Maittain muuttunut tyylini

Hirmuisen kivan postauksen löysin Colore del maren blogista, jossa SL pohdiskeli kuinka Italiassa käynti oli vaikuttanut häneen tyylimakuunsa. Aikaisemminhan samantyyppinen postaus löytyi myös Bisquitilta, maa-vaikuttajana toki tässä tapauksessa Hollanti. Teki itsekin mieli postailla näin hauskasta aiheesta joten kopskops, toivottavasti ei haittaa!

Itse olen asunut poissa Suomesta pitkäaikaisemmin kolmessa eri maassa elikkä Japanissa, Ranskassa ja nyt Englannissa. Nämä sijoittuvat aika pitkälle ajanjaksolle eli ihan ikäkin on siihen pukeutumiseen vaikuttanut mutta tähän pyrin noukkimaan niitä vaikutteita paikallisesta kulttuurista.

Japani

Japanissa olin vaihto-oppilaana. Koulupuvun käyttö sai minut innostumaan minihameista ja mottona olikin mitä minimpi sen parempi. Opettajat eivät saaneet meihin oppilaisiin ajettua minkäänlaista kuria ja polvipituiset hirveät vekkihameet leikeltiin aina vesirajamittaisiksi. Käytettiin myös niitä nilkanlämmittimien näköisiä valkoisia loose sockseja jotka liimattiin kiinni pohkeisiin.

Pidin kovasti japanilaisten nuorten mielikuvituksellisista asuista ja pyrin maustamaan omia vaatteitani kivoilla asusteilla. Kauttaaltaan vaatemakuni muuttui tyttömäisemmäksi ja värikkäämmäksi; enää synkkä musta ei ollutkaan se ainoa sallittu väri ja vaatteilla sai korostaa vartaloa. Pitkät hiukset leikkasin lyhyehköön polkkaan epäsymmetrisellä silmille tulevalla otsiksella varustettuna, joita monet sitten Suomessa väittivät kovin japanilais-vaikutteisiksi. Tiedä häntä, tykkäsin niistä hiuksista silti.

Oma koulupukuni muistutti alimmaisen rivin toista vasemmalta, tosin päällä oli vielä sininen bleiseri ja joskus kaulassa punainen rusetti

Ranska

Lukion jälkeen suuntasin Ranskaan alpeille laskettelemaan ja viihdyinkin siellä lähes kaksi vuotta. Tärkeintä oli että rahat riittivät ruokaan, vuokraan ja harrastusvälineisiin ja pukeutumisesta tuli huomattavasti vähemmän tärkeää. Itseasiassa pukeutuminen pukeutumisen tähden ei ollut enää ollenkaan mielessä; funktionaalisuus oli avainsana.

Urheilukuplassa eläminen tarttui yleiseen vaatemakuun ja sporttisuus jylläsi. Vapaalla ja töissä päällä oli tennarit, farkut ja t-paita ja tukka ponnarilla; päivällä laskuvaatteet. Kesällä kiipeillessä housuiksi valikoituivat löysähköt, mukavat kangashousut. Niin funktionaaliseksi en sentään itseäni päästänyt että olisin monen true-kiipeilijän tavoin alkanut käyttää leggareita... Merkeistä kiinnostivat Burton, Helly Hansen, Peak ja pienemmät ranskalaiset street-style-merkit.

Ahkerimmin käytetyt vaatteet ja legendaariset mittasuhteet saavuttaneet oranssit makuupussihanskat

Lontoo

Vuoden Suomessa vietetyn vuoden jälkeen suuntasin Lontooseen yliopistoon. Suomessa (töitä tehdessä ja rahaa tahkoessa) olin taas innostunut pukeutumisesta, merkkituotteista ja meikeistä mutta opiskelijabudjetti pudotti minut melko nopeasti maan pinnalle. Monien halpatuotanto-vaatteen ja asusteen hajottua kovassa käytössä ymmärsin vihdoinkin sananlaskun "köyhän ei kannata ostaa halpaa" ja pyrinkin nykyään ostamaan vain laadukasta ja hyvistä materiaaleista tehtyjä tuotteita.

Hyvinkin klassinen ja matchy-matchy-tyyli tuntuu olevan täällä enkkutyttöjen suosiossa ja itsekin olen siitä täällä innostunut. Koruilla ja asusteilla pelataan melkoisesti muuten aika basic-vaatteiden piristäjinä ja siitä yritän ottaa mallia, itse kun olen aika säälittävä korujen käyttäjä. Oma tyylini on ehkä muuttunut aikuisempaan suuntaan, ja klassisimpiin vaatteisiin, joskin tähän on varmaan vaikuttanut paljon iän karttuminenkin. Olen myös tykästynyt tähän rah-tyyliin jota yliopistoissa varsinkin näkee paljon. Tämä tyyli on ns. preppy ja siihen kuuluu erottamattomasti pashminat ja isot huivit, ballerinat tai Uggsit, merkkilaukut ja tuuheat hiukset.

Nähty jo, tiedän, mutten keksinyt tähän mitään "aikuista tyyliä" kuvaavaa kuvaa. Näkyyhän niitä päivänasuja aikaisemmissa postauksissa :)