Viikonloppuna otettiin rennosti ja vietettiin aikaa ihan meidän pikku perheen kera. Meidän lähistöllä vietettiin omena-festivaaleja ja me lähdimme katsahtamaan mitä sieltä löytyikään. Käytiin siinä maatilan eläimiä katsomassa, ja juoksenneltiin ympäri hakoja. Vauva oli ihan innoissaan.
Vaikka me asutaankin Lontoossa ehkäpä meidän elämäntyyli on enemmänkin sellaista tyypillistä brittiläistä meininkiä. Keskustaan ei kauheasti eksytä viikonloppuna. Istun junassa viikoittain reippaasti yli kymmenen tuntia, viikonloppuisin ei kauheasti tee mieli enää matkustaa, eikä muutenkaan seikkailla metroverkostossa joka ei vieläkään, 2010-luvun paremmalla puolella ole step-free. Meillä sentään on vain vaunut joiden kanssa joutuu säätämään, pyörätuolimatkaajien puolesta sapettaa.
Ja mitäs se tyypillinen brittiperhemeininki sitten on? No tälläisissä paikallisissa pikkutapahtumissa käyntiä, maatiloilla eläinten katsomista, ehkä joskus käydään ravintolassa tai farmers market -tapahtumissa. Käydään puistoissa. Kärrätään lapsia harrastuksesta toiseen jos he siinä iässä jo ovat.
Nuo siiderit muuten ovat tehty kaupunkiomenoista, jotka muuten heitettäisiin hukkaan. Loistoidea!
Minä lisäksi osallistuin omenankuorimiskilpailuun. Huimana palkintona oli vuodeksi ilmainen perhelippu tälle samaiselle maatilalle. Kuorin kuorin ja kuorin, valitsemaani (mahdollisimman isoa) punaista omenaa monta minuuttia, yrittäen saada mahdollisimman ohutta mutta silti tarpeeksi vahvaa nauhaa. Se mitattiin.... Ja se oli 42cm.... Ja yksi pisimpiä.... Ja pari senttiä pisimmästä seuraava! Mies yritti myös mutta hän sai aikaiseksi vain muutaman sentin. Lohdutuspalkinnoksi saimme syödä omenat, jotka karvaasta tappiosta huolimatta maistuivat varsin makeilta :)
Kyseinen omena...
Muuten katseltiin vain ympärillemme, nautittiin paikallisesta ukulelebandista ja tanssahdeltiin vauvan kera.
Sellainen oli meidän sunnuntaipäivä - mites teillä meni?
Kuulostaa kyllä hyvin tutulta tuo "brittimeininki", tosin meillä ei ole lapsia :) Me käydään paljon juuri luonnossa ulkoilemassa tuossa Peak Districtillä ja erilaisilla kartanotiluksilla ja niiden tapahtumissa...Mä kyllä tykkään, mulle sopiii tuollainen maalaiselämä (ja huomaan että vaatekaapi alkaa muotoutua enemmän siihen suuntaan et löytyy sopivia kenkiä enemmän mudassa rämpimiseen kun bilettämiseen)! Kauniita kuvia!
VastaaPoistaTää on just tätä, maalaiselämää. Me asutaan just niillä maaseudun ja kaupungin rajoilla joten tulee tehtyä näitä juttuja nykyään aika paljon.
PoistaMut vielä mun vaatekaappi on liian kaupunkilainen, en ole vielä antanut periksi :) - tuolla mudassa rämmin valkoisilla (nojoo, ei oo enää) kangaskengillä ja maksimekossa. Äly hoi :)