maanantai 24. lokakuuta 2011

Käytäntöä kaksikulttuurisessa suhteessa


Kaksikulttuurisessa parisuhteessa, kulttuurieroista johtuvien ristiriitojen lisäksi, on erilaisia käytännön ongelmia. Missä sitä asuisi, lomailisi, viettäisi joulua, menisi naimisiin, kasvattaisi lapsia, menisi töihin...

Asumismaan valinta taitaa olla kaikista suurin käytännön ongelma. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että molempien tulee asumisasioissa joustaa. Ei ole reilua jos toinen yksipuolisesti päättää että hänen kotimaahansa jäädään/muutetaan, olivat ne syyt sitten mitä tahansa. Tässä tietenkin käytännöllisyys on ehkä tärkein asumismaan valintaan vaikuttava asia - työmahdollisuudet toiselle osapuolelle voivat olla saavuttamattomissa jos ei maan kieltä puhu, tai muuten omalle ammatille ei ole kysyntää. Siinä tapauksessa kannattaa valita järjellä, ja mennä sinne missä on parhaimmat työmahdollisuudet. Meille molemmille mahdollisuudet ovat parhaimmat täällä Lontoossa, joten tänne nähtävästi jäämme. Jos töitä löytyisi Suomesta, olisi se yhtä potentiaalinen tuleva asuinmaa.



Juhlaperinteitten valinta taas on hauskempi käytännön ongelma. Kahdesta kulttuurista voi valita mieleisensä perinteet tai jopa muodostaa omia yhteisiä perinteitä. Missä maassa ollaan tekee oman vaikutuksensa siihen mitä haluaa juhlia ja miten, mutta mikään ei estä tuomasta mukaan jotain toisestakin kulttuurista. Meillä esimerkiksi joulu vietetään joko Suomessa suomalaiseen tyyliin, jos sinne satumme jouluksi menemään. Jos jäämme taas Englantiin, niin vietämme suomalaista joulua kaksistaan aattona, ja joulupäivänä vietämme joulua brittiläiseen tyyliin. Muuten juhlimme varsin brittiläiseen tyyliin, täällä kun asumme. Jos asuisimme Suomessa juhlisimme taas suomalaiseen tyyliin.



Juhlistamisesta puheenollen, nämä elämän suuret juhlat kuten häät, tai vaikka yhteiset kolmikymppiset (meilläkin parin vuoden kuluttua ajankohtaiset) asettavat kysymyksiä pitopaikasta - asuinmaassa, toisen kotimaassa, jossain kolmannessa maassa... Esimerkiksi meidän kohdallamme minä ehdottomasti halusin pitää häät Suomessa, ja perustelin asian käytännön seikoilla (mm. ilmainen kirkko, halvemmat paikkavuokrat, vähemmän sukulaisia) ja myönnyin siihen kompromissiin että pitäisimme erilliset hääjuhlat Englannissa niille sukulaisille jotka eivät Suomeen päässeet reissaamaan. Molemmista meistä oli ihan reilua pitää häät Suomessa, sillä minä en sukuani voi nähdä paljoakaan. Toisen osapuolen on pakko jossain joustaa, sillä jompikumpi puoli suvusta jää välttämättä vähän paitsioon näissä juhla-asioissa. Täytyy vain valita kaikista eri mahdollisuuksista ja variaatioista se järkevin itselle. Meille se oli Suomi, vaikka yleensä häät taidetaan pitää omassa asuimaassa.



Mitenkäs sitten lomat vietetään? Hankaluuksia saattaa aiheuttaa se että loma-ajat ajoittuvat juuri jouluun ja kesään, ja ovat yleensä ne ainoat kunnon mahdollisuudet toiselle käydä kotimaassaan. Siitäpä seuraa tietenkin se ettei paljoa aikaa muille lomille välttämättä jää. Itse käyn pari kertaa vuodessa Suomessa ja yleensä nämä käynnit ajoittuvat juhlapyhiin, eli niihin aikoihin jolloin sitä lomaa saa. Miehelle tämä taas useimmiten tarkoittaa sitä että me joko lomailemme Suomessa tai sitten emme lainkaan. Joustamista tarvitaan... Onneksi mies tykkää Suomesta kovasti!

Ja mites sitten lasten kasvatus ja muut isot asiat? No, meille ei vielä ole lapsia suotu, joten mitään omakohtaista kokemusta näistä asioista ei ole, mutta eivätköhän nekin sitten järjesty ajallaan. Jos on hyvin erilaisista kulttuureista lähtöisin voi mahdollisesti olla hankala sopia ihan perusasioita kuten miten lapsia kuritetaan, mihin uskontoon vai eikö mihinkään lapsi kasvatetaan, millaiseen kouluun lapset laitetaan, mitä kieltä niille puhutaan... Keskustelu ja kompromissien teko on tärkeää, että voi tasapainoisesti ottaa molemmat kulttuurit mukaan perheeseen, sitten kun on sen aika.




Tärkein asia taitaa olla suvaitsevaisuus puolin toisin. Jos on sen ihmisen ulkomailta valinnut, niin täytyy myös voida joustaa toiselle tärkeiden asioiden kohdalla, ja täytyy voida luottaa kumppanin myös joustavan jos tarve näin vaatii. Kaikkea ei voi tehdä niinkuin tekisi kotimaassaan, eikä tarvitsekaan. Uusien asioiden kokeilu tuo paljon rikkautta elämää ja sen varjolla jaksaa tehdä kompromisseja.


** kiitoksia juttuvinkistä, sinä joka sen annoit!

8 kommenttia:

  1. Kiva teksti! Jos sinulle sopii, saatan jossain vaiheessa kirjoittaa aiheesta omastakin näkökulmastani?

    Se olisi tosiaan suuri ongelma, jos mies ei tykkäisi Suomesta. En tiedä, mitä sellaisissa tilanteessa tekisin, se olisi niin suuri ongelma. Onneksi meilläkin mies lähtee Suomeen oikein innoissaan. Joskus olisi ollut sekin mahdollisuus, että menen Suomeen yksin, mutta miehen on aina pitänyt ehdottomasti päästä mukaan (niin paljon hän Suomesta pitää!). En olekaan käynyt yksin Suomessa vuosikausiin.

    VastaaPoista
  2. Ja huh, sainpas oman kommenttini kuulostamaan aika sekopäiseltä. :-D Kyse ei tosiaan ole sellaisesta, että mies vartioi minua eikä päästä minnekään yksin, heh, kaukana siitä.

    VastaaPoista
  3. Hyvä kirjoitus. Itse ajattelen niin että koska briteissä olemme tavanneet, täällä todennäköisesti asummekin. Onneksi minunkin mies pitää Suomesta, ja vierailisi siellä mieluummin enemmänkin. Onkohan sellaisia paljon joiden mies (tai vaimo) ei pitäisi Suomesta? Minusta useimmat britit arvostavat Suomen hiljaisuutta ja metsäisyyttä...

    VastaaPoista
  4. Bisquits, :D minunkin mies kyllä ehdottomasti vaatii aina päästä Suomen-reissuille mukaan, taitaa olla kaksi sekopäistä tässä :D Mutta joo, kirjoittele pois, musta olisi kiva lukea muittenkin ajatuksia tästä aihepiiristä!

    Anonyymi, voiko Suomesta edes olla pitämättä? :) Mun mies usein sanoo että elämäntyyli on paljon rauhallisempaa ja rennonpaa Suomessa, ja ihmiset osaavat pitää hauskaa siellä, siinä syy kuulemma miksi hän niin Suomesta pitää.

    VastaaPoista
  5. Kiva, että kirjotit tästä aiheesta! Oon usein miettinyt näitä asioita, mutta harvemmin sitä kehtaa ruveta kyselemään, että mitenkäs ihmiset on mihinkin tulokseen tulleet. :)

    Itse oon tosi ylpeä siitä, että Suomessa on edelleen ilmainen koulutus, ala-asteelta korkeakouluihin. Ja se asia painaisi mulla ainakin tosi paljon vaakakupissa jos lasten tullessa pitäisi maa-kysymystä alkaa miettimään. Itsehän asun Suomessa suomalaisen kanssa, eli kunhan nyt vain leikittelen ajatuksella. Ulkomailla työskentely kuitenkin kiinnostaa niin olen paljon miettinyt, että haluaisiko sitä jossain tietyssä vaiheessa sitten ehdottomasti palata Suomeen.

    Ja siis, eihän Suomesta voi olla pitämättä. ;) Paitsi ehkä sellaiset tyypit, jotka rakastavat jotain miljoonakaupunkien sykettä tms.

    VastaaPoista
  6. Hyvä kirjoitus! Meillä nämä päätökset ovat menneet helposti sillä mieheni pystyy tekemään paljon töitä kotoa käsin, eli mistä maasta vain, ja meidän päätökset asuinmaasta ja lomakohteista ovat menneet pitkälti meidän yhteisten harrastusten ehdoilla. Joulukaan ei tuota ongelmia koska mieheni äidillä on yleensä omat kuvionsa, joten me voimme hyvillä mielin (minä varsinkin) viettää joulua Suomessa. Nyt kun uusi tulokki tuloillaan on jännä nähdä miten käytännön asiat ja kielikuviot sutjaantuvat. Hyvin, toivottavasti. :)

    VastaaPoista
  7. Hyvä aihe! "pakko jossain joustaa" aivan, olen täysin samaa mieltä kummankin tulee joustaa muuten ei tule mitään.. Nykyään täällä tosin näkee aika paljon pareja joissa nainen vain joustaa kaikessa, itse en olisi valmis esim. vaihtamaan uskontoa vain miehen takia

    VastaaPoista
  8. Esteri, tuota Suomeen kaipaamistahan ei ikinä oikein tiedä ennenkuin lähtee sinne ulkomaille. Sinällään se arki nyt on ihan samanlaista, oli missä tahansa. Itse en erityisemmin kaipaa enää Suomea, kaikkialla kun on ne omat hyvät ja huonot puolensa, myös Suomessa. Vaikka kieltämättä tuo ilmainen koulutus on yksi erityisen hyvä puoli :)

    Satu, varmasti erittäin hyvin luontuvat asiat :) Jänniä aikoja sinulla edessäsi! Lapsen kautta tulee varmasti muodostettua uusia omia perheen perinteitä, hauska sit nähdä teidän millaiseksi ne muodostuu. Tehän voitte valita suomalaista, brittiläistä tai vaikka norjalaisia perinteitä :)

    SL, joo ei se ole järkevää jos toinen vain joustaa. Helposti tulee sitten toiselle katkeruutta kun on aina se taipuva osapuoli.

    VastaaPoista

Tätä blogia ei enää päivitetä, ja kommentteja luetaan harvakseltaan. Tervetuloa poikkeamaan uuteen blogiini Wave to Mummy

Related Posts with Thumbnails