Viime viikolla...

Oli tietenkin ystävänpäivä. Innostuin tekemään miehelle ensimmäistä kertaa ystävänpäivän ylläriksi kolmen ruokalajin illallisen - aluksi bruschettoja, parmesaani-tryffelihunaja salaattia ja kalamataoliiveja, sitten moules mariniere tällä reseptillä, ja jälkkäriksi hunaja-muskottipähkinä-vanilja pannacottaa. Yumskis. Voisinpa tehdä tämän uudestaankin vielä joskus - meidän perheessä se on nimittäin tuo mies joka yleensä kokkaa.

 

Viikolla käytiin vauvan kanssa taas pitkillä kävelylenkeillä kunhan sää selkisi. Ehdittiin myös paikallisen kirjaston Baby Rhyme Timeen - vauva rakastaa sitä harrastuksistaan ehkä eniten. Ilonkiljaisuja ja paikallaan pomppimista on aina luvassa. Keskiviikkona uskaltauduttiin taas uudestaa altaaseen, viimeksi käytiin viime marraskuussa. Vauva tykkäsi vedestä edelleen, mutta vauvauintikurssin opetukset olivat (tietenkin näin pitkän ajan jälkeen) ihan unohtuneet, ja jopa helppo naamankasteleminen sai vauvan pärskimään. Yritellään pikkuhiljaa taas opetella sukeltelua...

 

 

Niinjoo, ystävänpäivänä mies tuli kotiin ja naureskellen ojensi minulle Valentine's Day flours. Eh heh. Flours (jauhot) lausutaan siis samalla tavalla kuin flowers (kukat). Sain mä kyllä ihan oikeitakin kukkia - näitä sinisiä orkideoita olen ihastellut jo pitkään Tescossa, viimeksi ihan ääneen kauppareissulla päivää ennen ystävänpäivää.  

 

 

 

Ja sitten viimeisenä - vanha (suomalais)kaveri tuli täällä meillä käymään ja moikaamassa ensimmäistä kertaa vauvaa. Ja toi vauvalle tuliaishauvan. Meillä olikin sit oikeet Suomi-kestit, ja juotiin Forsman teetä Taika-mukeista, syötiin jälkiuunileipiä Oltermannilla ja maisteltiin mansikkavanilja-Fazeria. Löytyi kivasti kaikkea mukavaa kun just tultiin Suomesta! Pitäis kuulemma tulla kyläilemään useamminkin... :)

 

Ja yksi vielä - viime viikon kauppareissulla ai kun mua alkoi naurattamaan Brittien lehtivalikoimat. Sitä löytyy aikakausilehtiä jos jonkinmoiselle harrastukselle - löytyisi juttua höyryveturiharrastajalle, avaruudesta kiinnostuneille, lentokoneitten bongaajille, veneenomistajille, lentoviehekalastajille, kutojille, puutarhureille, vaikka keille. Tuolla on jopa lehti nimellä Vampire - mistä lie kertoo...

 

Päivän vaatekuulumisia

Myrskyisän viikon jälkeen aurinko vihdoin palasi maisemiin ja päästiin ulos neljän seinän sisältä raikkaaseen ilmaan. Puhurin ja vinkuvan tuulen korvasi pitkästä aikaa päivänsäteet, eikä yhtään liian aikaisin. Ystävänpäivän aattona kun kuuntelin tuulen vinkunaa ei kyllä lähdetty vauvan kanssa yhtään minnekään, sen verran hasardilta tuntui ulkona liikkuminen. 

 

Tänään oli niin lämmin että ulkona tarkeni jopa bleiserissä. Kätevää, sillä aamulla kiidettiin kirkkoon viettämään kaverivauvan ristiäisiä. Oli kiva vähästä aikaa päästä eroon farkkujen ja kotihousujen suosta ja laittaa päälle vähän skarpimpaa vermettä. Vauva pääsi pukeutumaan toisen kerran juhlalliseen joulumekkoonsa. Nuo sukkahousut joihin on printattu piskuiset ballerinat herättivät ihastusta mummelin jos toisenkin sydämmessä noissa ristiäisissä.

 

 

 

Vauva: Mekko, sukkikset ja neulepaita Marks & Spencers

 

Itselle valikoitui päälle kesällä löydetty luottomekko. Kymmenessä minuutissa piti meikata ja keksiä vaatetusta - enpä siis ehtinyt miettimään sen kummempaa. Käyhän tämä näinkin, mutta se operaatio vaatekaappi (siis sen siivoaminen) josta joskus puhuin alkaa olla edellistä tarpeellisempi. Joka-aamuinen pukeutumisinspiraationi on nimittäin niinkin proosallinen kuin se että mikä on vaatepinossa helpoiten käsien ulottuvilla. Luoja tietää mitä siellä pinon alimmaisena on. Löytöretkeilyä parhaimmillaan/pahimmillaan?

 

Mekko H&M, jakku H&M saappaat Clarks

Henkarissa käsien ulottuvilla oli tosiaan tämä mekko, joka viimeksi taisi olla päällä häissä. Kätevä mekko, menee kesällä ja talvella. Siihen päälle vaan jakku tuomaan skarppiutta ja mustat asusteen,ristiäisiin sopiva asu valmiina muutamassa minuutissa.

 

Vois kyllä alkaa opettelemaan näitten juhliin valmistautumisen vaikka edellisenä päivänä. Ettei aina tulisi laitettua samoja vaatteita. Mutta tuskinpa olen ainoa joka toimii näin pöhkösti? Löytyisköhän täältä kohtalotovereita...? :)

Miten lentomatkustaminen ja lentäminen onnistuu vauvan kanssa?

Laskeskelin että nyt viime matkalla vauvalle tuli täyteen kahdestoista lento. Huh. Hän on lentänyt useammin kuin jotkut omista kavereistani! Ennenkuin lähdin ensimmäiselle lentomatkalle pelotti aika reippaasti että mitäköhän tästäkin tulee, kokemuksia kun on (matkustajana) kurkku suorana koko lennon ajan huutavista vauvoista ja netissä on tullut luettua jos jonkinmoisia kauhukertomuksia. Meillä meni kuitenkin vallan mainiosti joka kerta, ja useamman kerran joku tuntematon tuli kehaisemaan kuinka hyvä matkustaja sitä sylistä löytyykin.

 

No, nyt tämän (ei nyt niin huiman mutta kuitenkin) lentokokemuksen perusteella kerron teille muutaman vinkin mitkä auttoivat meillä kiperiin tilanteisiin. Ja kyllä niitäkin tuli vaikka vauva melko hyvä matkustaja olikin.

 

 

 

 

Ykkösvinkkini: Ota mukaan hyvä kantoreppu. Kantoreppu mielestäni on oleellinen lentomatkustuksessa, sillä aika monet lentoyhtiöt kieltävät rattaiden kentälle oton, ja ne tulee laittaa ruumaan jo heti lähtöselvityksessä. Ja minnes muualle vauvan laitat...

 

Meillä se valittu kantoreppu on Stoken MyCarrier. On tosi tukeva ja mukava, eikä piippaa turvatarkastuksissa, joten vauvaa ei tarvitse ottaa repusta pois. Kirjoittelen joskus repusta vielä oman postauksensa, olen ollut siihen niin mielettömän tyytyväinen että voisin suositella sitä jokaiseen lapsiperheeseen.

 

Kakkosvinkki: Vain yksi kassi, ja mahdollisimman kevyt. Vain oleellinen tavara mukaan. Joo, okei, vauvan kanssa matkustaessa sitä oleellista tavaraa riittää, mutta tärkeimmät hoitolaukkuun pakattavat ovat vaipat, kosteuspyyhkeet, vaihtopotkari ja -body vauvalle, tutit, ja mahdollinen maito/ruoka ja niille tarvittavat välineet. Lisäksi lempilelu tai vaikka käsinukke auttaa miniraivareihin. Muu onkin sitten äitimatkustajalle.

 

Suuremmilta lentokentiltä löytyy vauvanruokia ja maitoja kaupoista, ja jos lähtee pienemmältä kentältä pienet (n.100g) ruokapurkit menee vielä sallituissa rajoissa. Isommat avataan ja "testataan", tai heitetään suoraan roskiin. Maidot kantsii ottaa esipakattuina jauheina ja sitten pyytää vaikka kahvilasta kiehuvaa vettä, tai sitten ostaa valmismaitoja kentältä.

 

Kolmosvinkki: Jos vauvan saa syömään tuttia tai tuttipulloa nousun ja laskun aikana korvakäytävät pysyvät auki eikä korviin satu. Ennen ekaa lentoa luin että silloin kannattaa imettää - miten, kysyn vaan kun se vauva pitää pitää silloin sylissä kasvot menosuuntaan... Imetyksen kannalta (noin loppulentoa varten) on kiva jos on isohko huivi jolla voi vähän itseä ja vauvaa peitellä, mutta onnistuu se ilmankin. Lentoemoilta voi pyytää peittoa ja tyynyjä vauvalle. Tekevät matkustamisesta vähän mukavampaa - en itse ikinä muista pyytää, mutta otan kiitollisena vastaan jos niitä tarjotaan.

 

Nelosvinkki: Viihdykettä lennolle! Meillä toimi käsinukke mainiosti, se jutteli aina silloin tällöin vauvalle ja harhautti kätevästi. Lentokoneessa edessä olevassa taskussa oleva turvaohjeläpyskä on myös loistava leikkiväline - kirkkaita värejä, kivan jämerä ja sitä on kiva heilutella. Sieltä taskusta löytyy myös muita leikkivälineitä - meidän vauva innostui myös repimään niitä mainoslehtisiä, heh, sori vaan Finnair. Yritin kyllä ottaa riivityt palaset sieltä lattialta mukaan parhaani mukaan.

 

Viitosvinkki: Vaippa kannattaa vaihtaa juuri ennen lentoa. On todella inhottavaa vaihdella siellä pikkukopissa lentokoneessa, kaikenlisäksi kun iskee turbulenssi ja stressi siitä että nyt täytyy saada vaippa mahdollisimman pian päälle ja takaisin istumaan vöihin... Pakkohan siellä lentokoneessa joskus on vaihtaa mutta jos vain suinkin sen voi välttää, kannattaa.

 

 

 

 

Siinä kaikki mitä tulee nyt mieleen. Mitäs vinkkejä teiltä löytyy? Miten teillä on onnistunut lentäminen vauvan kanssa?

Ravintolavinkki: Loch Fyne

Käytiin tässä popsimassa lounasta arkipäivänä - äitiyslomalaiset ja eläkeläiset sulassa sovussa, eihän ravintoloissa oikein kukaan muu siihen aikaa käy. Mutta on tämä skottilainen kalaravintola-ketju Loch Fyne käymisen arvoinen muillekin. Ajattelin siis vinkata siitä teillekin näin oman postauksen muodossa, muista ketjuravintoloista olen kirjoitellut täällä.

 

 

 

 

Näitä Loch Fyne ravintoloita löytyy ympäri Brittejä monta, Lontoossa Covent Gardenilla ja Cityssä. Ruokalista on lähes pelkästään kalaa ja muita mereneläviä, simpukoita, oistereita, rapuja, hummereita ja niin edelleen, eikä siellä nyt tietenkään muuta kannata ottaakaan. Vaikka tottahan toki ravintolaan uskaltautuneille kalakammoisille löytyy se pakollinen burgeri ja kanapihvi.

 

 

 

 

Me syötiin risottoja tällä kertaa - oli muuten hyvää. Monta monituista vuotta olin vastaan kaikkea riisiruokia, ei vaan Japaninvuoden ja hienoisen riisiyliannostuksen jälkeen maittanut, mutta onneksi uskaltauduin maistamaan risottoja. Aikasen monesta hienosta makuelämyksestä ja helposta arkiruokareseptistä olisin jäänyt paitsi. Mutta pointtina nyt tässä oli kuitenkin että ruoka oli hyvää Loch Fynessä, vaikka olikin risottoa.

 

 

 

 

Kannattaa aina kysäistä myös päivän erikoisannokset, niistä löytyy usein melkoisia helmiä. Niitä mekin tällä kertaa otettiin. Lisäannoksena voi myös pyytää samphireä (brittiläinen rannikkokasvi) - erikoisen hyvää paistetun kalan kanssa!

 

Oletteko muuten käyneet Loch Fynessä? Tai osaatteko suositella jotain muuta hyvää kalaravintolaa Lontoossa?  

Vauva 8kk

Viime kuukauden aikana olen oppinut
pinsettiotteen,
repimään papereita,
seisomaan (puoli sekunttia) ilman tukea,
repimään ruokalapun pois kaulastani,
purskuttamaan vettä suustani suihkulähteen tavoin,
konttaamaan salamannopeasti,
avaamaan vaippani,
kävelemään tukea vasten,
ja ilmeilemään.

 

Tykkään erityisesti
avokadosta,
parsakaalista,
luumusta,
eskimopusuista äidin kanssa,
äidin vieressä nukkumisesta,
isän mahan päällä köllöttelystä,
seisomaan nousemisesta,
Dumbo-unirätistäni,
mahan kutittelusta,
tuteista,
ja reppukävelyistä

En tykkää ollenkaan
nukkumaanlaitosta,
jogurtista,
banaanista,
liian kokkareisesta ruoasta,
puuduttavan geelin laitosta ikeniin,
enkä poran äänestä.

Haluaisin
avokadoa joka päivä
ja järsiä pinnasänkyäni.

Suomifiiliksiä viimeiseltä kahdelta viikolta

Nyt ollaan vihdoin takaisin kotona ja päästään taas bloggailemaan. Lähdettiin matkalle perjantaina päivällä, mutta sumuisan Helsingin takia käännyttiin takaisin ja vietettiin yksi ylimääräinen yö Tampereella isovanhempien hoivissa. Lauantaina sitten uusi yritys ja päästiin pienoisen matalapaineen ja turbulenssin kautta vihdoinkin Lontooseen. 

 

 

 

 

 

 

Oltiin paljon mökillä, käytiin saunomassa ja nautittiin takkatulesta sisätiloissa pakkasen paukkuessa ulkona.

 

 

 

Käytiin kantoreppukävelyillä - oli kivaa mutta eturepussa tuollainen kahdeksan kiloinen jötikkä sai aikaan samanlaisen fiiliksen kuin silloin raskaana ollessa tallusteli hitaasti ja lonkat loksuen.

 

 



 

 

Tavattiin nuoria ja vanhoja kavereita, käytiin synttärijuhlissa ja Hop Lopissa (mielenkiintoinen keksintö muuten, hyvin näytti bisneksellä pyyhkivän).

 

Perinteiseen tapaan napostelin reippaasti suklaata, karjalanpiirakoita, perunapiirakoita, riistaa, ruisleipää, Julia-keksejä ja muita perisuomalaisia herkkuja. Loma meni mainiosti ja vauvalla oli melkoisen hauskaa viettää niin paljon aikaa isovanhempiensa kanssa. Vaikka Suomessa viihdyttiin tällä kertaa kaksi viikkoa, aika kului kuin siivillä ja paluupäivä koitti yllättäen. Vauva tuntui kasvavan ihan silmissä ja kehittyvän huimaa vauhtia näinkin lyhyen ajan sisällä - kovasti treenailtiin tukea vasten seisomista, seisomaan nousemista, paperin repimistä, pinsettiotetta, ja syömistä. Ja voi kuinka sitä syötiinkään... Paljon! Loppuunvetona, oikein muikean mukava loma jälleen kerran.



Matkanvarrelta

No nyt ollaan taas Suomessa. Seuraavat kaksi viikkoa nautitaan pakkaskeleista, kiitoksia vaan niista kaikista hyvista vinkeista mita laitoitte edelliseen postaukseen. 

Matkanvarrelta tuli otettua useampia napsyja. Taytyy kylla sanoa etta vaikka matkustaminen itsessaan on melkoisen puuduttavaa, lapsen kanssa siina on kuitenkin aina jotain haipakkaa ettei tekemista ainakaan puutu. Nostan hattua monen lapsen kanssa matkustaville, jo tassa yhdessa sylilapsessa oli tarpeeksi tekemista.

Kaytiin Heathrowin family loungessa - sita voin lampimasti suositella kaikille lapsiperheille. Se on vahan piilossa mutta kunhan sinne loytaa se on kuin rauhan keidas keskella meluisaa eramaata. 

Teki kauheasti mieli kahvia mutta kiire kun tuli kaiken vaipanvaihtamisen ja vauvan syottamisen keskella, nappasin vain mukaan tuollaisen koyhan miehen version vauvanruokaostoksien seuraksi. Vauva ainakin tykkasi! (Okei olihan se jo tuossa vaiheessa ryystetty parempiin suihin)

Muutenkin nykyaan parhaat lelut ovat niita joita aiti kayttaa, kuten vaippalaukku. Tai sitten se tyhja kahvikuppi.

Ehdin kayda juomassa viela ihan oikeat kahvit Helsingin kentalla. Sit jaksoi viela viimeisen taipaleen Tampereelle.

Perinteiseen tapaan blogi hiljenee seuraavaksi kahdeksi viikoksi Suomen loman ajaksi. En lupaa mitaan puoleen tai toiseen, paivittelen mobiilisti ehka tai sitten en :) fiilisten mukaan :) viimeistaan nahdaan blogin puolella sitten kahden viikon kuluttua!