maanantai 30. syyskuuta 2013

Meikkipussissa

Itse tykkään kauheasti näistä erilaisista "sisältö"-postauksista. Laukun sisältö, meikkipussin sisältö, kirjakaapin sisältö, you name it. Jokin siinä on hauskaa tirkistellä mitä sieltä muitten kätköistä löytyy, ja bongailla tuttuja tuotteita ja tavaroita. Ajattelinkin siis pitkästä aikaa tehdä tälläisen meikkipussisisältöpostauksen. Jossain vaiheessa haluaisin toteuttaa muitakin "sisältö"-postauksia, esimerkiksi jääkaapista, mutta jätetään ne nyt tällä kertaa hamaan tulevaisuuteen.
 
 

 
Meikkailen yleensä sängyllä, siinä kun on sopiva paikka levitellä meikit ympäriinsä, istuskella rauhassa, kohtuullisen hyvässä mutta epäsuorassa valossa. Arkipäivämeikit majailevat Body Shopin meikkilaukussa, muutenhan minulla on isompi pakki loppumeikeille.
 
 
 
 
Meikkivoiteen sijasta käytän Everyday Mineralsin mineraalimeikkipohjaa tai Lumenen CC-voidetta. Jälkimmäistä useammin nykyään, olen innostunut näistä BB- ja CC-voiteista. Peiteaine on Helena Rubinsteinin Magic Concealer, ja silmänalusille käytän HR:n Eye Urgency (tms.) peiteainetta. Jälkimmäinen siis erityisesti omena-alueelle tarkoitettu peiteaine, vesimäisempää kuin tavallinen peiteaine.
 
HR:n poskipunaa, Pick over Peach, vetelen poskipäille ja silmäluomille, ja ripsivärinä on Diorin New Look. Kulmakarvat kuosiin Lumenen kulmavahalla ja huuliin Juicy Tubes Mangue. Persikka värinä on minusta ihan kevät- ja kesäjuttuja, mutta täällä kun on ollut niin aurinkoiset säät edelleenkin, en ole vielä viitsinyt siirtyä syksyväreihin meikeissä. En ole siirtynyt vielä syksyisempiin juttuihin vaatteissakaan...
 
Jos oikein laittaudun niin sitten laittelen vielä hohtopuuteria poskipäille ja kulmaluulle, HR:n Fairy Dust (ikivanha sesonkituote) ja YSL:n valokynää silmänalusille, poskipäille, amorinkaareen, otsaryppyihin ja kulmaluulle.
 
Tälläisiä. HR:n tuotteet taitavat olla suosituimpia omassa meikkipussissani, ja sitten seuraavaksi Lumene tai YSL. Täytyy kyllä sanoa että aika samanlaista tämä meikkaus on ollut vuosikausia, muistan tehneeni vastaavanlaisen postauksen useampi vuosi sitten ja melkeinpä samat tuotteet löytyivät meikkipussista silloinkin! Löytyikö teiltä mitään samoja lemppareita?

torstai 26. syyskuuta 2013

3kk vauvakuvaukset

Käytiin tuossa parisen viikkoa sitten valokuvaajalla kuvauttamassa meidän pieni tyttö, jotta olisi nyt sitten joitain kuvia iso- ja isoisovanhemmille annettaviksi. Bongasin paikallisesta Bootsista (joka on siis englantilainen kemikalio/apteekki-ketju) valokuvaajan. Siinä shoppailun lomassa ehti sopivasti ottamaan muutaman kuvan, ja oli ihan kätevää että siellä sai käydä vapaasti silloin kun vauva oli yhteistyökykyisellä tuulella. Kuvia otettiin itseasiassa kahdeksan, mutta loppujen lopuksi printit otettiin vain neljästä, budjetti kun oli. (Vaikka oli ne kaikki ihan ultimaalisen söpöjä tietty!)
 
Nyt meillä on muutama isompi isovanhemmille annettavaksi ja pienempiä isoisovanhemmille. Nyt ukki, jos osaat kommentoida tänne, kerroppa lempparisi niin otan sen sinulle talteen!
 
 
 
 
Kehystettiin heti kotiin tultua - nyt pitää vielä löytää niille hyvä paikka seinältä. Taustalla näkyykin meidän uusi imuri, ostettiin eilen eikä ole vielä purettu.
 
 
 
 
Tämä saatiin isona printtinä kaupanpäällisenä. Vauva on juuri tuon näköinen nauraessaan... Ja nauraa nykyään myös ääneen, sellainen yksinäinen kjäh on hänen nauruaan.
 
 
 

Minusta tuo naurava on niin söpö. Tuollainen naurukiljuva hän on! Taitaapi olla minun suosikkini. Ja on tuo kirjainkuvakin söpö, mutta ehkä vähiten suosikki näistä kuvista.



Tämä kuva on miehen suosikki. Se löytää ehkäpä paikkansa makuuhuoneestamme, sillä sinne tälläinen seepiänvärinen sopisi kauniisti väriensä puolesta.
 
Mistäs kuvasta te piditte eniten?
 
 

Yökuvailua @ St Pauls

Kävin eilen illalla uudella valokuvauskurssilla - tällä kertaa keskityttiin pimeän ajan kuvaukseen. Jälleen kerran tämän firman kautta, tykkäsin kovin.
 
Mitä kauemmin muuten täällä Lontoossa asuu, niin sitä vähemmän innostaa perinteiset turistikohteet, mutta tämäntyyppiset käytännölliset kurssit sekä Lontoota ja sen historiaa esittelevät kävelykierrokset (esimerkiksi Jack the Ripper) sitäkin enemmän. Täällähän voisi käydä minkälaisia kursseja tahansa. Itse kiinnostavat tällä hetkellä eniten valokuvauskurssit, mutta olen nähnyt hauskoja kursseja mm. Michelin tähti- keittiömestareitten johdolla.
 
No mutta niihin kuviin.
 


 
 
Vinkkejä olivat esimerkiksi että laitetaan S-asetus kameraan, ISO 100 (että saadaan mahdollisimman hyvänlaatuisia kuvia) ja tarpeeksi pitkä valotusaika, esimerkiksi 8-10s. Sitten kamera sopivasti hollille jalustalle, ja laukaistaan itselaukaisijalla. Jos painaa nappia kamera heiluu ja kuva tärisee. Kaksitasoiset bussit antavat kivat viivat kuviin, mutta tavallisten autojen lamput näyttävät usein tylsiltä.
 
 

 
 
Muita vinkkejä oli että katulamppujen loisteessa kannattaa käyttää sitä aurinkosuojainta, sillä muuten valo heijastuu kaikista linssin mähmöistä todella voimakkaasti. Sillat usein tärisevät joten kuvia ottaessa kannattaa etsiä jotain vähän tukevampaa alustaa. Ja vettä kuvatessa 30s valotusaika tekee vedestä peilipintaisen ja kaikista kauneimman.
 
 

 
Tuli kyykittyä useampi tunti... Raskaudenjälkeisessä kropassa tuntuu polvissa ja selässä vielä seuraavana päivänä!
 
 
 
 
Ja kokeiltiin tuota valomaalausta kanssa. Aika vaikeaa oli saada hyvää kuvaa!
 

 
Minulla oli mukana vain minitaskulamppu avaimenperässä, ja yritin kirjoittaa teille S&K (vähän niinkuin Suklaata ja Kahvia), mutta tuo oli paras mihin kykenin.
 
Ensi kuukautena käyn vielä portrait- kurssilla, sen jälkeen taidanpa keskittyä harjoittelemiseen enemmän taas. On ollut kyllä todella kiva käydä näillä kursseilla!

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Suomi-lompakko

En tiedä moniko ulkosuomalainen pitää erikseen omaa Suomi-lompakkoa, mutta muutaman vuoden kokemuksella se on melkoisen kätevä idea. Eli kaksi lompakkoa, yksi ihan vain Suomen matkoille ja sitten toinen arkikäyttöön omassa maassa. Molemmissa oma valuuttansa ja omat korttinsa, kun kauheasti käyttöä S-etukortille ei täällä Briteissä ole, eikä vastavuoroisesti Tescon kortille siellä Suomessa. Ja kun lähtee Suomeen lomamatkalle, niin äkkiä vaan se Suomi-lompakko takataskuun eikä tarvitse sen kummemmin etsiskellä vain siellä käytettäviä kortteja tai euroja.
 
 
 
 
Monen vuoden ahkeran palvelun jälkeen, aluksi arkikäytössä ja sitten parisen vuotta Suomi-lompakkona, tuo DKNY lompakko vihdoin pääsee lompakkojen hautausmaalle. Viime aikoina onkin aina hävettänyt kaivaa tuo kulunut, likainen ja rikkinäinen lompakko esiin Suomessa kaupoilla käydessä.
 
Uudeksi Suomi-lompakoksi ostin nyt Osprey London merkkisen pirteän pinkin. Arkikäytössä on tuo punainen Furla lompakko. Vetoketjullista lompakkoa minulla ei olekaan aikaisemmin ollut, joten nähdään miltä se tuntuu käytössä.
 
 
 
 
Omassa Suomi-lompakossani pidän S-etukorttia, ja muita kortteja löytyy Stockmannille, Forexille ja Finnairille. Samalla tuli tehtyä pikasiivous. Onkin hyvä tehdä tälläisiä lompakon pikasiivouksia aina silloin tällöin, sieltä löytyi kaksi Forex korttia, vanha kirjastokortti, yliopiston kortti, random mainoskortteja, takuukuitteja, villalanganpätkiä, lävistyskoru ja nappi... Ja samanlainen kasa kaikkea turhaa löytyi myös arkilompakosta. Nyt ei enää pullottele turhia!
 
Olenko ainoa jolla on tälläinen Suomi-lompakko vai onko tämä käytössä muillakin?

perjantai 20. syyskuuta 2013

Asu mammaryhmän treffeille

Eilen poikettiin näkemässä pitkästä aikaa meidän mammaryhmää. Aloitettiin paikallisessa kirjastossa, puolen tunnin kestävällä lastenlorutuokiolla, ja jatkettiin Cafe Nerossa laten ääressä. Ehdittiin taas puhua kaikenmoisesta, vauvojen kehityksestä hoitojärjestelyihin. Ihmeteltiin kuinka vauvat ensimmäistä kertaa alkoivat näyttää toisista kiinnostuneilta. Eräs miehen sukulainen muuten edelleenkin treffailee oman synnytyskurssinsa jäsenien kanssa ja käy heidän kanssaa tyttöjen lomilla - olisi kiva jos meilläkin jatkuu ystävyys yhtä kauan!
 
Jakku Primark, housut H&M Mama, laukku DKNY, kengät Massimo Dutti
 
Ja muuten niistä nukkumisvaikeuksista. Eilen kun oltiin menossa, vaunuissa tyttö nukkui peräti neljä tuntia! Kuin pieni enkeli. Ja muut mammaryhmän tytöistä olivat kateellisia tytön unenlahjoista - jospa näkisivät sen toisen puolen...
 
 
 
Meidän pupujussikalla oli päällä Japanista (host-perheeltäni) saatu söpö takki. Siellä on taskussa kaikenlisäksi vielä helisevä porkkana! Pienet on ilot kun innostuu lapsen pukemisesta kaikenlaiseen söpöön ja suloiseen :) Ja siellä on ne Sock Onsit kanssa, suosittelin näitä mammaryhmäläisille kanssa.
 
 
Nuo korvat, hihii! Eipä tässä kai muuta, nyt pieni taas heräsi nokkauniltaan ihan kunnolla ja kiljuu äitiä viihdyttämään! Pitäisi varmaan vetää taas samanmoinen lenkki kaupungilla kuin eilen...

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Äiti on vähän väsynyt

No nyt se kuuluisa takapakki sitten vihdoinkin tapahtui... Facebookissa muutama viikko sitten hehkutin kuinka vauva vihdoinkin alkoi nukkumaan yöt läpeensä. Nukkui peräti iltakymmenestä aamuseitsemään ja minä tunsin itseni jälleen kerran ihmiskunnan jäseneksi.
 
No ei nuku enää! Nyt vauva herää kahden tai kolmen maissa, ja sitten uudestaan viideltä. Hyvinä päivinä vauva herää vain kerran yöllä, aamuneljältä. Nyt vaan toivon että tämä on niitä kuuluisia kasvukausia kun pitää tankata yölläkin. Päiväunet ovatkin sitten ihan oma asiansa. Vaikka kovasti nukuttaisi ja kiukkupuuska iskee, on kaikki niin jännittävää ja mielenkiintoista ei tohdi sulkea silmiään sekuntiksikaan. Äidin sylissä heijaillen joskus onnistuu (no okei, nyt simahti poikkeuksellisesti itse iltaunille leikkimatolleen pienen kitinän jälkeen, siksipä tänne ehdin kirjoittelemaankin).

Unenpuutteesta kärsii nyt siis myös äiti.




Aika harmittavaa sillä nyt juuri pitäisi ja tekisi mieli etsiskellä uutta työpaikkaa etten joudu palaamaan samaan mestaan takaisin. Kotona olisi jos jonkinmoista siivottavaa, romunraivausta ja sisustamista. Sitten haluaisin vihdoinkin aloittaa ja lopettaa joitain ikuisuusprojektejani. Esimerkiksi vuonna 2008 miehelle joululahjaksi lupaamani kaulahuivi olisi kiva saada päätökseen... Niinjoo, ja minulla olisi kauheasti tännekin kirjoiteltavaa, hömpänpömpästä ja kuulumisista ihan niihin toivepostauksiin ja muihin asiapostauksiin, mutta aika ei vain tahdo riittää.

Jos nyt jotain tässä väsymyksessä on ehtinyt, niin saatiin tänään vihdoinkin seinille taulut. Eipä siinäkään kestänyt kuin kolme kuukautta. Mutta sellaisia meille kuuluu.

No, nyt herättiin iltaunilta! Josko ehtisin kirjoitella tännekin jotain järkevämpää vaikka huomenna meidän mammaryhmän treffien jälkeen! Toivotaan, tämmöistä tämä pikkuvauva-arki taitaapi olla :)

lauantai 14. syyskuuta 2013

Tampereen lempipaikkojani

Nyt kun tuli taas tuolla koto-Suomessa käytyä tuli innostus uuteen postaukseen aiheen tienoilta. Minähän olen Tampereelta - en siellä syntynyt, mutta siellä koko kouluiän asunut. Tampere on ehdottomasti lempikaupunkini Suomessa. Helsinki tuntuu liian kolholta ja ympäriinsä levittäytyneeltä, Turku taas vähän mitäänsanomattomalta noin kaupunkielämän puolesta (vaikka siellä Kupittaa, sekä kivoja nähtävyyksiä ja tapahtumia onkin). Siinäpä ne Suomen "isot" kaupungit sitten olevatkin. Vantaata ei lasketa sillä sehän on vaan Helsingin jatkumo ;)
 
Sieltä Tampereelta onkin jäänyt kivoja muistoja ja tietenkin niitä lempipaikkoja joissa käydä. Nyt halusin vinkata teillekin näitä lemppareita, jos vaikka maakuntamatkailisitte Suomessa tai muuten vain etsisitte ehkä joitain uusia paikkoja sieltä minun entisestä kotikaupungistani.
 
 

 
Kahvilat
Pyynikin näkötorni - Ihan mahtavat munkit, ja näkötornista (€2) mahtava näköala. Ala-asteella käytiin aina koulun liikuntatunnilla Pyynikillä hiihtämässä ja kun itse inhosin hiihtoa, linnouttauduin aina opettajan silmän välttäessä tuonne näkötornin kahvioon syömään munkkia ja juomaan kuumaa mehua.
Vohvelikahvila - Kuten nimi sanookin. Pieni kahvila joka on aika usein todella täynnä, joten siellä ei hyvällä omatunnolla voi istuskella tuntikausia juttelemassa. Mutta kiva paikka pistäytyä. Herkullisia makeita ja suolaisia vohveleita.
Kahvila Runo - Sympaattinen sivukatujen kahvila, jossa hyviä itseleivottuja leivoksia.
Amurin Helmi - Käsityöläiskorttelin ohessa oleva kahvila jossa kiva istuskella. Viereisestä pikku myymälästä saa myös vanhanaikaisia karkkeja.
Cafe Europa - Teiniaikojen suosikkimestani, joka on kahvila päivällä ja baari illalla. Europan mahtiajat ovat jo ohi, mutta täältä saa edelleen kaupungin parhaat kaakaot! Ja täällä on kätevä istuskella pitkiäkin aikoja jos jää juttua paljon.
Tampereen Jäätelötehdas - Ei varsinainen kahvila (tai saa siellä kahviakin kai ja istuakin) mutta kiva paikka napata mukaan Tampereella tehtyä jäätelöä, oikein kunnon gelatoa. Parhaat jätskit Tampereelta!
Erityisen vauvaystävällisen maininnan saavat myös Sokoksen yläkerran kahvio ja Stockmannin yläkerran Fazer-kahvila jonne mahtuu vaunut poikineen. Sokoksessa hyvät salaatit ja Fazerilla hyvät kakut.
 
Ravintolat/baarit
Maruseki - Tampereen ensimmäinen japanilainen ravintola, jossa on mukavan laaja ruokavalikoima. Hyviä susheja, ja herkullisia lämpimiä ruokia. Japanissa asuneena voin lämmöllä kertoa että hyvin autenttisen makuisia!
Heinätori - Pyynikillä sijaitseva viihtyisä lähiruoka-ravintola. Täällä on kuulemma käynyt tuo nykyinen presidenttikin syömässä Tampereella poiketessaan...
Soho - Englantilainen pubi, jossa näytetään kaikki tärkeimmät jalkapallomatsit (iso bonus miehelleni) ja tarjoillaan perinteisiä englantilaisia janojuomia ja rasvaisia pubiruokia. Cheesy Chips!
Tuulensuu - Toinen gastropub, mutta enemmän pienpanimoiden oluisiin ja siideireihin sekä vähän erikoisempiin muihin juomiin erikoistunut rafla. Todella laaja juomavalikoima, ja herkullista ruokaakin saa keittiöstä, keskiyöhön saakka, tilattua. Vuohenjuustosalaatti ja lohkoperunat parhaita!
Tiiliholvi - Olin täällä töissä vuoden verran Ranskasta palattua ja ihastuin kovasti ruokalistaan. No, niistä ajoista on omistaja ja keittiömestari vaihtunut, ja ruokalistakin kokenut monenmoisia muutoksia, mutta laadun uskoisin olevan samaa edellenkin! Tampereen parhaat (ja varmaan tyyriimmät) pihvit!
Jack the Rooster - Kivat maisemat siinä kosken vierellä, ja kiva paikka paistatella aurinkoa kesällä kylmän sidukan ääressä. Kesäisin olikohan se nyt maanantaisin oli aina grilli kuumana ja ilmaisia makkaroita tarjolla, mikäs sen parempaa!
Kasvisravintola Gobal - näitä on nykyään useampi ympäri Tamperetta, itse tiedän vain sen Tammela Gobalin. Kasvisravintoa, joka hinnoitellaan painon mukaan. Punajuuripyörykät ovat aivan loistavia!
 
 
 
 
Tekemiset
Viikinsaari - Hyvä kesäreissu. Laukontorilta kannattaa napata pussi herneitä, mansikoita tai jotain muuta kesänaposteltavaa, ja jokilaivalla risteillä Viikinsaareen käyskentelemään. Eipä siellä mitään sen erityisempää tekemistä ole, mutta joki-risteilyllä on hienot maisemat ja Viikinsaarella kiva kiireetön tunnelma. Hyvä erityisesti lapsiperheille!
Särkänniemi - No se huvipuisto. Sieltä löytyy myös delfinaario, lasten eläintarha ja se Näsinneula.
Rosiksen ranta - Tampereen paras paikka kärventää nahkaa ja uiskennella kesäpäivisin. Vältettävä kuin ruttoa koulun viimeisinä päivinä ja vappuna. Vai onko Tampereen teineillä joku uusi paikka örvennellä nykyään?
Siilinkari - Talvijuttuja. Jään jäädyttyä sinne voi kävellä reippailutuulen iskiessä. Viikonloppuisin siellä on kuumaa mehua ja munkkia, ja älyttömästi populaa.
Koskenranta - Tampereen perinteinen istuskelu/paistattelupaikka kesäisin. Sinne kerääntyy sekä teinit, pulsut että piknikkeilijät (sana siinäkin!). Olikohan se nyt niin että julkisesti juoda saa jos on evästä mukana, eli vähintään pähkinät sinne olutkassiin messiin! Keskustorin puoleinen varjoisa puoli on rauhallisempi.
Laukontori - Kesällä kiva paikka poiketa syömään jätskit, tai muikut, hakea naposteltavaa, ja katsastella muutamat kirpputoripöydät ja käsityötekelepöydät läpi.
Tammelantori - Kätevä paikka käydä toriaamiaisella, hakea päivän mansikat ja herneet, ja tsekata eri pöytämyyjät - täällä käy aika paljon porukkaa myymässä jos minkämoista rompetta.
Tallipiha - Täällä järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuotta eli kannattaa olla kuulolla. Muuten täällä on käsityöläispuoteja ja suklaakauppa, sekä kahvila, ja lapsille poniajeluita. Jouluisin täällä on joulutori.
 
Shoppailu
Viime vuosina ei ole tullut erityisemmin pysyttyä kartoilla Tampereen uusista liikkeistä, mutta Koskikeskuksesta löytyy vaikka mitä kivaa ja ajomatkan päässä Tampereelta on Ideaparkki, samantyyppinen ostoskeskus. Ideaparkkiin pääsee myös bussilla. Muuten tuleekin aina poikettua jotain tarvitessa joko Sokoksella tai Stockmannilla. Niistä harvoista tietämistäni liikkeistä voisin nostaa muunmuassa Putiikki Rannalla- ja Duetto- liikkeet.  
 
Ja sitten peräänkuuluttaisin vielä teidän omia Tampere-vinkkejä! Viimeksi asuin Tampereella vuonna 2006, joten sellaiset tuoreemmat ja uudemmat paikat ovat jääneet minulta valla huomiotta. Kertokaa minulle missä minun pitäisi seuraavalla Tampereen-reissulla käydä!
 
Ja saa sitä Helsinkiä tai Turkuakin kehua. Jos vaikka pääsisin ennakkoluuloistani!


tiistai 10. syyskuuta 2013

Vastasyntyneen valokuvaussessio - Mikäs kuva teetettäis?

Monissa sairaaloissa täällä Briteissä saa synnytyslaitoksella korruptiokassin ohella pikaisen vauvavalokuvauksen kaupan päälle. Vaikka erilaisia mielipiteitä olen asiasta kuullutkin, minusta idea on aivan ihana. Siinä mielentilassa missä itse olin ei omalla kameralla saanut mitään järkevää aikaiseksi, eikä se valokuvaaminen aina onnistu vierailtakaan. Halusin kovasti saada valokuvaussession vastasyntyneen kanssa, mutta miehen kaveri jonka piti vauvakuvaus (ja aikaisempi masukuvaus) hoitaa feidasi, enkä tosiaankaan ollut kunnossa etsiäkseni ketään uutta. 

Olikin aivan mahtavaa kun saatiin valokuvaussessio sitten siellä sairaalassa vasta kaksipäiväisen vauvan kanssa. Vaikka olinkin todella väsynyt ja todella huonolla päällä, ja meillä ramppasi niin paljon sairaalaväkeä koko päivän että valokuvaajalla oli todella vähän aikaa, tulipa kauniita kuvia edes vauvasta. Ja on tuo yhteiskuvakin ihan kiva.

Nyt sitten täytyisi vain päättää mikä kuva teetettäisiin. 


Mies haluaisi tämän yhteiskuvan mustavalkoisena meille. Kyllä tämä on varmaan pakko ottaa isona printtinä ja kehystää, meidän yhteiskuva kun on.



Itse tykkäisin myös tästä kuvasta isona printtinä seinällä - ihan vain vauvan oma kuva. Ja värillisenä. Pupulla on taktisesti peitetty kanyylikäsi, vaikka se sukkakäsi tuolta takaa näkyykin. Tässä vauva näyttää ehkä eniten itseltään, siksi pidän tästä erityisesti, ihan sukkakädestä huolimatta.




Nämä yhteiskuvat ovat ihania. Vaikka oma olo olikin karsea, ja mielestäni näytän aivan järkyttävältä, ehkä voisi tilata pienen printin näitä. 



Söpöliini! :)


Tämä kortti on säästössä vauvakirjan uumenissa. Ja oli näitä kuvia pari muutakin, tässä nämä parhaimmat.

Nyt sit vain valitsemaan. Mikäs oli teidän lempparikuva?

maanantai 9. syyskuuta 2013

Syysloman tunnelmia Suomesta

Vauvan ensimmäisellä Suomen-lomalla...




... tavattiin isovanhempia.



... hulluteltiin.



... käytiin mökillä.



... ihasteltiin auringonlaskua.





... hengailtiin kantorepussa.



... nukuttiin käsi poskella (lempiuniasento!).



... nautittiin kesän viimeisistä herneistä.




... kahviteltiin kavereitten kera.


... ja herkuteltiin kaviaarilla. Viimeksi maistoin sitä 12v Moskovassa baletin väliajalla. Parempaa oli tällä kerralla!
 
Nyt sitten vain varaamaan seuraavaa Suomen lomamatkaa! Ehtisiköhän jo loka-marraskuun vaihteessa uudestaan...

perjantai 6. syyskuuta 2013

Lomamoikkelit

Hyvin on sujunut Suomi-loma, ihan alkumatkasta lahtien. Vauva matkusti kuin enkeli, eika kitissyt kuin maissa. Lentaminen sujui mahtavasti, ja lentoemot kavivat aina valilla ihastelemassa vauvaa. Suomen puolella ollaan ehditty nakemaan sukulaisia oikein kunnolla, ja ensimmaisen kerran vauva paasi myos tapaamaan isoisovanhempiaan. Mina olen muuten ensimmainen lapsenlapsi ja meidan lapsi ensimmainen lapsenlapsenlapsi molemmilla puolilla sukuani, joten varsin special-tapaus on meidan vauva taalla Suomen puolella. Miehen puolella meidan tytto on kolmas ja kolmastoista  lapsenlapsenlapsi joten siella Englannissa ollaan tavallisempi tapaus.

Ollaan kayty ostoksilla, ja nyt on hyvin taytetty suomenkielisten kirjojen tarve. Lahjoja ollaan myos saatu monia ihania. Kaytiin kesamokilla ja pidin muutaman paivan pituisen internet-tauon, ei e-mailia, ei facebookkia, ei mitaan, eika se maailma silla aikaa romahtanut. Teki ihan hyvaa kuitenkin vilkaista tarkeimmat jutut sitten takaisin kaupunkiin paastessa. Ollaan nahty vahan kavereita ja syoty paljon suklaata ja neekerinpusuja (nama ei minulle taida ikina olla suklaasuukkoja, 80-luvun lapsi kun oon)  ja tietenkin ruisleipaa. Vauva on myos oppinut monia uusia aanteita ihan vain taman loman aikana ja kuulostaa ihan hassulta.

Mitas muuta? Sain myos kuulla etta tatini ja isoisani lukevat tata blogia, eli nyt loppuu sit se sukulaisten taalla parjaaminen! :-)  Eipa tassa sen kummempia. Sunnuntaina lahdetaan takaisin koto-Lontooseen ja takaisin blogin pariin, nyt olisi taas kauhea hinku kirjoitella!

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Sisustusvinkki orkideoille

Hei, ei saa nauraa jos tämä on ihan passé ja itsestäänselvä juttu, mutta minulle tämä oli ihan uusi ja mielestäni nerokas sen ekaa kertaa nähtyäni.
 
Tiedättehän kun orkideat menettävät kukkansa, niin ne eivät suinkaan kuole (jos ne lehdet siis vielä ovat vihreät ja kukkaa kastelee tarpeen mukaan) vaan kukkivat sitten uudestaan jossain vaiheessa. Toivottavasti ainakin. No siihen johonkin vaiheeseen joskus menee todella kauan, mutta minusta on ikävä ja vähän ilkeätäkin heittää elossa oleva kukka mäkeen vain sen takia että ne vihreät lehdet ja kukanvarsiraato eivät ole esteettisesti miellyttäviä.


 
Töks - orkidekippoon teko-orkidea, ja sen uudelleenkukinnon odottaminen ei olekaan enää ihan niin esteettisesti ikävää. Tämän vinkin sain muinoin äidiltäni kun ihmettelin miksi hänen orkideansa kukkivat jatkuvasti...
 
Ja olkoonkin, nuo minun teko-orkideat (vasemmalla kuvassa) ovat melko tekomaisen oloisia, hätäisesti netistä kun ne ostin. Äidin teko-orkideat olivat paljon aidomman oloisia, joten täytyykin kysäistä mistä hän ne hommasi. Niitä siis saa ihan aidosti oikean näköisiäkin jos jaksaa etsiä!

maanantai 2. syyskuuta 2013

Kestovaippailun ihanuus ja kamaluus

Mitä kauemmin olen äitiyslomalla sitä enemmän blogista löytyy näitä paska-juttuja ;)
 
Mutta kuitenkin, ennen vauvan syntymää olin vahvasti sitä mieltä että meillähän sitten kestoillaan. Puhuin jo etukäteen ympäristöystävällisestä vauvasta, eli että meille tulisi environmentally conscious baby. Mies ei ollut asiasta erityisemmin innoissaan (eikä ole edelleenkään koska onhan se nyt vaivalloisempaa kuin kertakäyttövaipat) mutta suostui kun se nyt kerran on tärkeää kierrättää.


 
Kokeiltiin muutamia eri malleja. Etukäteen luin aika paljon näistä kestovaipoista, ja paras vinkki oli että ennen vauvan syntymää ei kannata ostaa isoa kasaa vaippoja, vaan useampi eri merkki ja malli, sillä vauvat ovat kaikki erikokoisia. Eli jos yksi merkki sopii yhdelle, niin se ei välttämättä sovi toiselle, vaan pitää kokeilla monia erilaisia. Ja mehän ostettiin. Itti Bitti Tutto, Baby BeeHinds, Bambino Mio, gNappies ja Myllyn Muksut ovat tulleet tutuiksi, ja aika monet muutkin merkit ovat nyt tukevasti muistissa paljon lueskelemisen jälkeen. Meidän suosikeiksi ovat nousseet nuo gNappiesit, joista voisin kirjoitella joskus toiste. Eivät vuoda sen enempää kuin kertokäyttövaipat!

Ei viitsitty ihan alusta näitä käyttää. Vauvan hoidossa ja imetyksen aloituksessa oli tarpeeksi haastetta, siihen ei tarvittu enää yhtäkään ylimääräistä stressinaiheuttajaa. Vähän päälle kuukauden ikäisenä aloitettiin varovainen kokeilu, silloin tällöin, ja nyt ollaan muutama viikko käytetty kestovaippoja melko aktiivisesti. Sen verran olen miehelle myöntänyt (ja pakko olla samaa mieltä että se tekee kestoilusta helpompaa ja siedettävämpää) että öisin ja reissussa/kaupungilla käydessä käytämme kertiksiä.

Ihanuutta näissä on se että onhan nämä aika paljon söpömpiä kuin muoviset kertakäyttövaipat. Ja tietenkin, ympäristöystävällisempiä, eli saadaan vähän hyvää mieltä pienestä ympäristöteosta. Nämä myös tulevat ajan myötä halvemmaksi, ehkei nyt vielä ensimmäisen lapsen kohdalla, mutta ainakin sitten toisen jos samoja kestovaippoja käyttää numero kakkosellekin.

Kamaluutta näissä on se että onhan tämä tottakai hankalampaa ja näiden huoltamisessa menee ylimääräistä aikaa. Kätensä saa totisesti likaiseksi... Vaan sanotaan näin, kun oma lapsi on kyseessä, ei se paska enää niin paljoa haittaakaan. Veikkaisin että puolisen tuntia per päivä minulla kuluu enemmän aikaa näitten kestovaippojen käyttämiseen, jos otetaan mukaan kaikki ylimääräiset käsinpesut ja huuhtelut, pyykkäys, ja kokoaminen. Ei nyt järisyttävän paljon enemmän aikaa, mutta jonkun verran. Jos meidän vauva olisi kovin itkuisaa ja hankalaa sorttia niin tuskinpa tulisi kestovaippoja käytettyä. Onneksi neiti on melko hiljainen ja viihtyy usein yksin edes sen aikaa kun äiti käy huoltamassa vaipat pyykkikoriin.

Mites teillä muilla lapsellisilla - oletteko innostuneet käyttämään kestovaippoja vai ovatko ne ihan totaalisen out teidän perheessä?

P.S. Meidän lähiössä muuten saa jonkunverran (£55) takaisin kestovaippoja ostaessaan. Ihan kätevä tapa saada ihmisiä edes kokeilemaan, ja mahdollisesti innostumaan, tämäntyyppisestä kierrätyksestä. Tai edes ostamaan pari kestovaippaa. Kuten yksi kestovaippoihin ja muuhun ekomammailuun hurahtanut kaverini aina sanoo, yksikin kestovaippa päivässä tarkoittaa 365 vaipparoskaa vähemmän vuodessa. Pitäisikin hakea rahat takaisin - jotenkin tämän hakukaavakkeen täyttäminen on jo toista kuukautta vaiheessa...
Related Posts with Thumbnails