sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Britannia: Eroja suomalaisten ja englantilaisten lastenhoitotapojen välillä

Minun kokemukseni suomalaisista lastenhoitotavoista on peräisin pitkälti nettimaailmasta - blogeista ja erilaisilta nettisivuilta ja vauvafoorumeilta. Muutama pieni käärö on ilmaantunut myös suomalaiseen ystäväpiiriini, sieltä suunnasta olen myös imenyt informaatiota mitä siellä Suomessa onkaan tapana. Paljon paremmin olen selvillä englantilaisista lasteen liittyvistä asioista, eipä liene yllättävää kun tosiaan täällä Lontoossa asustelemme ja suurin osa vauvakavereista on englantilaisia, tai täällä asuvia englantilaistuneita ulkomaalaisia.
 
Tässä silti muutamia ajatuksiani niistä eroista suomalaisten ja englantilaisten lastenhoitotapojen välillä. Lastenhoitotavat määrittelin hyvinkin laveasti - ajatuksia löytyy nimittäin vähän kaikenlaisesta lapsiin ja vauvoihin liittyvästä.


 

Imettäminen - Suomessa imettäminen on iso juttu. Siellä on pakko imettää tai on huono äiti, joka ei välitä lastensa terveydestä tippaakaan. Kärjistettyä, mutta tälläinen mielikuva minulle on jäänyt. Imettäminen jatkuu myös niin pitkään kuin lapsi haluaa. Ei toki aina, mutta sitä pidetään hyvänä asiana että lasta imetetään vuoden ikäiseksi tai jopa vähän ylikin. Briteissä taas imettäminen on ehkä vähän erikoista. On paljon tavallisempaa (erityisesti working class alueilla) syöttää vauva korvikemaidolla, ja imettämistä ehkä jopa vähän häpeillään. Keskiluokkaisilla ja kalliimmilla alueilla imetetään enemmän, mutta sanoisin että niilläkin imettäminen lopetellaan siinä puolen vuoden iässä, pikkuhiljaa. Imettäminen ei ole kovinkaan iso juttu - siitä toki puhutaan, mutta sillä ei syyllistetä, sillä onhan se niin tavatonta että joku imettäisi. Yli puolenvuoden ikäisen vauvan imettäminen on jo ehkä vähän erikoista Briteissä.
 


 
Allergiat  - Suomessa vähän joka toisella vauvalla tuntuu olevan jotain herkkyyksiä, ja äidit mitä erilaisimmilla imetysdieeteillä. Ei maitoa, ei sipulia, ei herneitä, mikä nyt saattaisi vaikuttaa vauvan suolistoon. Vähän vanhemmilla lapsilla taas tarkkaillaan kovasti mitä sinne suuhun pistetään ja mitä sieltä tulee ulos. Täällä Briteissä taas ei kellään ole allergioita - imetysdieettejä ei suositella sillä näin vauva altistuu ärsyttäville ruoka-aineille ja näin pääsee siedätyshoitona alkavista allergioista eroon. Ihan vakavasti puhuen, täällä on ongelmana se että ihan oikeiden allergioiden toteaminen on todella vaikeata eivätkä lääkärit ota äitejä tosissaan. Jatkotutkimuksiin pääsy tarvittaessa on lottovoitto.
 


 
Vaatteet ja trendimerkit - Täällä mitään erityisiä vauvojen trendimerkkejä ei oikein ole. Suurin osa ihmisistä ostaa vauvalleen vaatteita supermarketeista, tai Mothercaresta tai muista vauvakaupoista. Monet myös saavat isoja vaatepaketteja lahjoituksena lapsiperhesukulaisilta, täällä kun ei erityisemmin harrasteta lasten vaatteiden eteenpäinmyyntiä, ne menevät lahjoituksena kavereille ja sukulaisille. Suomessa taas tuntuu että vauvoilla ja lapsilla pitää olla sitä uusinta uutta, ja mielellään Miikkareilta, Popilta, Pompilta, MiniRodinilta tai mitä muita siellä nyt onkaan pinnalla. Ja kun lastenvaatteissa liikkuu jokseenkin isot rahat, niistä ei päästetä ilmaiseksi irti sitten millään - joko kirppareille tai nettimyyntiin hampaat irvessä.


 
 
Rutiinit - Briteissä rutiinit tuntuvat olevan pinnalla. On heräämisaika, ja ruoka-ajat, ja nukkumaan mennään aina kuuden maissa illalla, iltakylvyn jälkeen. Iltakylpy on pakollinen. Ja vanhemmat tarvitsevat omaa aikaa, eli lapset mahdollisimman aikaisin petiin. Gina Ford ja Supernanny ovat pinnalla. Suomessa taas meininki on vähän rennompaa. Syödään kun on nälkä, mennään nukkumaan vähän myöhempään kun väsyttää, rutiinit ovat ehkä siellä, mutta niistä ei pidetä kiinni tiukasti. Tehdään vähän oman pään ja oman perheen tapojen mukaan, eikä mitään lastenkasvatusoppaita pahemmin seurailla.



 
Käytöstavat - Briteissä lapsille opetetaan pienestä pitäen kiitos ja anteeksi, ja muut kohteliaisuudet, mutta ehkä muuten lasten annetaan olla aika äänekkäitä ja vilkkaita. Joskus näkee aika huonostikin käyttäytyviä kiukkupusseja joiden käyttäytymistä ei mitenkään ruodita (paitsi jos kiitos tai ole hyvä unohtuu). Suomessa lapset eivät ole ehkä niin kohteliaita, mutta paljon hiljaisempia ja käyttäytyvät usein kiltisti ulkoilmoissa.

Ekoilu - Kierrättäminen, kirpputoreilta vauvanvaatteiden osto, ja kestovaipat ovat Suomessa tavallisia. Briteissä taas ei kestovaippoja oikein kukaan käytä, ja jos käyttää, ei kauaa. Kirpputoreilta (tai paikallisista hyväntekeväisyyskaupoista) ei osteta, eihän kukaan halua lapselleen mitään vanhaa. Ja sitäpaitsi, lastenvaatteet ovat halpoja (eikä niissä ole arvolisänveroa ollenkaan) ja niitä ostellaan usein lahjoiksi.
 
Kertokaa te - olenko ihan väärässä ja kumman maan suhteen?

22 kommenttia:

  1. Asun Suomessa. Ruuasta kun kirjoitit, että Suomessa tarkkaillaan kovasti mitä lapsen suuhun menee, niin kyllä, minä ainakin tarkkailen. Pidän hyvästä ravitsemuksesta huolehtimista ensiarvoisen tärkeänä kehityksen ja terveyden kannalta, lapsi kun ei osaa itse valita ja ostaa terveellistä ruokaa. Liittyköhän tämä ero siihen että brittikodeissa yleisesti syödään epäterveellisemmin (olen saanut tämän käsityksen varmaan jostain Jamie Oliverin tv-ohjelmista?)? Itse kyllä pidän rutiineitakin äärimmäisen tärkeinä, mutta omaa aikaa en niinkään tärkeänä. Vaatteista ja vaatemerkeistä: Tiedän paljon äitejä joille on tosi tärkeää että vaatteet on uudet ja jotain merkkiä. Mulle on aivan sama kunhan vaatteet on ehjät ja suht siistit. Olemme saaneet valtaosan vaatteista lahjoituksena sukulaisilta, ja mummit ja kummit ostavat enimmäkseen kirpparilta. Itse ostan lapselle vaatteita harvoin, ainoastaan tarpeeseen. Yksikään mainitsemasi "pinnalla oleva" merkki ei ole minulle tuttu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa tämän ruoka-asian tarkoitin kuten Inka tuolla myöhemmin kommentoi - eli niin että ruoka-valintoihin allergioiden suhteen ei kiinnitetä huomiota, sillä allergioita pidetään niin harvinaisina. Todella harvoilla on allergioita.

      Olisin kyllä voinut kirjoitella vähän enemmänkin tästä ruoka-asiasta, mutta vauva heräsi päiväuniltaan... Olen nimittäin samaa mieltä siinä että brittikodeissa syödään epäterveellisemmin kuin Suomessa. Viralliset suositukset ovat terveellisiä, ja periaatteessa lapsille syötetään ihan OK ruokaa, mutta Briteissä roskaruoka, keksit, mehut, squash (sellainen vedenmaustaminen), sipsit on ihan tavallisia ja saattaa olla ihan arkipäiväruokaa. Suomessa musta nämä kuuluvat siihen karkkilauantaihin tai erikoistapauksiin, eli siellä syödään terveellisemmin. Ja Suomessa mun mielestä syödään enemmän perheruokaa eli kaikki samaa, kun täällä Englannissa lapsille on jotain nugetteja ja muita "lastenruokia" ja aikuisille omansa.

      Poista
  2. Ja se piti vielä sanoa että nämä erot ovat kyllä mielenkiintoisia, itse en tiedä Brittitavoista oikein mitään. Hassua että imettämistä siellä jopa häpeillään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietyissä piireissä joo. Ja muutenkin aika häveliäästi imetetään - monet esimerkiksi pumppaa maitoa pulloon jos ovat lähdössä kaupungille, tai käyvät jossain piilossa imettämässä, julki-imetys on tosi harvinaista. Eipä silti, kyllä siihen imetykseen kannustetaan, mutta ehkä se on suurena erona Suomeen, että tuntuu että täällä imetykseen kannustetaan, mutta Suomessa siihen syyllistetään.

      Poista
  3. Asun itse Suomessa, mutta nyökyttelin kyllä monessa kohtaa. Itselläni on 3 kk ikäinen vaaveli ja seuraan tosi paljon vauvaryhmiä Facebookissa ja vauvablogeja. Myös lähipiiristä löytyy paljon vauvaperheitä. Erityisesti tuo imetysjuttu pitää NIIN paikkansa. Tuntuu olevan muotia imettää vaikka äidin mielenterveydenkin uhalla. Ruokinnasta ylipäätään otetaan hirveä stressi ja se tuntuu olevan kilpailun aihe. Imettävä ja itse soseet tekevä äiti saa kirkkaimman kruunun ja varmaan maininnan hautakiveen.

    Samoin olen kiinnittänyt huomiota merkkivaateasiaan. Kaiken pitää olla Mini Rodinia tai me&i:ta ja talvihaalarit Ticket to Heavenin.

    Hauskoja huomioita! 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvihaalareissa mä toisaalta ymmärrän sen merkkimanian - yleensä niistä "paremmista" merkeistä löytyy enemmän teknisiä ominaisuuksia, jotka tietty on tärkeää jos ulkoilee paljon. Vaikka, olenhan minäkin vielä hengissä vaikka kolkytvuotta sitten ne talvihaalarit nyt oli mitä oli... Ei ne lapset tietty nyt mitään vuoria valloita :D

      Täällä muuten itse soseitten tekeminen ja sormiruoat on ihan pop vauvoille, ja aika suosittua.

      Poista
  4. Mä ymmärsin tuon ruokajutun niin, että täällä ei varota mitään allergioita ja sillä vahdata sitä lapsen ruokavaliota niin tiukkaan. Mutta kyllä täällä muuten on ihan terveelliset suositukset.

    Merkkivaatekoreilua en ole mäkään täällä huomannut, että taitaa tosiaan olla suomalainen juttu.

    Sen eron oon itse huomannut, että täällä kiinnitetään paljon enemmän huomiota lasten kehittämiseen ihan vauvasta lähtien ja esim. viedään kalliiseen osapäivähoitoon ihan vain sen takia, että lapsi pääsee oppimaan ryhmässä ja kehittymään. Kun taas suomessa ihannoidaan kotona oloa. Samoin täällä ihmiset tuntuvat miettivän todella paljon päivähoidon laatua ja esim. Vertailevan perhepäivähoitajia ja vievän vaikka kauemmaksikin. Ja perhepäivähoitajilla on esittää "agenda", että mitä asioita painottavat " opetuksessa".
    T.inka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ymmärsit sen niinkuin mä tarkoitinkin....

      Tuohon jälkimmäiseen pointtiin, musta tämä johtuu siitä että täällä ei ole sellaista kansankynttilä- kulttuuria kuten Suomessa. Opettajat (ja lastentarhanopet) voi olla vaikka minkälaisia, tasot on tosi vaihtelevia, kun opettajakoulutukseen pääsee siis ihan surkeillakin (3rd arvosanan, alhaiset A-levelit) papereilla. Suomessahan opettajat pääsääntöisesti on kuitenkin jonkun tasoisia akateemisesti. Joten vanhempien on pakko miettiä tätä tasoa aika tarkasti, se kun voi olla vähän mitä sattuu. suomessa kaikki on suunnilleen yhtä hyviä.

      Ja joo, toi lapsen kehittäminen.... Riippuu vähän asuinalueesta ja perheestä ja "luokasta"/varallisuudesta. Me asutaan aika vaihtelevalla alueella, ja täällä osa kehittää, ja osa antaa asua ihan pellossa...

      Poista
  5. Mielenkiintoinen postaus, itselläni on juuri luonnoksissa vähän samaa aihetta sivuava juttu joka on tullut mieleeni täällä Espanjassa vieraillessa. Tuo rutiini-asia on mun kohdallani niin että Suomessa oon vähän kuin joutunut tottumaan aika tarkkoihin rutiineihin vauvan kanssa kun niiden tärkeydestä on toitotettu jokapaikassa mutta täällä niitä ei tunnu olevan ollenkaan ja nyt tuntuu että ollaan ihan hunningolla.. hahah. Mitä noihin lastenvaatteisiin tulee niin mä en tuntenut noista merkeistä kuin popin ja oon todennut nekin huonoiksi ainakin meidän pötkylän vartalolle... itse ostan lähinnä Lindexiltä pikaisesti, aikaa kun on muutenkin niin vähän etten kyllä jaksa mihinkään pari kk kestävien lastenvaatteiden hankintaan niin kauheesti panostaa enkä myöskään satsata. Imetyksestä mulla on myös vähän toisenlainen mielikuva, tuntuu että oon ainoa joka on täysimettänyt vuoden ja välillä se jopa nolottaa etten oo kyennyt ees pullosta ruokkimaan itsepäistä lastani....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kävinkin jo lukemassa sen sun postauksen, tosi mielenkiintoinen :)

      Täytyy kyl sanoa että mä oon ehkä vähän liikaa hurahtanut lastenvaatteisiin, suomalaiseen tyyliin. En toki näihin Suomessa suosittuihin merkkeihin (vaikka Poppia jonkunverran löytyykin) vaan enemmän paikallisiin. On se tietty aika tyhmä kohde satsata kun ne tosiaan menee pieneks niin nopeasti.

      Ei meilläkään se pulloilu onnistunut, sit kun vauva tottui herkuttelemaan... Nyt se on varsinainen tissitakiainen ja minä näköjään taaperoimettäjä :D Ei oo muuten tavallista täällä Englannissa!

      Poista
  6. En ole aivan samaa mieltä tuosta imetys-osiosta. Mielestäni asenteet ovat muuttuneet parempaan suuntaa. Imetystä suositellaan, mutta siihen ei painosteta samalla tavalla kuin ennen. Pitkään imettävät tuntuvat ennemmin olevan harvinaisuuksia. Itse olen jo yhdeksän kuukautta imettänyt, mikä tuntuu olevan pitkään muiden mielestä.

    Allergiasuositukset ovat edelleen sitä, että lapselle pitäisi antaa 1-2 ruoka-ainetta viikkoa kohden. Uusimmat tutkimuksethan eivät tätä puolla, sillä välttäminen on yleensä haitallisempaa kuin siedättäminen. Omalle lapselle olen todella nopeaan tahtiin ja mahdollisimman monipuolisesti antanut kaikkea. Alkuun esim. porkkanasta ja mangosta tuli ihottumaan, nyt ei enää. Lehmänmaidolle pikkuinen on edelleen yliherkkä, mutta sitäkin annan aina silloin tällöin, jotta elimistö siedättyisi.

    Trendeistä en itse välitä lainkaan, mutta olen samaa mieltä että lasten trendivaatteet ovat pinnalla. Kierrätys ja kestovaippojen käyttö taas kiinnostaa miuta.

    Rutiinit ovat meille tärkeitä ja aion kasvattaa lapsen hyvätapaiseksi! Muiden suomalaisten tapoja seuratessa voin itsekkin todeta, etteivät nämä kaksi asiaa ole kaikille se ensisijainen juttu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei. Mun mielikuvathan pitkälti on netistä, siellä varmaan sanotaan asioista paljon kärkkäämmin. Kavereitten kanssa keskustellessa painotus on tietenkin siinä kannustuksessa ja vertaistuessa.

      Täällä suositellaan että jos alle 6kk ikäiselle annetaan soseita, niin 1 ruoka-aine per 3pv. 6kk iän jälkeen voi antaa tiuhaan tahtiin. Me kun aloitettiin soseet vasta 6kk iässä, niin alettiin antamaan hyvin nopeasti kaikenlaista sekaisin, kun muuten vauva olisi syönyt tyyliin muutamaa ruoka-ainetta vaikka kuinka pitkään.

      Ja joo, tuo imetyksen kautta siedättäminen on ihan järkevää. Mä jutskailin asiasta pediatrin kanssa kun mietin voisko vauvalla olla maito-allergiaa, mut kuulemma ei sais karsia omasta ruokavaliosta mitään pois just sen siedättämisen takia.

      Poista
    2. Uskon silti, että imettäminen voi olla isompi juttu täällä kuin siellä :)

      Poista
  7. Olipa mielenkiintoinen juttu, ja kyllä itse olen saanut aikalailla samalaisen kuvan tuosta suomalaisesta vauvankasvatus kulttuurista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo näitä on ihan mielenkiintoista pohtiakin, eroja kyllä löytyisi enemmänkin...

      Poista
  8. Mielenkiintoista, naita arjen eroja on aina kiva lukea muiden ulkosuomalaisten postauksista! Hyvin samanlainen on omakin mielikuva suomalaisista kasvatustavoista, imettaminen juurikin tuntuu olevan suosituin aihe suomalaisten aitien keskuudessa ja siina onnistumaton saattaa kokea olevansa huono aiti. Taalla on ihan normaalia olla imettamatta eika pulloruokintaa arvostella vaikka suositus onkin imettaa ainakin 6kk. Allergioita tuntuu olevan Suomea vahemmin, en itseasiassa tunne ketaan paikallista ruoka-aine allergiasta karsivaa. Monien suomalaisten tapakasvatus tuntuu tosiaan olevan puolitiessa kun vertaa tanne, taalla huonosti kayttaytyva teini on hapea perheelle, pienina lapset saavat riehua ja hillua aika vapaasti mutta yla-asteikaisen odotetaan jo auttelevan kotona ja heidan tulee osata kaytöstavat. Merkkivaatteet ovat tarkeita taalla varakkaiden keskuudessa mutta tavallisen kansan kesken kukaan ei keskustele lastenvaatemerkeista leikkipuistossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän alueella asuu muuten paljon turkkilaisia maahanmuuttajia, ja joo, olen huomannut että pienet saa riehua vaikka miten... Ei muuten miellytä alkuväestöä :D Ei kyllä tule äkkiseltään mieleen miten ne isommat lapset sitten käyttäytyvät, varmaankin sitten ihan hyvin kun ei tule mitään negatiivista mieleen :)

      Imettäminen ei tosiaan täälläkään ole iso juttu, on ihan normaalia pulloruokkia, ja lopettaa imettäminen aika pian. Imettämistä toki suositellaan ja siihen kannustetaan, ja kehutaan jos imettää, mut siitä pulloruokinnasta ei tehdä sen kummempaa asiaa.

      Kiitoksia turkkilaisesta näkökulmasta :)

      Poista
  9. Täällä Norjassa imettämisen tärkeyttä kans korostetaan. Tavoitteena olisi puolenvuoden täysimetys ja osittaisimetys vähintään vuoden ikään. Meidänkin poika eleli pulskasti puolivuotiaaksi maidolla ja yhä 7,5 kk iässä taitaa toi maito olla pääruoka sillä soseita menee alas niin niukasti. En tiedä juurikaan äitejä, jotka antavat korviketta. Ja jos joku antaa, niin sit reaktiona on ihmettelevä miksi ihmeessä. Imettäminen on helppoa ja korvikkeeseen liittyvää pulloshowta pidetään työläänä.

    En tiedä miten on mantereella, mutta täällä ainakin vauvanvaatteet kiertää hyvin, paljon ilmatteeksi lahjoituksina vauvaperheeltä toiselle. Uusia vaatteita tulee lähinnä lahjoina, ja noi lahjavaatteet on yleensä villaa. Varsinkin villavaatteet on kalliita, mutta ne ei kerkeä kulua vauvakäytössä. Eli meidänkin vauva pukeutuu käytettyihin vaatteisiin ja vaatteet, jotka ovat käyneet pieniksi, on jo pakattu valmiiksi kaverille, joka saa pian vauvan. Muuten merkeillä ei ole väliä, vaatteet tulee H&M:sta tai Cubuksesta, paremmat on NameItiä, mutta villavaatteissa ihmiset on tietoisia laadusta. Devold on se tuttu takuuvarma, Nøstebarn kans hyvälaatuinen, Alpaca Societyltä aivan huippuihanat alpakkaiset vaatteet, Janus taas halvempaa markettivillaa.

    Rutiinit helpottavat arkea, mutta lapsentahtisuutta korostetaan täällä kasvatuksessa, varsinkin ensimmäisinä kuukausina. Vauvaa ei tartte vielä vääntää aikatauluihin, vaan hän syö ja nukkuu aluksi omatahtisesti. Yön ja päivä toki erotellaan valaistuksella ja rutiinieroilla. Se onkin tärkeää, sillä aikuisellakin menee päivät sekaisin talven pimeänä aikana samoin kesäyön valossa. Lapsen annetaan olla lapsi ja omaan yrittämiseen kannustetaan. Tämä voi näyttää osaksi huonoilta käytöstavoilta, sillä lapsen annetaan vaikka juoksennella julkisissa paikoissa.

    Kestoilu on oma valinta ja sitä arvostetaan. Kestiksetkin näyttävät liikkuvan ihan hyvin perheeltä perheelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia norjalaisesta näkökulmasta :)

      Se on kyllä jännä miten nämä asiat niin riippuu maasta. Vaikka juuri tuo imetys - täällä pulloilu on tavallisempaa, ja skandinaavimaissa taas ihan päinvastoin. Pulloshow tosiaan on työlästä, kokemusta on molemmista, ja imetys, kommervenkkeineenkin on kyllä paljon helpompaa kunhan se alkaa sujumaan.

      Täälläkin periaatteessa ollaan lapsentahtisia, mut käytöstavat pidetään kunniassa (noin yleisesti ottaen). Koulussakin lapsia kasvatetaan tarkasti ottamaan huomioon käytöstavat, kuten oven pitäminen auki muille, kiitos ja ole hyvät, tien antaminen vanhemmille, pienempien auttaminen jne. Ja tietty, skidit on skidejä, eiväthän ne aina muista käyttäytyä niin hyvin kuin mitä on opetettu, mutta sydäntä lämmittää aina kun karskit teinipojat avaa oven mammalle tai viittovat edelleen bussiin mentäessä tms. Jotenkin tuntuu että Suomessa näin ei ihan kävisi. Suomessa ihan aikuisiltakin usein nämä alkeelliset käytöstavat unohtuu.

      Pitääpi muuten pitää mielessä nuo merkit - hyvät villavaatteet ovat aina käteviä!

      Poista
  10. Ai niin, allergioista vielä. Mitään imetysdiettejä ei suositella, vaan vauvaa pitäisi altistaa kaikille ruoka-aineille äidinmaidon mukana. Kun vauva rupeaa syömään soseita, kaikkea pitäisi koetella äidinmaidon ohessa. Eli mitään ruoka-aineen koettelua ei pitäisi välttää allergian pelossa. Jos jokin ruoka-aine antaa reaktion, pidetään pieni tauko ja sitten koetellaan uudelleen. Tämä ohjeistus on ainakin niille, joilla ei ole suurta riskiä allergisuuteen.

    VastaaPoista
  11. Miten Lontoossa suhtaudutaan imettämiseen julkisilla paikoilla? Esim. kahvilassa/puistossa siten, että sijoittuu sivuun ja laittaa huivin ylle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, ihan OKsti mun mielestä. Äideillä on laillinen oikeus imettää missä tahansa julkisessa tilassa, ravintolassa, kaupassa, tms, missä vaan mihin normaalilla kansalla on pääsy, oli se sit privaattiomistuksessa tai ei. Toki onhan niitä törppöjä jotka siitä valittavat kaikissa maissa, mut pääsääntöisesti se on kulttuurisesti ihan hyväksyttävää!

      Oon luonnostellut postausta julki-imettämisestä täällä muuten, täytyy katsoa jos saisin sen joku kerta julkaistua.

      Poista

Tätä blogia ei enää päivitetä, ja kommentteja luetaan harvakseltaan. Tervetuloa poikkeamaan uuteen blogiini Wave to Mummy

Related Posts with Thumbnails