lauantai 23. lokakuuta 2010

Kiertokävelyllä

Huh huh mikä päivä. Olen nyt valmis kaatumaan suorilta koivilta sänkyyn uinumaan, mutta olen silti oikein tyytyväinen hauskaan ajanviettoon ja sukuloimiseen. Tänään lähdin suoraan matikkaluentojen jälkeen tapaamaan tätiäni ja hänen perhettään, he olivat nimittäin tulleet tänne Lontooseen pikalomalle. He olivat jo saaneet tarpeekseen museoissa kiertämisestä joten päätimme lähteä kunnon kiertokävelylle. 

Varoitus, tässä tulee nyt melkoinen kuvakavalkadi.

Tapasimme Trafalgar Squarella, ja mentiin syömään Wagamamaan.





Tiedättehän sen fiiliksen kun menee muitten kanssa syömään, ja ruoka-annosten tultua pöytään kaikkien muiden ruoat näyttävät paljon maukkaammilta ja sitä alkaa kaduttaa oma valinta? Niin tapahtuu minulle aina. Paitsi tänään. Tavallisesta poiketen, tänään minun ruokani oli ehdottomasti pöydän paras!

Sitten Chinatowniin kuljeskelemaan.





Viimeisen kuvan piikkinen pyörylä on duran -hedelmä - trooppisten alueiden suurherkku. Haisee kummalliselta, mutta siitä intoilijoiden mukaan taivaallisen makuista. Olen viimeksi maistanut sitä Ugandassa ja minusta se on ihan hyvää, muttei ansaitse sitä jättimäistä suitsutustaan. Sen mehu on kaikenlisäksi maailman tahmeinta litkua.

Sitten käveltiin Whitehallin kautta Embankmentiin.



Matkalla nähtiin vartijoiden vaihto. Sotilaspojat pystyivät tuskin pidättämään nauruaan, heidän ohjaajansa nimittäin yritti saada heidät nauramaan kaikilla mahdollisilla keinoilla, ja muunmuassa lörpötti heidän huuliaan. Ja ilmeili heille.




Ihailtiin Big Beniä, aikamoinen loiste, ja ihmeteltiin Houses of Parliamentin edessä olevaa sodanvastaisten mielenosoittajien pysyvää leiriytymispaikkaa. Se on ollut siinä kuulemma vuosia.

Käveltiin Thamesin rantaa pitkin Millenium Bridgelle saakka. Siis se viimeisimmässä Harry Potter elokuva alkukohtauksessa ollut silta, jos tiedätte! Nojoo, matka oli kyllä se verran pitkä että otettiin metro jalkoja säästääksemme.





Lopulta päädyttiin olusille Tate Modernin viereen, ja ihailtiin aivan mielettömiä maisemia. Lontoo on mielestäni kauneimmillaan pimeällä, tuhansien pienten tuikkujen valaistessa kaupungin siluettia. St. Paul on myöskin mielestäni yksi kauneimmista rakennuksista, ja The Gherkin yksi hauskimpia.




Vähän väsyttää. Silmät sikkuralla, eikä edes juotu kuin yksi kalja.


Ja sitten kotiin, nauttimaan tuliaissuklaista!

4 kommenttia:

  1. Oon niiiiiiin innoissani, että ihan kota pääsen itsekin sinne :). Saa siis postata vaikka kaikki mahdolliset Lontoo -vinkit seuraavan viikon aikana ;).

    VastaaPoista
  2. Yritän keksiä jotain vinkkiä :) Lontoo-tagin alle oon muuten kirjoitellut jo muutaman! Pidä kivaa! Tuun sitten vaklailemaan jälkikäteen mitä kaikkea oot ehtinyt tehdä... :D

    VastaaPoista
  3. Tuo wagamaman annos on ihan mahtavuutta! Paitsi riisiä on siinä reilusti, muuten tosi yum!!!

    VastaaPoista
  4. Joo, toi oli herkkua. Oon selkeesti sitä mieltä että Wagamaman parhaimmistoa :) Mut suurin osa riisistä piti jättää lautaselle.

    VastaaPoista

Tätä blogia ei enää päivitetä, ja kommentteja luetaan harvakseltaan. Tervetuloa poikkeamaan uuteen blogiini Wave to Mummy

Related Posts with Thumbnails