana.

Urheilukuplassa eläminen tarttui yleiseen vaatemakuun ja sporttisuus jylläsi. Vapaalla ja töissä päällä oli tennarit, farkut ja t-paita ja tukka ponnarilla; päivällä laskuvaatteet. Kesällä kiipeillessä housuiksi valikoituivat löysähköt, mukavat kangashousut. Niin funktionaaliseksi en sentään itseäni päästänyt että olisin monen true-kiipeilijän tavoin alkanut käyttää leggareita... Merkeistä kiinnostivat Burton, Helly Hansen, Peak ja pienemmät ranskalaiset street-style-merkit.


Ahkerimmin käytetyt vaatteet ja legendaariset mittasuhteet saavuttaneet oranssit makuupussihanskat



Lontoo


Vuoden Suomessa vietetyn vuoden jälkeen suuntasin Lontooseen yliopistoon. Suomessa (töitä tehdessä ja rahaa tahkoessa) olin taas innostunut pukeutumisesta, merkkituotteista ja meikeistä mutta opiskelijabudjetti pudotti minut melko nopeasti maan pinnalle. Monien halpatuotanto-vaatteen ja asusteen hajottua kovassa käytössä ymmärsin vihdoinkin sananlaskun "köyhän ei kannata ostaa halpaa" ja pyrinkin nykyään ostamaan vain laadukasta ja hyvistä materiaaleista tehtyjä tuotteita.

Hyvinkin klassinen ja matchy-matchy-tyyli tuntuu olevan täällä enkkutyttöjen suosiossa ja itsekin olen siitä täällä innostunut. Koruilla ja asusteilla pelataan melkoisesti muuten aika basic-vaatteiden piristäjinä ja siitä yritän ottaa mallia, itse kun olen aika säälittävä korujen käyttäjä. Oma tyylini on ehkä muuttunut aikuisempaan suuntaan, ja klassisimpiin vaatteisiin, joskin tähän on varmaan vaikuttanut paljon iän karttuminenkin. Olen myös tykästynyt tähän rah-tyyliin jota yliopistoissa varsinkin näkee paljon. Tämä tyyli on ns. preppy ja siihen kuuluu erottamattomasti pashminat ja isot huivit, ballerinat tai Uggsit, merkkilaukut ja tuuheat hiukset.


Nähty jo, tiedän, mutten keksinyt tähän mitään "aikuista tyyliä" kuvaavaa kuvaa. Näkyyhän niitä päivänasuja aikaisemmissa postauksissa :)

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Tatska!

Tänään aamulla kävin teetättämässä uuden tatuoinnin peittämään pikkuista vanhaa tatuointia. Tässä sitä vanhaa tatuointia näkyykin näitten suunnitelmien alta. Olin aika hankala asiakas enkä osannut päättää mitä juuri tatuointiin haluankaan ja suunnittelussa, piirtämisessä, pyyhkimisessä ja uudelleen-piirtämisessä menikin niin kauan aikaa että tatuoija ehdotti että tehtäisiin tällä kerralla vain se mihin olen 100% tyytyväinen ja loppuja mietin kotona. Tulen sitten uudestaan kunhan suunnitelmat ovat selvemmät.





Action-shot. Sattui vähemmän kuin mitä kuvittelin, mutta ihan tarpeeksi kuitenkin.





Valmis tatuointi. Varjostukset on todella nätisti tehty ja kukat kauniita. Olisin halunnut kukista mielummin valkoiset pinkeillä vivahteilla mutta valitettavasti valkoinen ei tartu niin hyvin ihoon että oli pakko tehdä kompromissi ja valkoista laitettiin vain reunoille. Hyvä tosin näinkin.





Käyn ehkä joskus vielä ottamassa pikkukukan lisää ja lisää terälehtiä jalan muodon mukaan menemään. Antaa katsoa. Tykkään tästä tatuoinnista kuitenkin tosi paljon jo nyt. Kirsikankukat ovat mielestäni todella kivoja tatuoinneissa (nämä enemmän new-school tyyppisiä kuin perinteisiä) sekä tykkään niiden symbolisesta merkityksestä elämän katoavaisuuden kuvauksena. Olen myös asunut Japanissa joten näissä on myös sitä lisä-merkitystä minulle.
Related Posts with Thumbnails