Kirjalemppareita

Ah. Pidennetyn netittömän viikonlopun ulkona oleilu ja chillailu on tosiaankin hyvästä pattereitten lataamiselle... Nyt taas jaksaa eteenpäin. On tullut shoppailtua ja hiukset onnistuivat mainiosti, niistä sitten lisää myöhemmin.

Tämä haaste onkin pyörinyt tässä aika monessa blogissa joten nakitin sen itselleni. Tykkään aika monenlaisesta kirjallisuustyypistä, ainoa jota en voi sietää on se perinteinen chick lit, eli hömppäkirjallisuus. Minulle ei ole vieläkään auennut miksi joku haluaisi lukea shoppaholisteista tms, valistakaa jos itse tykkäätte :)

Jokatapauksessa oma listani. Eivät ole missään parhausjärjestyksessä enkä laita mitään spoilereita.



1. Michael Ende - Momo Fantasiaromaani sekä lapsille ja aikuisille. Kertoo kiireestä, ajan loppumisesta ja elämisen tärkeydestä. Mielestä ihanan hyväntuulinen kirja ja sai miettimään mihin sitä elämäänsä oikeasti kannattaa käyttää. Haluaisin lukea ko. kirjailijalta myös Neverending Story kirjan.

2. Mihail Bulgakov - Saatana saapuu Moskovaan Harva kirja on saanut minut hihkumaan riemusta, naurahtelemaan, odottamaan seuraavaa sivua innolla ja kuitenkin absurdeilla juonenkäänteillään pitänyt minut täysin ulkona siitä mitä voikaan seuraavaksi tapahtua. Mielenkiintoisuutta lisää sen satiirimainen ote entistä neuvostoyhteiskuntaa vastaan - teos olikin kielletty Neuvostoliitossa noin 30 vuotta.

3. Umberto Eco - Ruusun nimi Dekkarijännitystä keskiaikaisessa luostariympäristössä. Aikamoinen tiiliskivijärkäle eli jos siitä pääsee yli ja ympäri kannattaa tutustua. Eco on tehnyt taustatyönsä todella hyvin eli historiaintoilijoille mainiota kamaa mutta käypi muillekin sillä juoni on perinteinen murhamysteeri kun munkkia toisensa perään alkaa kuolla kupsahtelemaan eikä syyllistä löydy. Piti ainakin minut otteessa, ja haluaisin lukea vielä kirjailija Foucaultin heilurin (ja halusin lukea Baudolinon kunnes internet-spoileri vei innostuksen).

4. Mark Twain - Huckleberry Finn Klassikkokirjoja jonka melkeinpä kaikki ovat lukeneet luulisin. Tarina aikuiseksi kasvamisesta, erikoisesta ystävyydestä karanneen orjan ja pahonpitelevää isää pakoilevan pojan välillä ja seikkailuista Missisipin varrella. Tämä on vain niin hyväntuulinen ja hauska tarina, ja omassa ajassaan sillä oli tärkeä sanoma rasismista (vaikka nykyään se onkin vähän päälleliimattu).

5. Harry Potter- kirjasarja Ihania kirjoja, jäin koukkuun tähän maailmaan heti ensimmäisestä sivusta. Olen lukenut jokaisen kirjan ja nähnyt joka elokuvan. Tartutin saman innostuksen myös kihlattuuni, jolle lupasin Slytherin-kaulahuivin joululahjaksi (jota neulotaan edelleen... ehkä valmis ensi jouluna...).


Mitkä ovat teidän suosikkikirjanne? Innostiko näistä kirjoista jokin?

Ohi on, kesälaitumet kutsuu!

Voehan elämä. Koe meni niin huonosti kuin vain voisi koe mennä. Suoraansanoen vituttaa aika paljon. Läpi melko varmasti mutta arvosanaa arvuutellaan. Nyt alkaa jännääminen tuleeko mikä loppuarvosana koko tutkinnolle eikä hyvältä näytä tällä hetkellä. Vituttaa aika suunnattomasti jos sieltä tulee se paskempi arvosana, kun tietää että mahkuja ja potentiaalia olisi parempaan ja esseistä on kuitenkin tullut ihan hyvää settiä. Kokeissa vaan tuntuu aina puhti loppuvan. Huonompi arvosana tekee myös lähitulevaisuuden hankalammaksi maisteriksihaun ja työelämän kanssa...

Tämän päivän fiilistä ei yhtään auttanut se että puoli neljältä YÖLLÄ oli palohälytys, kiva siinä sitten mennä takaisin nukkumaan, ja aamulla huomasin että siinä yön aikana joku PASKA oli käynyt syömässä aamiaistarvikkeeni (kinkut, juustot sun muut) ja jääkaappi oli tyhjää täynnä.

Mutta ohi on. Nyt voin vihdoinkin mennä nukkumaan hyvällä omallatunnolla, lueskella kirjoja ihan vain huvikseni ja mennä ulos viihtymään. Varasin ajan kampaajalle päähierontaan, hiusten raidoitukseen ja leikkuuseen ja tästä kiidänkin nyt sinne. Ehkä illalla ravintolaan juhlistamaan. Hyvät viikonloput kaikille!




PS. Arvontoja löytyy vaihteeksi täältä ja täältä

Aivosulku

Olen saanut luettua aivan luvattoman huonosti. Kesälaitumet houkuttelevat liikaa, argh! Seuraava koe onkin sitten kunnon painajaiskoe, hemmetin laaja koealue jota laajennetaan vielä sillä että täytyy opetella kaksi maa-esimerkkiä jokaisesta aiheesta. Kyseessäoleva kurssi oli maisteriopiskelijoiden kanssa yhteinen eli haastavuutta löytyy ja koe on sama molemmille, yleensä koekysymykset tuppaa olemaan hivenen yksinkertaisempia kanditasolla mutta ei tässä kokeessa. Ja veikkaan että opettaja ei lue koevastauksia yhtään sen kiltimmin vaikka olisikin vielä kandi. Argh!

Olisikohan aika painua kirjastoon...

Merimiesmeiningeillä; paita M&S, farkut Zara, kengät New Look

P.S. Arvontoja pukkaa täällä ja täällä.

Häävieraana

Pienoinen probleema tällä hetkellä. Kuudes kesäkuuta minut on (lähinnä avecin muodossa) kutsuttu varsin isoihin ja hienoihin häihin. Häämekoksi ajattelin laittaa vanhan YO-mekkoni, se kun on mielestäni edelleen ihana ja hääpari ei ole minulle millään tavalla läheinen, eli en haluaisi käyttää tuhottomasti rahaa mekkoon ja asusteisiin joita tuskin tulisin käyttämään enää uudestaan. YO-mekkokin on ollut päällä vain kerran, eli silloin YO-juhlissa eli näin se saisi uuden elämän.

Vasemmanpuolimmainen kuva on se mekko ihan itsessään. Siinä on tuollainen pitkä epäsymmetrinen helma joka silloin 2003 ylioppilaskesänä oli just sitä kuuminta hottia mutta nyt se ehkä on vähän hassunnäköinen. Näyttääkö se teistä liian vanhalta tai typerältä nyt? Voiko tälläistä vielä käyttää?

Mietinkin siksi että voisin sitä vasemmanpuoleista lieskaa nostaa jollain hakaneula/rintakorukukka-virityksellä nostaa, mutten ole varma haluaisinko ja näyttäisikö se ollenkaan niin kivalta tuollaisena mininä. Mitäs te olette mieltä, kumpi vaihtoehto olisi parempi?

Kirkossa kun ollaan ja säätä ei tiedä niin parempi pitää olkapäät peitettyinä. Tuollainen huivi/shaali minulla oli YO-juhlissa lämmikkeenä, mutta nyt mietittynä ehkä joku vaaleankeltainen tai vaalean-fucshia voisi istua paremmin mekon värimaailmaan. Vaiko pitäisikö mielummin metsästää jotain pikkutakkia tahi löysähköä boleroa tuon seuraksi?

Viimeinen kysymys: miten tuo kannattaisi asustaa? Itse ajattelin että ranteisiin tarvitsisi jotain, vaan mitä? Hiukset ajattelin yrittää laittaa tähän tapaan. Luultavaa tosin on että turhaudun ja päädyn laittamaan ne vain korkealla poninhännälle tms.

Lähikuvaa mekon kuvioinnista ja suunnitellut kengät (YO-juhlista nekin)

Eli tälläisiä pohdiskelen. Olen aika avuton juhlapukeutumisessa (ja ihan muutenkin) joten kaikki avut ovat nyt tarpeen. Mitäs olette mieltä tuosta mekosta? Voiko/kannattaako sitä edelleenkin käyttää vai pitäisikö suosiolla etsiä jotain muuta?

2/3

Tänään oli toinen koe. Ei hei ja morjes. Vahvin kurssini tällä vuodella ja koe tuntuu menneen todella huonosti. Ylläripylläri kävikin (jälleen kerran) niin että kummatkaan minun edellisistä essee-topikeistani ei tullut kokeeseen, eli juuri ne asiat jotka olisin osannut parhaimmin. Kertasin siis yhteensä kuusi aihealuetta, joista kokeessa oli tosin kolme mutta se yksi kysymys oli muotoiltu niin omituisesti siitä oli vaikea saada selkoa ja vastaaminen menikin aika arvailun puolelle. Vastasin loppujen lopuksi aika vahvasti yhteen kysymykseen, semi-ok:sti toiseen ja kolmanteen todella todella huonosti. Siinä vaiheessa teki mieli vaan lähteä kävelemään kokeesta mutta minkäs siinä voi, pakko vain yrittää. Läpi menee, ei siitä huolenhäivääkään, mutta numero taitaa mennä sille huonommalle puolelle :(

Ärsyttää todella paljon muttei voi muuta kuin jatkaa puristusta. Viimeinen koe on ensi viikolla ja siihen saakka täytyy jaksaa vielä täysillä, sitten onkin kandin-tutkinto ohi ja kesälaitumet kutsuu. Tämän päivän ärsytyskynnystä lisää se että heräsin aamulla puoli kuuden aikaan seinänaapurin mölinään. Kuulosti jokseenkuinkin siltä että poika kanavoi Ayumi Hamasakia ja aerobikkasi samaan aikaan. Ei voi ymmärtää.

Nom nom, herkkusushia lohdutukseksi. Lohi on lempparisushiani!

Aurinkokynnet

Toissaviikolla kuulin/luin värien vaikutuksesta ihmismielen toimintaan. Keltainen kuulemma auttaa piristymään ja piristää sekä aivotoimintaa että luovuutta. Siitä saakka onkin ollut fiksaatio saada keltaista kynsiin, noin jos se vaikka auttaisi edes ihan vähän tenteissä :) Epätoivoiselle kelpaa tässä vaiheessa ihan mikä vain apu. Lisäksi sen väitetään kiihdyttävän aineenvaihduntaa; ehkäpä tästä lisäapua laihdutuskuuriin?





Vaikea tottua näihin kynsiin. Aika piristävät mutta assosiaation kautta tekisi mieli maalata näihin vielä pikkuiset hymynaamat. BarryM-kynsilakat ovat muuten todella laadukkaita, hyvin halpoja ja niistä löytyy erityisen laaja värivalikoima. Suosittelen santsaamaan jos ulkomailla näitä näette!

Kuulin myös että sininen auttaa keskittymään ja ihmiset yleisesti ottaen suoriutuvat luovuutta vaativista tehtävistä paremmin sinisissä huoneissa. Arvatkaapa vain mihin väriin pukeudun ensi keskiviikon tentissä!

Mikä mättää?

Bisquitsin taannoisesta postauksesta inspiroituneena valitusvirsi Brittien oloista :) Elkääpä ottako turhan vakavasti, kyllä täällä on ihan mukava asua, mutta on muutamia pieniä juttuja joihin en ole tottunut kolmenkaan täälläasutun vuoden jälkeen ja nämä jaksavat ihmetyttää edelleenkin.


1. Kuumat ja kylmät hanat erillään.
Lavuaareissa kaksi erillistä hanaa - kuuma ja kylmä. Vaihtoehtoina jäänraikas tai polttavankuuma. Mielummin pesisin käteni, kasvoni ja tiskini haalealla vedellä, ja välttyisin sekä palovammoilta että paleltumilta. Valitettavan usein kylpyhuoneremonteissa nämä antiikkiset hanat vain vaihdetaan uusiin edes pohtimatta että yksiotehana voisi olla järkevämpi ratkaisu.


2. Rakennukset ja rakennustaito.
Läheisesti liittyen ylläolevaan, monet talot täällä ovat rakennettu viime vuosisadan alussa. Kotien lämpösuojaus ja rakenteet ovatkin jäänteitä tuolta ajalta ja vastaavat laadultaa lähinnä kehitysmaiden vaatimuksia. Nykyinen rakennustaito ei ole paljoa noista ajoista parantunut ja mutkia oiotaan surutta. Löytyykö hometta? Ei se mitään, rapataan päälle niin se ei näy! Onneksi en ole allerginen...

3. Luokkayhteiskunnan jatkuvuus.
Tätä on aika vaikea käsittää jos ei ole pitempään asunut paikan päällä mutta luokkayhteiskunta tuntuu edelleen jatkuvan ja muokkaavan Brittien käsitystä toisistaan. Suomessa progressiivinen verotus ja tuet pitävät huolen siitä ettei kenelläkään ole liikaa (tai liian vähän). Täällä taas löytyy sekalaisempaa sakkia aatelisista tosi-köyhiin ja tuntuu että ihmiset, jos eivät tietoisesti niin alitajuisesti ainakin, arvostelevat toisiaan toisen lähtokohdista riippuen. Snobismia esiintyy puolin ja toisin. Kielestä (tai aksentista oikeastaan) kuulee helposti toisen kotitaustan ja se työväen-aksentti usein oletetaan merkiksi yksinkertaisuudesta, ja huolellinen ääntämys ylimielisyydestä.

Kuva