Pitkän pääsiäisloman jälkeen piti palata töihin tiistaina. Vaanpa töistä tekstattiin ettei tarvitse tulla, sillä pääsiäisremppa oli venynyt ja työmiehet veivät kaiken tilan. Great success!
Juhliakseni mahtavaa tuuria ja ylimääräistä vapaapäivää teinpä ison pinon lettuja ja söin ne mansikoitten, mustikoitten ja valkosuklaavadelmajäätelön kera.
No tänään keskiviikkona tuli valitettavasti palata taas töihin, ja kyllä korpesi. Olen ollut nyt töissä lähes kaksi kuukautta enkä erityisemmin pidä työnkuvastani. Teen työni tottakai niin hyvin kuin voin, ja olen saanut ihan positiivista palautetta työnlaadusta, mutta työpaikka taitaa olla ihan vääränlainen minulle. Liian pitkiä projekteja, liian vähän aikaa ja resursseja tehdä analyysia kunnolla ja liian vähän ryhmähenkeä. Aika hatusta vetämällä tuota analyysia tulee tehtyä ja se jos jokin epämotivoittaa. Työ täysin itsenäistä, ja jos ihan tottapuhutaan, kaipaan jotain ihan muunlaista. Pidän enemmän osittaisesta ryhmätyöskentelystä (vaikka siinäkin on kieltämättä kääntöpuolensa) ja kaipaan jotain muutakin kontaktia kuin näyttöpäätteen hehku (jopa ärsyttävä asiakaskontakti olisi poikaa). Palkkakin on huono (mutta toisaalta, tunnit ovat hyvät, työ leppoisaa eikä ylitöitä tarvitse tehdä). Olisi myös kiva tehdä jotain oikeasti vaativaa ja aivonystyröitä hierovaa.
No jatkan töitä tottakai, niin pitkään kuin ne jatkuvat. En varsinaisesti etsi muitakaan töitä tällähetkellä, haluan vähän miettiä että mitä minä oikeasti edes haluan tehdä, ja saada CV:seeni jotain muutakin kuin parin kuukauden mittaisia kesätöitä. Ja yritän keplotella itseäni vähän vastuullisempiin hommiin, jos se nyt onnistuu. Tietenkin olen ihan tyytyväinen siitä että minulla on töitä, onhan sitä helpompi löytää uusia haasteita jos on jo varattuna ja voittaahan tämä ihan nakkihommat. Mutta vähän ärsyttää ja nurisuttaa.
Valmistumisen jälkeen on kyllä tuntunut ihan siltä että tässäkö tämä nyt sitten oli. Ja että mitäköhän sitä pitäisi tehdä. En kai ole ainoa vastavalmistunut joka on vähän pettynyt työelämään?
Itse mietiskelen myös tällä hetkellä että mitä ihan oikeasti haluaisi tehdä valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä suunnitelmissa jäädä Lontooseen, ja koska en ole aiemmin ollut Englannissa duunissa niin en oikein yhtään tiedä mitä odottaa. Positiivista sinun tilanteessa on ainakin se että saat selville mitä et halua pidemmän päälle tehdä, ja hyvät työajat on plussaa! Kävin eilen työhaastattelussa jossa firma mainosti että heillä on erittäin hyvä work/life balance, töitä tehdään klo 8-18. 10 tunnin duunipäivät suomalaiseen kellontarkkaan työrytmiin tottuneena ei ainakaan mulle kuulosta siltä että kyseessä olisi hyvä work/life balance :D No on se kai parempi kun 12 tunnin työpäivät :D
VastaaPoistaJoo heh, 8-18 on aika tavallista joillain aloilla. Olin itsekin toissakesänä töissä tuollaisilla tunneilla, ja ei siinä päivästä jäänyt oikein mitään käteen työmatkojen jälkeen. Mulla työmatkat kesti n. 3h per päivä. Helpompaahan tietty on jos onnistuu asumaan hyvin lähellä työpaikkaa.
PoistaOnnea muuten työnhakuun!
Mä luulen, että loppujen lopuksi aika harva saa heti valmistumisen jälkeen sellaisen työn, johon on täydellisen tyytyväinen. Jos pystyt, niin ota tosiaan sillä asenteella, että tällaista tämä työelämän alussa on: joutuu tekemään hanttihommia jne, joita pidempään töissä olleet eivät enää joudu tekemään. Onneksi noistakin pätkistä saa arvokkaat rivit CV:hen (mikään ei nykyään ole pahempi kirous kuin se, ettei ole työkokemusta). :-) Tsemppiä sinne!
VastaaPoistaJoo tottahan tuo. Toivoisin vaan että olisin ollut joku niistä onnekkaista jotka tietävät tarkalleen mitä haluavat tehdä ja onnistuvat sellaisen paikan nappaamaan heti uran alkuteillä. Noh ei auta muuta kuin vaan tehdä työtä ja kuulostella josko löytyisi jotain parempaa. Jos ei mitään muuta niin saahan tästä palkkaa ja osaan varmaan selittää tämänkin työpaikan todella hienonkuuloiseksi CV:ssä, vaikkei se nyt sitä olekaan :D
PoistaSinulla sentään on töitä :)
VastaaPoistaMikä on mielestäsi paras väylä etsiä "akateemista" työtä? Mac Donaldsiin en mene! :)
Hehe :) Se niin riippuu ja roikkuu siitä millaista akateemista työtä etsii. Sen olen kuitenkin huomannut että kannattaa pitää itsensä jatkuvasti edes jossain töissä tai vaikka vapaaehtoisjutuissa/internshipeissä (vaikka ne kirotut vuokratyöt on parempia kuin ei mitään), sillä täällä (en siis tiedä oletko Briteissä mutta oletetaan nyt että olet) tunnutaan todella tiukasti katsomaan mitään aukkoja CV:ssä. Mäkin olin muutaman kuukauden työttömänä (ja siinäkin oli joulu ja pari lomaa välissä) ja sitä ihmeteltiin työhaastatteluissa.
Poista