Viimeiset kaksi viikkoa, kipeänä ja terveena

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet aika väsyttäviä. Lontoon kolkkia kolunnut vatsatauti kiersi vihdoin meillepäin - ensin mies, sitten vauva, ja sitten minäkin. Ehdin jo onnitella itseäni taudin välttämisestä ja töihin ehtimisestä, meneillään oli nimittäin iso deadline ja järkyttävä määrä töitä. Kävin töissä kääntymässä ja palasin muutaman tunnin kuluttua kotiin lepäilemään.

 

 

 

 

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet aika järkyttäviä - kotona kaikki kaaoksessa, ruoka homehtumassa jääkaapissa, pyykkivuori kasvoi kasvamistaan, ja pitkiä työpäiviä että saisi sairauden takia menetetyt tunnit takaisin kiinni. Nyt vihdoinkin tänä viikonloppuna päästiin takaisin normaalielämään, kokattiin, siivottiin, pyykättiin, levättiin, käytiin ulkona, tehtiin sitä sun tätä. Käytiinpä jopa IKEAssa ostoksilla ja pullilla. Sunnuntai-iltana ehdittiin vielä käymään piknikillä - tein meille minipizzoja ja kana-kasvispiirasta, ja syötiin ne kirpeässä syysilmassa vielä lämpiminä. Jälkipalaksi kuumaa kaakaota ja minivaahtiksia, ja IKEAn kanelipullia. Siinä pirpanan perässä juostessa saatiin mahaa vähän täytettyä, ja tuntui kivalta palata normaaliin, terveeseen päiväjärjestykseen. Ja tästä se uusi viikko saa alkaakin.  

Toivetorstai: Ajatuksia miehen kotona olemisesta

Meillähän on vähän tavallista erikoisempi asetelma kotioloissa, josta joskus kuulee kyselyjä ja kommentteja - minä käyn töissä ja mies on kotona hoitamassa vauvaa. 

Kommentit ovat yleensä neutraaleita, yleensä koskien sitä että on kiva että toinen vanhempi saa olla kotona, mutta joskus kommentit koskevat myös sitä että mies tekee itselleen ja työuralleen näin hallaa. Jälkimmäinen kommentti on ihan periaatteessa totta ja varmaankin miehelle kotona lapsen hoitaminen on vaikeampaa selittää CV:ssä kuin naiselle, ihan vain siitä johtuen että se on tavallisuudesta poikkeavaa.

Mutta kumman vanhemman sitten pitäisi olla kotona... Minun mielestäni on oikeastaan ihan se ja sama kumpi vanhemmista on kotona. Molemmat sukupuolet ovat yhtä hyviä vanhempia, ja hoitavat hommat yhtä hyvin. Luonnehan näissä asioissa ratkaisee. Luin kerran myös eräästä tutkimuksesta että itseasiassa isän kotonaoleminen on parempi lapselle kuin äidin - syynä oli se että lapsi-isäsuhde jää helposti etäisemmäksi jos isä käy töissä, kun taas lapsi-äitisuhde on yhtä läheinen olipa äiti kotona hoitamassa lasta tai kokopäivätöissä. 

Mitäs mieltä minä sitten olen mieheni kotona olemisesta, meidän parisuhteessamme? Olen todella tyytyväinen. Minä saan keskittyä uraani, jos minun täytyy olla töissä myöhään, minun ei tarvitse kiiruhtaa kotiin tai lastentarhaan. Ja koska minä olen aina saanut parempaa palkkaa kuin mies, on meidän järkevämpää satsata minun uraani. 

Ja miten mieheni sitten hoitaa kotia? Ihan hyvin, varmasti paremmin kuin minä. Taaperon kanssa on erityisen vaikeaa olla kotona eikä siinä onnistu oikein mikään muu kuin taaperon elossa pitäminen (kokeiltu on toissapäivänä kun yritin tehdä etäpäivän). Mies onnistuu kuitenkin tekemään useimmiten herkullista ruokaa meille illaksi, ja muutenkin pitämään talon niin pystyssä kuin sitä voikaan tälläisen sottapyttyvaimon ja tuhotaaperon seurassa. 

Kun vaihdoimme "roolia" äitiyslomani jälkeen oli opettelun aika... Täytyy vain oppia siihen että toinen ihminen tekee asiat erilailla kuin itse. Mieheni keskittyy eri asioihin kuin mihin minä keskityin - hän keskittyy enemmän meidän ruokaamme ja siivoamiseen, kun minä kotona ollessa keskityin enemmän vauvan viemiseen leikkiryhmiin, vauvan ruokien kokkailuun ja pyykkiin sun muuhun pikkujuttuihin. Ne pikkujutut saattavat unohtua mieheltä ja miehen jäätyä koti-isäksi pitkän aikaa vauva eli pelkillä kaupan purkkiruoilla... Nykyään hänkin saa isin tekemää ruokaa.

Haluaisinko minä mielummin olla kotona? No, en tiedä. Tykkään työstäni, se on mielenkiintoista, ja samanaikaisesti on kiva palata kotiin. Ideaaleinta olisi jos voisin tehdä töitä joskus kotona ja jos työmatkani olisi lyhyempi että saisin viettää enemmän aikaa vauvan kanssa (tai taaperohan hän nykyään on). Muuten olen ihan tyytyväinen siihen että minä käyn töissä ja mieheni on kotona. Jos olisin kotiäitinä, tuskinpa olisin vain kotiäiti - minulla oli pääkopassa monta projektia/firmaideaa joita olisin voinut toteutella!

Miten minusta tuli ulkosuomalainen / My post-University Life

Sarjassa "Miten minusta tuli ulkosuomalainen" tällä kertaa haastattelussa Laura My post-University Life blogista.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Näin Laura kertoo itsestään ja blogistaan

Nimeni on Laura ja asun Derbyn kaupungissa keskellä Englantia. Arkipäivät vietän töissä ja viikonloppuisin yritän tehdä, kokea ja nähdä uusia asioita. Blogini on sekoitus arkipäivän kuulumisia, pohdintaa ulkosuomalaisuudesta, matkailujuttuja sekä mietiskelyä Briteissä asumisesta (hyvässä ja pahassa). Bloggailun aloitin vuonna 2007 kun muutin Skotlantiin opiskelemaan ja se on kiertänyt mukanani kun lähdin yliopistovaihtoon Kanadaan, muutin Lontooseen suorittamaan maisterintutkintoa, tekemään työharjoittelua Brysseliin kesällä 2013 ja viimeisimpänä muuton takaisin Englantiin. Uudet lukijat ovat aina tervetulleita ja vuorovaikutus lukijoiden kanssa onkin yksi parhaista jutuista bloggaamisessa!

 

 

Laura Suomessa

1. Minne menit ensimmäisellä ulkomaanmatkallasi ja mitä siitä jäi mieleen?

Apua, ensimmäinen ulkomaanmatka taisi sijoittua Mallorcalle – silloin olin tosin vielä pieni vauva ja muistot todella huteria. Varmaan ensimmäisiä reissuja joita kunnolla muistan oli hiihtoreissut Keski-Eurooppaan jolloin iskä hiihti ja minä hengasin kelkassa takana matkassa mukana (aika hyvin oli pullat uunissa meikäläisellä).

2. Matkustelitko paljon lapsena ja teini-ikäisenä?

Tämä on tietysti aina suhteellista, mutta omasta mielestäni matkustelin paljon ja se oli pitkälti vanhempieni ansiota. He rakastivat (ja edelleen rakastavat) matkustamista ja uusiin kulttuureihin tutustumista joten heidän mukanaan pääsin näkemään maailmaa jo nuorella iällä.

3. Oletko asunut missään muussa maassa kuin Suomessa ja nykyisessä asuinmaassasi?

Kyllä, Brittien ja Suomen lisäksi olen asunut sekä Kanadassa että Belgiassa. Kanadassa vietin 8 kk yliopistovaihdon kautta lukuvuonna 2008-2009 – ihan mieletön vuosi jonka aikana tapasin mm. nykyisen poikaystäväni (joka on tosin Skotti). Kanadan vuoden aikana pääsin reissaamaan myös kivasti ja vietin joulun Kuuban valkoisilla hiekkarannoilla. Viime kesän (eli 2013) vietin Brysselissä työharjoittelussa. Molemmat olivat kivoja paikkoja asuja, vaikka nämä ajankohdat olivatkin hyvin erinlaisia elämässäni. Vaihtovuosi on aina ihan mieletön ja täytyy sanoa että vuosi Kanadassa oli yksi aikuiselämäni parhaita vuosia. Tutustuin uusiin ihmisiin, matkustelin, näin ja koin. Ei olisi parempaa voinut olla. Brysselissä asuessani pääsin taas toteuttamaan suuren haaveeni työskentelystä organisaatiossa josta olen aina haaveillut. Kesäni Brysselissä oli aivan mieletön ja samalla pääsin tutustumaan Belgiaan ihan uudella tavalla koska matkustaminen junalla oli hyvin edullista.

4. Milloin ja miksi muutit nykyiseen asuinmaahasi?

Ensimmäisen kerran muutin Britteihin (ja tarkemmin sanottuna Skotlantiin) syyskuussa 2007 jolloin aloitin opiskelut MA in Politics & International Relations ohjelmassa Aberdeenin yliopistossa. Sen jälkeen muuttoja on kertynyt jonkin verran, nyt olen asunut melkein vuoden Derbyssä, joka on pisin aika jolloin olen asunut missään yhtämittaisesti sitten sen jälkeen kun muutin Skotlantiin vuonna 2007.

 

 

5. Oliko sinun tarkoitus muuttaa pysyvästi? Miksi jäit asumaan nykyiseen asuinmaahasi?

Muuttaessani Britteihin vuonna 2007 olin 20-vuotias joten enpä usko että olin sen tarkemmin miettinyt tulevaisuutta asumisen kannalta. Tiesin että halusin ns. ”kansainvälisen uran” mutta se ei välttämättä tarkoittanut sitä että olisin jäänyt Britteihin. Mutta tiesin että täältä tulisin saamaan hyvän ja arvostetun koulutuksen joka auttaisi tässä tavoitteessa. Olen pomppinut edes takaisin Brittien ja muiden maiden välillä, tosissani paluumuutin tänne viime syksynä, lähinnä sen takia koska poikaystävälläni oli täällä vakituinen työ joten minun oli helpompi muuttaa tänne kun hänen esimerkiksi Suomeen. Asiat järjestyivät parhaimmalla tavalla ja löysin itsekin hyvän työpaikan Briteistä joten se sinetöi viimeistään muuton.

6. Jos joku tulisi asuinpaikkakunnallesi 48. tunniksi, mitä heidän kannattaisi tehdä ja kokea?

Jaa-a, sanoisin ettei Derbyyn kannata jäädä, sillä täällä ei ole oikeen mitään nähtävää (valitettavasti). Peak District (iso luonnonpuistoalue) on tässä kuitenkin ihan lähellä joten sanoisin että sinne kannattaa mennä samoilemaan ja katsastelemaan esim. upeita kartanoita ja country puistoja joita alueelta löytyy. Se on todella kaunista aluetta ja sieltä löytyy vaikka mitä tekemistä.

7. Mitkä ovat kolme parasta ja kolme huonointa asiaa asuinmaastasi?

Parhaat:

• Kohtuullisen hintainen elämisen taso (paitsi Lontoossa)
• Mahdollisuuksien määrä mitä tulee koulutukseen, uraan ja itsensä kehittämiseen
• Leppoisa ja mukava kulttuuri johon on loppuenlopuksi aika helppo sopeutua kun muutto oli ns. yhdestä Euroopan maasta toiseen.

Huonot:

• Todella heikko taso mitä talojen rakentamiseen tulee. Hometta löytyy, talot on huonosti tehty ja välillä niitä huoneratkaisuja ei olla mietitty ollenkaan
• Byrokratian vanhanaikaisuus
• Eriarvoisuus

8. Jos vertaisit asuinmaatasi Suomeen, millä tavalla se on parempi ja millä huonompi kuin Suomi?

Nyt varsinkin kesälomalla huomasin että Suomi on hyvin sääntövaltainen maa. Koirat eivät saa tulla uimarannalle, saatika hyvin harvoihin ravintoloihin, alkoholilait ovat tiukkoja, ihmisiä katsotaan paheksuvasti (kuulemma) jos tuot lapsen terassille etc. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä mutta tykkään siitä että Briteissä elämänmeno on hieman rennompaa. Koirat saa juosta rannalla vapaana (vaikka osa rannasta saatetaankin olla rajattu vain ihmiskäyttöön), pubiin saa tulla lapset tiettyinä aikoina päivästä ja ne koiratkin toivotetaan yleensä tervetulleeksi. Hankala selittää, mutta sellainen yleinen vähän rennompi elämänmeno on mielestäni parempi verrattuna Suomeen. Britit on tiettyjen asioiden suhteen auttomattoman vanhanaikaisia (pankit, virastot, talojen rakennus etc), tälläisissä asioissa mielestäni Suomi on taas valovuosia edellä.

 

 

9. Käytkö Suomessa usein? Matkusteletko muuten paljon?

Vakityöt aloitettuani olen pyrkinyt käymään pidemmillä lomilla Suomessa pari kertaa vuodessa – joulun aikaan ja kesällä. Yritän tehdä kerran vuodessa ns. pidemmän matkan ulkomaille ja samalla mahduttaa lyhyempiä viikonloppulomia Euroopan sisällä. Matkustus on intohimoni ja mielelläni tekisin sitä enemmän mutta luonnollisesti lomapäivät tulevat tässä(kin) asiassa vastaan.

10. Aiotko/uskotko palaavasi Suomeen asumaan vielä joskus? Miksi?

Haluaisin kyllä muuttaa takaisin Suomeen vielä jonainpäivänä – mieluiten jopa tässä ”lähitulevaisuudessa”. Vain ja ainoastaan sen takia että pystyisin olemaan lähempänä omaa perhettäni, jos oma perheeni asuisi täällä Briteissä, voisin hyvin asua täällä koko elämäni. Tottakai Suomessa on monet muutkin asiat todella hyvin, minkätakia muutto takaisin houkuttelee. Toisaalta, elämämme on tällä hetkellä sidottu aika tiukasti Britanniaan.

11. Minkä ohjeen antaisit ulkomaille muuttavalle ja uudelle ulkosuomalaiselle?

Sanoisin että muuttaessa ulkomaille kannattaa olla mahdollisimman avoin uusille asioille, mielipiteille ja kokemuksille. Se helpottaa sopeutumista ja toisaalta mahdollistaa niiden uusien juttujen kokemisen – ne kokemuksethan ovat niitä parhaita juttuja mitä ulkomailla asuminen voi sinulle antaa.

 

 

 

 

 

 

Tsekatkaapa Lauran My post-University Life blogi - sieltä löytyy kivoja postauksia Briteistä ja ulkosuomalaisuudesta, ja arkielämää.

Ensi viikolla tuttuun tapaan Suomen aikaan klo 8 aamulla uusi haastattelu. Tsekatkaa täältä kuka onkaan vuorossa!

 

---

 

Haluaisitko olle mukana "Miten minusta tuli ulkosuomalainen" haastattelu-sarjassa? Mailaa minulle suklaatajakahvia (a) gmail.com!

Babyccino / kahvilla äitin kanssa

Viikonloppuna poikettiin ensimmäistä kertaa babyccinolla. Mikä sana, babyccino. Kahviloissa täällä saa taaperoille oman juoman - vaahdotettu maito / kaakao. Ja voi kuinka vauva siitä tykkäsikään. Ihan kuin me muutkin, hänellä oli oma kahvikuppinsa mistä sai juoda. Ei mitään tyhmiä nokkamukeja, vaan ihan oma aikuisten kuppi. Ja siitä juotiin, niin paljon että suurin osa maidosta oli kasvoilla ja rinnuksilla.

 

 

Ja vauvasta oli kovin hauskaa dippailla käsiä vaahtoon ja antaa isälle ja äitillekin maistiaisia.

 

 

Sellainen kahvilareissu. Ensimmäinen babyccino. Ja toinen ensimmäinen asia tuli perjantaina. Nojasin vauvaan päin, hän istui syöttötuolissa. Vauva laittoi käden poskelleni, katsoi silmiini, ja sanoi "Äiti" ja hymyili. Ensimmäistä kertaa, "äiti".

Miten minusta tuli ulkosuomalainen / Britannika

Noniin, ja tästä lähtee postaussarja ulkosuomalaisbloggaajista, jossa haastattelen eri ulkosuomalaisbloggaajia heidän elämästään ulkomailla, ja matkastaan sinne. Ensimmäisenä vuorossa Annika Britannika blogista.

 

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Britannika, Lontoo, töissä kansainvälisessä firmassa. missbritannika.com Blogi on elänyt bloggaajan mukana ensimmäisestä ulkomaille lähdön päivästä tähän päivään asti. Käytännössä se on sekoitus päiväkirjaa, matkablogia ja lifestyle-blogia. Silloin tällöin kirjoittelen myös ”oppaita” Lontooseen muuttajalle omiin kokemuksiin perustuen. Mulla on myös tapana  joskus jättää asioita rivien välistä luettavaksi. Kaikkea kun ei julkisessa päiväkirjassa voi ihan suoraan sanoa.

 

 

 

 

1.    Minne menit ensimmäisellä ulkomaanmatkallasi ja mitä siitä jäi mieleen?

Italia oli ensimmäinen matkakohteeni, mutta olin niin pieni etten muista siitä reissusta mitään. Ensimmäinen ulkomaanmatka josta minulla on ihan omiakin muistoja taisi olla Kreeta kun olin neljä- tai viisivuotias. Muistan uima-altaan ja Nallekerhon!

2.    Matkustelitko paljon lapsena ja teini-ikäisenä?

Matkusteltiin aika paljon perheen kanssa Euroopassa ja aina kun koulussa oli jotain opintomatkoja tai muita matkamahdollisuuksia olin heti messissä.

3.    Oletko asunut missään muussa maassa kuin Suomessa ja nykyisessä asuinmaassasi?

Suomen ja Englannin lisäksi asuin puoli vuotta Ranskassa. Kävin tekemässä työharjoittelun Pariisissa. Mulla oli aina sellanen kaupunkien pyhä kolminaisuus mielessä - Pariisi, Lontoo ja New York. Pariisi ja Lontoo on tikattu, mutta nyt tunnustan että New York ei enää kiinnosta yhtä paljon kuin aiemmin. Jossain uudessa maassa haluan kyllä vielä asua ennen kun (ehkä) muutan joskus takaisin Suomeen. Jos pitäisi verrata Pariisia ja Lontoota asuinkaupunkeina niin Lontoo on paljon kivempi. Lontoo on niin paljon suvaitsevaisempi ja jotenkin vaan enemmän mun tyylinen.

4.    Milloin ja miksi muutit nykyiseen asuinmaahasi?

Muutin ensimmäisen kerran Englantiin vuonna 2009 opiskelijavaihdon takia. Se kesti vuoden jonka jälkeen kävin siellä Pariisissa ja hetken aikaa olin Suomessakin. Lontooseen muutin kolme vuotta sitten kun sain maisteriopiskelupaikan täältä. Opintojen loputtua löytyi duunikin ja sitten tuli vain jäätyä ilman sen kummempaa suunnittelua.

5.    Oliko sinun tarkoitus muuttaa pysyvästi? Miksi jäit asumaan nykyiseen asuinmaahasi?

Ei todellakaan. En ollut koskaan suunnitellut muuttavani ulkomaille pidemmäksi aikaa. Se vaan tapahtui. Tänne jäin koska täältä sattui löytymään kiva duuni ja täällä oli valmiiksi jo paljon ystäviäkin. Kun oli ehtinyt jo asua Pariisissa ja Lontoossa, tuntui ajatus Helsingin kokoisesta pienestä kaupungista hiukan ahdistavalta.

6.    Jos joku tulisi asuinpaikkakunnallesi 48. tunniksi, mitä heidän kannattaisi tehdä ja kokea?

Riippuu ihan tyypistä. Lontoossa on kaikkea erilaista erilaisille ihmisille. Jos ei oo käyny täällä aiemmin niin haluaa varmaan tsekata ainakin osan perusturistinähtävyyksistä. Sitten ainakin kerran pitää syödä jossain huippuraflassa ja nähdä ainakin yksi puisto. Ja matkustaa bussin yläkerrassa. Ja käydä ainakin yksillä markkinoilla, Spitalfields, Portobello, Columbia Road, Borough tai joku vastaava.

7.    Mitkä ovat kolme parasta ja kolme huonointa asiaa asuinmaastasi?

Lontoo on jollain tavalla eri asia kuin Englanti yleisesti, joten en tiedä pitäiskö mainita nää Lontoosta eikä niinkään Englannista. Parhaimpia asioita on mun mielestä kansainvälisyys, ihmisten kohteliaisuus ja sijainti josta pääsee kätevästi matkustamaan ympäri maailmaa. Kolme huonointa on vanhanaikaisuus joissain asioissa (tosin huomaan että joskus itseasiassa tykkään siitä), laktoosittoman jäätelön puute, pitkät duunipäivät.

 

8.    Jos vertaisit asuinmaatasi Suomeen, millä tavalla se on parempi ja millä huonompi kuin Suomi?

Parempia asioita Englannissa on kansainvälisyys, ilmasto, ihmisten kohteliaisuus, terveydenhuolto, yliopistokoulutuksen taso ja työmahdollisuudet. Suomessa parempia asioita on koulutuksen ilmaisuus, työajat, rakentamisen taso ja asuntojen kunto.

9.    Käytkö Suomessa usein? Matkusteletko muuten paljon?

Käyn Suomessa duunin takia kerran tai kaks kuukaudessa. Sen lisäksi yritän käydä reissussa muualla kuin Suomessa vähintään joka toinen kuukausi. Lomapäivät käytän aina ulkomaanreissuihin!

10.Aiotko/uskotko palaavasi Suomeen asumaan vielä joskus? Miksi?

Palaan melko varmasti jossain vaiheessa. Saatan myös mennä takaisin hetkeksi ja sitten taas lähteä ulkomaille. Jos palaan niin varmaan ainakin siinä vaiheessa kun on lapsia ja pitäis laittaa niitä kouluun. Toisaalta tällä hetkellä mulla ei ole aavistustakaan mitä teen muutaman vuoden, tai edes muutaman kuukauden päästä.

11.Minkä ohjeen antaisit ulkomaille muuttavalle ja uudelle ulkosuomalaiselle?

Hyväksy se että asiat ei tule olemaan niin kuin Suomessa ja älä stressaa asioista turhaan.  On ihan turhaa murehtia ja puhista ja marista siitä että asiat ei toimi kuten Suomessa - ei tietenkään, et ole Suomessa! Nauti uuden kotimaasi erilaisuudesta ja uusista mahdollisuuksista. Tutustu muihin ulkosuomalaisiin mutta älä eristäydy liikaa expat-piireihin.

Annika on myös kirjoittanut tarkemmin matkastaan ulkosuomalaiseksi, ja siihen pääsee tutustumaan tästä ja hänen bloginsa etusivulle tästä. 

Ensi viikon maanantaina, Suomen aikaan klo 8 tulee uusi haastattelu! Tsekatkaapa täältä kuka onkaan vuorossa!

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Jos haluaisit haastateltavaksi, mailaile osoitteeseen suklaatajakahvia (a) gmail.com

Haastattelussa ulkosuomalainen - uusi postaussarja

Noniin, tätä onkin jo valmisteltu jonkin aikaa täällä taustalla. Ensi viikon maanantaina aloitan uuden postaussarjan "Miten minusta tuli ulkosuomalainen", jossa haastattelen muita ulkosuomalaisbloggaajia. Kysymyksistä löytyy matkailusta lapsena, elämästä ulkomailla, Suomeen vertailua ja vinkkejä omaan kotikaupunkiin matkaaville. Olen kovin innoissani - minusta on kauhean hauska kuulla muitten ihmisten tarinoita miten he ovat päätyneet elämään vähän tavallisuudesta poikkeavaa elämää ulkomailla, ja millaisia mietteitä heillä on Suomesta. Uskon että teistäkin olisi mukava päästä tutustumaan sekä uusiin ulkosuomalaisbloggaajiin, että ehkäpä päästä kuulemaan vanhojen tuttujen tarinoita uudesta näkökulmasta. Eli pitemmittä puheitta...

 

 

 

 

 

 

Ja kuka onkaan vuorossa ensi viikon maanantaina... Tsekatkaa blogi maanantai-aamulla kahdeksalta Suomen aikaa!

 

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Jos haluaisit haastateltavaksi, mailaile osoitteeseen suklaatajakahvia (a) gmail.com

Meidän viikonloppu veneitä katsomassa

Tänä viikonloppuna käytiin katsomassa veneitä. Satuin näkemään Twitterissä jonkun linkin, jossa ehdotettiin tekemisiä Lontoossa viikonlopuksi, ja päädyttiin tänne. Ei huono ollenkaan!

 

 

 

 

Siellä oli regattoja sun muita laivoja - ehkä siisteimpänä nähtiin leffalaiva (sellaiseen jokilaivaan rakennettu elokuvateatteri) ja tietty Gloriana (kuningattaren juhlalaiva Jubilee-kinkereillä). Molemmat kuvattu tuossa alla.

 

 

 

Oli kyllä nättiä. Ja leffalaiva - kuinka älyttömän hauska idea. Sellaisessa olis hauska käydä.

 

 

 

 

Kuvapainotteista tällä kertaa - mites teidän viikonloppunne meni?