Dans le Noir

Viimeksi arvuuttelin että mihinköhän me mahtaisimme olla menossa viettämään kihlatun synttäreitä... Tapahtumapaikkana oli tosiaankin se Dans Le Noir, eli "pimeä" ravintola. Eli ravintola, jossa syödään pilkkopimeässä ja tarjoilijat ovat sokeita.

paitis Zara / farkut Zara / trenssi Benetton / tennarit Onitsuka / venkurointi omasta takaa

Oli hauska viedä mies sinne, ja vaikka pelkäsinkin että hän saattaisi yllätyksen jo arvata, sillä olimme pari kuukautta sitten keskustelleet siitä kuinka hauska olisi käydä tässä ravintolassa, mutta hänpä ei osannut yhdistää vihjeenpätkiä ollenkaan. Eikä arvannut siinäkään vaiheessa kun mentiin ravintolaan, vaikka ravintolan nimihän jo paljastaa. Ha ha. Ja voin sanoa, melko pettyneeltä hän näytti vaikkei sitä myöntänytkään, kun kuvitteli minun suuren yllätykseni olevan pelkkä tavallinen ravintola :) Hän ei osannut yhdistää asioita toisiinsa ennenkuin joku  siellä ravintolan aulassa möläytti hänelle mikä oli tosiaankin kyseessä.

Aulasta kuva. Tässä ollaan vielä ihan ihmeissään siitä missä ollaan. Sisällä ei tietenkään voi kuvata - kaikki valoa tuovat laitteet ja laukut ja takit tulee jättää lukollisiin kaappeihin aulaan. Sisällä on tosiaankin aivan pilkkopimeää ja siellä saa kävellä vain tarjoilijan opastuksella. 

Erilaiseen maailmaan astuminen oli todella mielenkiintoista. Pöytä oli ihan tavalliseen tapaan katettu, mutta molemmat päädyimme pienen kokeilun jälkeen syömään sormin - haarukointi oli liian vaikeaa sokkona.  Juomien kaataminen onnistui aika hyvin tosin, vaikkakin hitaasti ja varovaisesti :) Tarjoilija antoi meille hyviä vinkkejä miten kannattaa toimia sokeana.

Me molemmat otimme muuten yllätysmenuun, eli kummallakaan ei ollut pienintäkään aavistusta mitä meille tuotaisiin! Parasta ruokailussa olikin ruokien arvailu, ja aika hyvin osasimme arvata pelkän tuoksun, maun ja rakenteen mukaan, vaikka ei aivan kaikkea. Ruoka oli hyvää - ranskalais-vaikutteista mutta hivenen erikoisemmista raaka-aineista tehtyä, jotka tulivat melkoisena yllätyksenä kun saimme jälkikäteen tietää mitä sitä tulikaan syötyä. Syödessä selkeästi huomasi kuinka sitä kiinnitti enemmän huomiota makuun, ja erityisesti ruoan rakenne tuntui suussa paljon voimakkaammin. Annoksista myös huomasi että erityisesti erilaisten rakenteiden esilletuomiseen oli panostettu - löytyi rapeaa, rouskuvaa, pehmeää, muhennosta ja niin edelleen. Maut olivat myös hyvin selkeitä, ja vahvoja. Todella mielenkiintoinen kokemus!

Harmittavaa oli se, että samaan saliin sattui oikea todellinen idioottipöytä, joka mölysi ja meuhkasi, ja loppujen lopuksi valaisi koko hemmetin salin sinne kuljettamallaan kännykällä, joka pilasi tunnelman, ainakin vähäksi aikaa. Itseä myös harmitti vähän se että lupauduimme antamaan livehaastattelun syönnin aikaan jollekin opiskelijaparille (tekivät siis juttua ravintolasta). Tarkoituksena oli että he juttelisivat meidän kanssa vähän aikaa ja häipyisivät sitten, mutta he eivät sitten lähteneet kuin vasta meidän pääruokien jälkeen... Vaikka yritin ignoorata heitä alkuruokien jälkeen täysin :)

Sen jälkeen käytiin vielä kävelyllä, ja pysähdyttiin baariin olusille loppuillaksi.

Se olen muuten minä, joka juo yleensä meidän pöydän miehisimmät juomat. Minulle ei muut litkut kelpaa kuin kunnon bitterit ja alet - kihlattu, hänen kaverinsa ja minun kaverini juovat raavaimmasta miehestä lähtien yleensä pelkkää sidukkaa ja drinksuja. Mutta tosi hauska ilta tosiaankin :)