Pieni tauko

Harmittava juttu. Tietokoneeni hajosi viime viikolla juuri pahimpaan kiireaikaan eika enaa mene paalle lainkaan. Kysymysmerkkina on viela etta karahtiko kovalevy vai pelkastaan Windows, josta jalkimmainen tarkoittaa tietenkin sita etta kone on viela pelastettavissa. Vanha tietokone on jo palvellut viisi vuotta, ja on ihan kunnioitettavasti parjannyt tahan asti, joten ehkapa tama oli odotettavissa. Onneksi olen suurimman osan kaikesta korvaamattomasta onnistunut saastamaan poltetuille DVDille, USB-tikuille ja nettiin (mm. Facebookkiin ja blogiin ja Cloud-palvelimille) mutta suurin osa taman vuoden ja viime vuoden kuvista, seka muutamat tarkeat tyojutut ovat kadonneet taivaan tuuliin.

 

Tama nyt tietenkin tarkoittaa sita etta blogi on tauolla kunnes saan koneen korjattua / uuden ostettua. Ajattelin nyt vaan ilmoittaa ettette luule etta olen havinnyt ilmaan tai paattanyt blogin lopettaa.

 

Ensi viikonloppuna toivottavasti ehdin kokeilemaan saisinkohan kovalevylta enaa mitaan pelastettua. Nyt on ollut sen verran tavallisia elamakiireita etten ole ehtinyt sen aikaisemmin paneutua korjauksiin. Jos en itse tai ammattilaiset pysty konetta korjaamaan, niin edessa on uuden osto. Siita tuleekin sitten harvinaisen harmittava juttu – haluan suomalaiset aakkoset tietokoneeseen etta voin kirjoitella normaalisti suomea joten toivottavasti en joudu odottelemaan uutta konetta jouluun saakka. Onneksi minulla on sentaan tuo tabletti kunnossa viela, eli en ole ihan taysin miehen Macin varassa, joka sekin on alkanut nayttamaan uhkaavia vanhuuden merkkeja. Saa nahda jos innostun tuolla tabletilla bloggailemaan. Tahan asti olen kayttanyt sita lahinna mukanakuljetettavana viihdekeskuksena, ehka nyt  voisi kayttaa sita sitten ihan kunnolla tietokoneen korvikkeena.

 

Eli nakemisiin! Ilmoittelen sitten jos tauko uhkaa venya mahdottoman pitkaksi.

Keilailuilta

Eilen tosiaan käytiin sillä järjestämälläni blogimiitillä. Minulla oli ainakin hauskaa, ja toivottavasti muillakin. Viihdyttiin turisemassa koko ilta, eli kyllä se varmaan muillekin upposi. Suomeksi oli kiva taas pitkästä aikaa jutella. Itse niin harvoin pääsen suomea juttelemaan että tämä oli varsinaista luksusta. Nyt tänään ääni on kyllä vähän käheä.

Ensin käytiin keilaamassa. Olen itse halunnut jo pitkän aikaa käydä uudestaan keilaamassa - hyvä puoli siinä kun järjestää jotain on että pääsee tekemään just sitä mitä haluaa. Siinä jutellessa ja tutustuessa kyllä meinasi keilaus ihan unohtua, mutta ehdittiin sentään pelata koko kierros. Paikka oli nimeltään siis Bloomsbury Bowling, niinkuin aikaisemmissa postauksessa on tullut mainittua.

Keilailun jälkeen menimme ravintolaan ja napattiin set menu ravintola Stradassa.  Itse söin bruschettaa, melanzenea (munakoisoja) pääruoaksi, ja pistaasi-jäätelöä jälkiruoaksi. Ihan mukiinmenevä italialainen paikka.

Kiva muuten että niin moni pääsi paikalle! Marika Marionette-blogista, Annika Miss Britannika-blogista, Liza Liza in London -blogista, Eveliina London City Girl-blogista, ja Mrs. K joka kirjoittaa hel-lon -blogia. Illemmalla porukkaan liittyi myös Mungolifen Anna. Juteltiin illan aikana että uudet miitit olisivat ihan tervetulleita, ja minä ainakin liityn ehdottomasti mukaan jatkossakin. Eli sit vaan seuraava järkkäilemään uutta miittiä!

Blogi-miitti 6.10

Noniin, nyt olen ehtinyt järjestää jotain tekemistä blogimiittiin vihdoinkin. Viime kerralla kysellessäni suurin osa suosi syyskuun jälkeistä aikaa joten ajattelin että lokakuun alku kävisi suurimmalle osalle. 

Ja mitäs sitten - keilaamaan! Varasin Bloomsbury Bowling mestasta pari rataa, ja sen jälkeen paikan Amerikka-teemaisesta burgeriraflasta pöydän. Keilaus on 6.10 klo 18 ja ravintola klo 19 eteenpäin. Keilaus maksaa £10 per nassu, ja ruoka mitä nyt syö/juo. Miltäs kuulostaa? Jos täällä on nyt joku epäilevä tuomas niin voin kokemuksesta vakuuttaa että keilaus on melkoisen hauskaa, kivalla porukalla varsinkin. Ja kivaa porukkaa on koko joukko tietty. Toivottavasti ajankohta käy mahdollisimman monelle, ikinä ei tietenkään voi jokaista miellyttää.

Lähetän tämän mailin kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille, eli jos on jo ilmoittanut kiinnostuksesta ei tarvitse sitä uusia. Mailissa tietoa tarkemmin. Jos joku muu joka ei nyt tiedotusta viime kerralla huomannut tästä innostuu, niin mailatkaa suklaatajakahvia@gmail.com sitovat iloittautumiset viimeistään 27/9.

Edit: Niin ja jos haluaa tulla mukaan pliis mailatkaa otsikolla "ilmoittautuminen" sähköpostiin suklaatajakahvia@gmail.com että tiedän kaikkien sähköpostiosoitteet ja kuka varmasti on tulossa. Pelkkä kommentointi tässä blogissa ei riitä. Viimeistään 27/9 täytyy tietää keitä tulee sillä keilaukseen on minimäärä. Jos se ei täyty niin perun keilauksen.

Sunnuntaikuvailua

Kävin sunnuntaina keskustassa poikkeamassa kaverin kanssa. Mentiin katsomaan paralympialaisten maratonia, ja käveltiin ympäriinsä St. Paulsin ja Tate Modernin lähistöllä. Tate Modernin lähistöllä oli joku festivaali, poikettiin sielläkin vilkuilemassa meininkiä. Ihan mahtava päivä - lämmintä ja aurinkoista. Oikea kunnon kesäpäivä, ja taitaa olla viimeinen tälläinen nyt ennen ensi kesää.

Pääsin nyt sitten kokeilemaan tuota kameraa tositoimissa. Vähän on asetukset hukassa, ja mies tänään löysi minulle mm. Sport-asetuksen kamerasta jota olisi pitänyt käyttää parempien kuvien saamiseen maratonista. No, ensi kerralla sitten olen viisaampi. Tämä nyt oli vähän tälläistä sunnuntaikuvailua. Ympäristöstä sain otettua ihan mukavia kuvia, siinä kun ei ollut tuon liikkuvan kohteen haastetta. 

Edelleenkin tulee kaupungilla kävellessä mietittyä että kuin Lontoo voikaan olla näin nätti kaupunki. St. Pauls alue on tosiaan kuvauksellinen.

Ja löysin kolme eri Wenlockia, näitä olympialaisten maskotteja. Ja otin tietenkin kaverikuvat :)

Uusi kaveri

Ostin sitten uuden kameran - Sony Nex 7 saapui parisen päivää sitten tänne meille. Mietin tätä kyllä pitkään ja pähkäilin Nikon V1 ja Olympus Penin välillä, mutta päätin lopulta mennä Sonyn leiriin. Siinä oli kaikkea kivaa pikkuekstraa, ja hyvät kokemukset Nex 5 mallista auttoivat valinnassa.

Nyt pitäisi sitten opetella tätä käyttämään, eikä ihan helppoa tuntunut olevan. En oikein osaa tarkentaa, ja automaatillakin tuntuu menevän vähän miten sattuu nuo tarkennukset. Ensimmäistä kertaa käytän tälläistä järkkäriä. Periaatteessahan tämä ei kai ole järkkäri, mutta samantyyppiset systeemit aukkojen ja muitten kannalta. Huomaatte varmaan että ihan täysi aloittelija tässä höpöttelee. Vilkuilin sivusilmällä kameran mukana tullutta ohjeläpyskää mutta heprealta se vaikutti. Ehkä käytännössä tämä uppoaa paremmin. Jossain vaiheessa täälläkin varmasti alkaa näkymään parempia kuvia kunhan opin näitä asetuksia paremmin.

Hei hei vanhalle luotettavalle kaverille. Tämä on palvellut monessa menossa mukana, monella matkalla, kestänyt monta iskua ja pudotusta ja jatkaa palvelusta menossa jonne ei uskalla ottaa kallista kameraa mukaan.

Huomenna ajattelin mennä kaupunkiin kokeilemaan kameraa ihan kunnolla - treffataan kaverin kanssa keskustassa, käydään katsomassa paralympiamaratonia ja poiketaan kahveella.

At the Olympic Park

Sunnuntaina käytiin Olympic Parkissa katsomassa paralympialaisia eikä parempaa päivää olisi voitu valita. Nähtiin Oscar Pistorious ja useampia britti-mitaleja kaikissa väreissä. Itselle suurin innostus oli Leo-Pekka Tähti T54 100m kisoissa. Nähtiin tosiaan hänen kultamitalirullauksensa, ja oli kyllä mahtava fiilis kuunnella Maamme-laulun soittoa 80 000 päiselle stadionille.

Mahtava fiilis oli myös kun britti David Weir rullasi kultaa 5000 metrin kisassa. Melkoista taktikointia aluksi, mutta viimeisen kiekan aikana koko stadioni mylvi ääneen kuin viimeistä päivää. Viimeisen sadan metrin aikana omaa huutoa ei enää edes kuullut, koko stadioni huusi kilpaa niin kovaa. Niin ja, nähtiinhän me myös Catherine, tuleva kuningatar, ojentamassa mitaleita. 

Kovasti oli porukkaa Olympic Parkissa. Me käytiin äkkiä syömässä ennen kilpoja, ja sitten minä yritin etsiä Suomen lippua. En tosiaan muistanut hommata itselleni Suomen lippua tarpeeksi ajoissa, ja ajattelin että kai nyt sieltä Megastoresta löytyy kaikkien osallistujien lippuja, onhan nämä sentään paralympialaiset. No, ei löytynyt muita kuin Ranskan, Saksan, Australian, USAn, Kiinan, Brasilian, Venäjän ja Brittien lippuja. Harmitti vähän. Ja näkyi niitä Suomi-lippuja aika monta stadionilla jokatapauksessa, eli muut finskit olivat selkeästi kaukaa viisaita. Ostin sitten tuon GB-lipun, sitä tuli heiluteltua paljon kuitenkin!

Aika myöhäiseksi meni - kotiin päästiin vasta yhden maissa. Mutta kivaa oli!

Oletteko itse käyneet näissä kisoissa vielä tai muuten seurailleet telkkarista? Meillä on televisio ollut auki melkein joka ilta näitä katsoessa. 

Valmistujaiskuvat

Valmistujaiskuvat tulivat tuossa vähän aika sitten. Nyt kun ensimmäistä (ja varmaan viimeistä) kertaa valmistujaisissa käydessäni otin ilon irti koko jutusta, ja hankin ne kaavut, ja viralliset valokuvat. Ja aika monta valokuvaa sainkin sillä paketilla minkä tilasin - kolme isoa kuvaa itsestä ja viitisentoista pienpiä kaikenkokoisia kokoja, ja sitten kaksi isoa kuvaa minusta ja miehestä. Vanhemmille ja isovanhemmille lähetinkin jo kopiot näistä. Anoppi haluaa yhden kuvan meistä kahdesta. Lopuilla voisin ehkä tapetoida meidän makuuhuoneemme...?

Hiukset pörrössä - ulkona oli yllättäviä rankkoja sadekuuroja. Sateessa juostessa kaavun huppuun kerääntyi pieni lammikko. Hupun väri oli tuollainen kullankeltainen jota pukija kovasti ihasteli hakiessani kaavun. Nuo huppujen värit käsittääkseni määräytyvät opiskellun aineen luokan mukaan - talouden opiskelijoilla oli tälläinen, politiikan ja historian (sun muiden humanities) opiskelijoilla ruskea.Tohtoriksi väitelleillä oli vinkeät viininpunaiset kaavut ja sellainen hassu myssylakki. Osalla opiskelijoista ei muuten ollut mitään kaapua, mikä näytti kyllä vähän laiskalta, joten jos teillä ikinä itsellänne on brittiläiset valmistujaisjuhlat muistakaa kaapu!