Vauvan päivänasuja viime viikolta ja lastenvaatepohdintaa

Hah, päivänasukuvia luvassa, mutta tällä kertaa kuvissa ei komeilekaan meikäläinen vaan mini-me.

 

Lemppari villatakki ja lempparimekko

 

 

Tykkään pukea vauvan pikkuaikuistyyliin, silloin kun siis lähdetään ulos jonnekin. Kotosalla, kuten vanhempasakin, hän käyttää jotain mukavia verkkareita tai muita paituleita, mutta kylällä käydessä pitää olla vähän siistimmän oloinen. Kotosalla saa olla vähän kotikutoisen näköinen ja silmiin sattuva printtisekamelska hyväksytään, mutta muuten yritän laittaa vauvalle jotain nättiä ja tyttömäistä.

 

 

 

 

Ennen synnytystä ajattelin että vauva käyttää kaikenlaista käytännöllistä ja unisexiä joka menee sitten mahdollisille pikkuveljillekin, että tästä äidistä ei ainakaan tule sellaista vauvanvaatehömppäilijää. Tositilanteessa tämä tyttömäinen vauvanvaatetus onkin yllättävän hauskaa. Ja arvatkaa mikä on parasta tässä vauvavaateharrastuksessa? Joka kolmas kuukausi pitää ostaa uusi vaatevarasto! Eipä pääse kyllästymään!

 

 

 

Eniten tykkäillään Benettonin, Nextin, Monsoonin ja Marks&Spencersin vaatteista. Määrällisesti eniten on varmaan Benettonia. Muuten vaatevalikoimista löytyy kaikenlaista Sainsburyn (paikallisen Cittarin) lastenvaatteista Bonpointtiin. Suomalaisista lastenvaatteista Marimekko on ollut suosikki.

 

Kotirönttövaatteita

 

Olen muuten satunnaisesti lueskellut suomalaisia lapsiperhe/lastenvaateblogeja, enkä oikein ymmärrä miksi Pop ja MiniRodin sun muut trikoovermeet (huomaatte varmaan kirjoitusasusta etten ole ihan kauhean perehtynyt tähän Suomessa suosittuun lastenvaatemaailmaan) ovat niin suosittuja. Vaikuttavat todella kalliilta, ja kuosit, nojoo, ei minun makuuni. Suomessa (tai ehkä tämä on vain näissä lastenvaateblogeissa) tuntuu olevan kova kilpavarustelu sillä kuka löytää kalleimmat ja räikeimmät trikoovermeet. Mutta niinpä se taitaa olla kaikissa harrastuksissa että äitimaailmassa muutenkin, kellä on parasta ja kalleinta voittaa.

 

Jos teillä on vauvoja/lapsia, millaiseen vaatetyyliin heitä puette?

Kävelyllä Westminsterissä

Kävin tänään pienellä kävelyllä keskustassa. Kävin tutustumassa uuteen työpaikkaan ja kauniin päivän innoittamana nappasin kameran kätösiin ja menin ihailemaan turistimaisemia. Lontoosta löytyy paljon kauniita maisemia, ja tämä alue on yksi niitä parhaita.

 

 

Westminsterin metroasemalta kannattaa kääntyä vasemmalle itään päin ja kävellä rantakatua pitkin. Pelkkiä maisemia ei tarvitse ihailla, vaan matkalta löytyy monia pieniä mielenkiintoisia yksityiskohtia jos pitää silmänsä auki.

Horse Guards Parade alueella kannattaa käydä vilkaisemassa sotilaita. Perinteinen turistinähtävyys. Minusta on aina mielenkiintoista seurata turistien ja sotilaitten vuorovaikutusta. Sotilaat eivät saa liikkua, eivätkä hymyillä, ja turistit yrittävät parhaansa mukaan saada heidät reagoimaan. Aina joskus, jonkun tungetellessa hivenen liian lähelle, sotilaat vetäisevät asennonvaihdot (mieluiten mahdollisimman kovaäänisesti) saaden tungettelijan hypähtämään poispäin. Kuvailin tuossa tuon sotilaan takana, kun juurikin tuo vuorovaikutustilanne tapahtui. Pienen miekanpyörityksen ja täyskäännöksen jälkeen sotilas väläytti ilkikurisen hymyn turistilauman luota pois marssiessaan ja minua nauratti.

 

St. James Park puistossa kannattaa käydä. Se ei ehkä ole niin suosittu tai tunnettu kuten Hyde Park, mutta se on kaunis. Varokaa vain noita ylitungettelevia oravia. Vaati minulta melko paljon rohkeutta saada tuo kuva, kun aina oravaa lähestyessäni se kääntyi vipeltämään minua kohti. Juoksin muutaman kerran pakoon...

Komeita rakennuksia! Ehkä ennen seuraavaa kertaa voisin vähän mietiskellä ja opiskella arkkitehtuuri-kuvailun saloja, täältä löytyy vaikka mitä makeita urbaaneja kuvailupaikkoja.

 

Sellainen kuvapläjäys. Hassua miettiä että nämä maisemat ovat ihan arkipäivää jo minulle. Täytyy aina joskus muistuttaa itselle että sitä ei tarvitse aina mennä kädet korvilla ja laput silmillä paikasta toiseen, vaan joskus voi jopa pysähtyä ja ihastella sitä omaa asuinympäristöään. Ja muistaa että sitä asuu ihan oikeasti kauniissa kaupungissa.  

Viime viikon kuulumisia

Tälläisiä täällä viime viikolla!

 

Koko viime viikko meni lähinnä olympiahulinoissa. Aamulla telkkari auki, ja jotain olympialaista päälle. Erityisesti innostuttiin laskettelu ja lumilautailulajeista, jääkiekosta ja jääradoilla hurjastelusta, mutta curling (jota näytettiin jatkuvasti Brittien hyvän menestyksen takia) oli ehkä turhin laji koko kisoissa. 

Käytiin uimassa vauvan kanssa taas. Vauva rakastaa uimista ja pikku sukeltelu sujui jo vähän paremmin. Kova tungos vaan kun paikalla tuntui olevan koko paikkakunnan lapset talvilomallaan.

 



Löysin tuollaisen ulkoilmapunttisalin läheisestä puistosta. Kävin siellä reippailemassa pari kertaa, paljon hauskempaa olla ulkosalla kuin jossain hikisessä salissa. En muuten ole tainnut ikinä käydä missään punttisalilla, ulkoliikunta miellyttää minua paljon enemmän. Yhdellä reippailukerralla törmäsin kävelykilpailuun.

Olen ihan koukuttunut tähän kirjasarjaan. Kunnon chick lit hömppää, mutta kiviajalle sijoittunut. Tätä tiiliskivimäistä kolmatta osaa olen lueskellut koko kuukauden, ja vielä muutama kappale jäljellä. Olen lukenut ihan hävyttömän vähän viime vuosina ja ajattelinkin jos tänä vuonna yrittäisi lukea kirjan kuukaudessa.

 

Käytiin TGI Fridaysissa miehen yliopistokavereiden kanssa ja syötiin monsteri-hampparit. Vauva söi tarjoilijan tuomia kurkku- paprika- omenatikkuja - kuulemma vauvanruokaakin olisi saanut. En tiedä kuinka tavallista tämä on Suomessa, mutta täällä joissain ravintoloissa ja kahviloissa saa vauvan- lapsenruoat ilmaiseksi vanhempien syödessä. Ihan kätevää! Kukaan ei halunnut jälkkäriä joten meikä teki oman popcorn-sundaynsa kotona. Nam nam. Vaniljajätskiä, popkornia, brownie- ja suklaakeksipaloja, suklaakastiketta ja toffeesiirappia.

Ensimmäinen manikyyri sitten vauvan syntymän! Lähes puolitoista viikkoa kestäneet kukat jatkavat voittokulkuaan. Muutama nuupahtanut löysi tiensä roskakoriin, mutta suurin osa kaverilta saadusta kimpusta ilahduttaa meitä edelleen.

10 kysymystä ja lauantaiasu

Sain Susannalta jo aikapäiviä sitten haasteen, ja nyt sunnutairatoksi pikainen päivänasukuva eiliseltä ja vastaukset näihin kymmeneen kysymykseen. Näihin on aina hauska vastata, ja kun ei oikein muuten ehdi taikka jaksa paneutua postaukseen, tai miettiä (itseasiassa olen miettinyt jo ainakin kymmenen postausta blogiin mutten vaan jaksaisi juuri nyt mitään niistä toteuttaa), niin tulee tartuttua tälläiseen haastepostaukseen. Tälläisenä laiskana sunnuntaipäivänä siis...

huivi Malene Birger, jakku Jigsaw, kengät Clarks, farkut Zara

1. Mikä on sinussa parasta?

Sinnikkyys ja määrätietoisuus. Positiivinen elämänasenne ja kyky mukautua eri elämäntilanteisiin ja tapahtumiin.

 

2. Mikä sai sinut bloggaamaan?

Halusin alunperin tehdä tyyliblogin ja vähän miettiä mitä vaatteita käytän, meneillä oli nimittäin melkoinen style rut. Iso kimmoke oli erityisesti suomen kielen käytössä - huomasin että kirjallinen suomeni rapistui samaan tahtiin kuin englannin kirjallinen taitoni kehittyi. No, tyylillisesti samassa jamassa ollaan edelleen mutta kirjoitettu suomen kieli on paljon parempaa.

 

3. Kahvi vai tee?

Rakastin aikaisemmin kahvia, mutta monen brittivuoden jälkeen teekin kelpaa. Nykyään juon useimmiten teetä, kahvi on  mukana vain erikoistapauksissa tai kahvilassa käydessä. Ihan niin paljoa en sentään ole brittiläistynyt että perinteinen builders tea (musta tee, maidolla ja sokerilla) kelpaisi. Minulle jotain maustettua erikoisteetä ja makeuttajaksi hunajaa kiitos.

 

4. Mikä saa sinut innostumaan ja inspiroitumaan?

Elämä. Innostun muuten aika helposti vaikka mistä, mutta toteutus jää usein paitsioon. Inspiroidun myös hauskoista ideoista ja kauniista kuvista joita bongailen netissä eri blogeista.

 

5. Bravuurisi keittiössä?

Feta-tomaatti-basilika-pasta. Valitettavasti tämä tulee mieheltä jo korvista ulos, joten sitä ei tule tehtyä. Kylmäsavulohipasta on uudempi bravuurini.

 

6. Mikä vuodenaika olisit ja miksi?

Voi mikä kysymys! Olisin varmaan talvi, sillä olen rauhallinen viilipytty.

 

7. Tärkein elämänohjeesi?

Just keep swimming. Just keep swimming. Just keep swimming, swimming, swimming. What do we do? We swim, swim.

 

Kuka muuten tunnistaa mistä tämä on? Kolmen pisteen vinkki: elokuva. Kahden pisteen vinkki: kertoo kaloista. Yhden pisteen vinkki: Pixar-studioilta... Montako pistettä? 

 

8. Milloin ja miten viimeksi hemmottelit itseäsi?

Oikein kunnon hemmottelu oli kuukautta ennen vauvan syntymää kun kävin aivan mahtavassa hieronnassa. Harmi että ko. kylpylä on meiltä niin kaukana, muuten olisin varannut sinne uuden hieronta-ajan jo muutamaan kertaan.

 

9. Lempilastenlaulusi?

Täti Monika. Just tänään lauleltiin taas. Englantilaisista lauluista lemppari on What shall we do with a lazy baby?

 

10. Mikä on parasta elämässäsi tällä hetkellä?

Vauva. Eipä liene yllättävää!

 

Mä en yleensä jaksa näitä haasteita laittaa eteenpäin, enkä tee tälläkään kertaa poikkeusta. Mutta olisi kyllä hauska tietää mikä teidän tärkein elämänohjeenne on! Minun on siis tuo "Just keep swimming", se toimii kaikessa, sekä myötämäessä että vastoinkäymisissä. Se on hyvä muistaa, aina kannattaa uida eteenpäin.

Tavallinen torstai - päivä kuvina

Vauvakuvaspämmivaroitus! ;)

06:00: Herään kuuden maissa vauvan ääntelyyn. Voi ei... Vauva möngertää tunnin sängyssämme, minä ja mies torkkuen, kunnes mies vihdoin vie vauvan alakertaan että saan vähän lepäillä. Torkuttelen puoli yhdeksään ja nousen ylös. Siirtelen seinänviereltä tavarat/huonekalut pois että puoli kymmeneltä tuleva remppamies kosteusmittareineen pääsee tekemään tarkastusta.

 

09:30: Puoli kymmeneltä syön aamiaista. Ah, Krave muroja (Suomessa näitä myydään Tresor nimellä) ja lohkottua banskua, niin sokerista ja epäterveellistä, mutta niin hyvää. Ja teetä tottakai, curlingin säestyksellä. Remppamies tulee ja mennään tarkastamaan ongelmahuone. Tuomiona laastin purku, seinän kuivatus, uusi laasti ja talon ulkopuolinen raappaus uusiksi. Kiva! Justhan vasta vuos sitten paikka oli rakennustyömaana useamman kuukauden.

 

10:30: Remppamiehen poistuttua syötetään vauva. Aamupuuro maittaa mainiosti. Mies tulee photobombaamaan meidän otokset.

 

Syönnin jälkeen vauva menee leikkikehäänsä viettämään aikaa, ja minä teen kotitöitä. Ripustan pyykkejä, lataan astianpesukoneen, pesen käsitiskejä, steriloin tutit, vaihdan kukkien vedet. Vauva kitisee ja pyytää sylittelyä vähän väliä. 

 

11:45: Vauva vihdoin uinahtaa päikyille vaipanvaihdon ja pienen maitotankkauksen jälkeen. Minä painun datailemaan, lueskelemaan ja jatkamaan pikku siivoilua.

13:00: Vauva herää. Alle puolen minuutin ajassa tulee jos jonkinmoisia tunteita...

13:30: Syödään lounasta. Vauvalle itsetehtyä parsakaalipastaa ja maissinaksuja sormiruokailun treenaukseksi, ja äidille eilistä kiinalaista kasviskanapaistosta riisin kera. Taustalla olympialaisten jääkiekkoilua. Vauva treenailee itse juomista -käsittämätöntä kuinka nopeasti nuo vauvat kehittyvät. Justhan äsken hän vielä vaan makaili selällään kaiket päivät.

14:00: Sitten suihkun kautta pukeutumaan ja ulos. Meikällä varsinainen mammauniformu - farkut, Uggsit, imetysteeppari ja villapaita.

Ulkona on todella kaunis ilma. On niin lämmintä että otan takkia ei edes tarvitse.

15:15: Ollaan kahvilassa tapaamassa muita vauvakavereita (ja vähän äitikavereitakin). Olen kyllä todella onnellinen siitä että olen onnistunut tapaamaan monta hyvää äitikaveria, joilta saa vertaistukea ja seuraa säännöllisesti. Yksi läheisimpiä äitikavereitani tosin muutti alueeltamme pois, ja hänen kanssaan ollaan usein soiteltu viime kuukauden aikana.

Vauvat leikkivät. Oma vauva on oikea kiusankappale - ottaa yhdeltä lelun pois ja tönäisee häntä naamaan (kauhea itku), löytää lattialta pillin ja maistelee sitä, ja vihdoin yrittää nousta seisomaan käyttäen toisen vauvan päätä tukena.

16:30 Lähden käppäilemään kotia kohti parin kaupan (ostin Sock Onseja ja hammasharjapäitä) kautta. Vauva nukahtaa vaunuihin, ja herää puoli kuudelta kotiintulon jälkeen.

18:30 Syödään iltapala. Itselle pari ruisleipää, ja vauvalle taas näköjään puuroa (tai loppua aikaisempi lempparipasta kesken). Vauva maistelee myös tuorejuustoa ja innostuu siitä. Ruokailua enemmän tosin kiinnosti olympialaisten taitoluistelu.

19:30: Kylpyhetki. Sen jälkeen vauva nukkumaan - nukuttamisessa (ja huudossa) kesti tunti. Vapauduin vasta yhdeksältä ja autoin miestä ruoanlaitossa.

22:00: Syötiin iltaruokana tonnikalapastaa ja katseltiin telkkarista jotain. Ruoan jälkeen itse datailin vähän lisää ja jumituin kirjan ääreen napostelemaan suklaata.

01:00: Kirja kiinni ja nukkumaan!

Tämmöinen päivä. Olisi kyllä voinut mennä aikaisemmin nukkumaan, tuntui nimittäin seuraavana aamuna aika väsyneeltä (muutaman yöllisen vauvajohtoisen herätyksen myötä...).