Suomesta kaipaa usein niitä ihan pieniä arkipäivän asioita. Luettavaa omalla äidinkielellä, lapsuuden herkkuja, ruisleipää, suklaata... Aina kun käyn Suomessa otan aina tavoitteeksi tuoda edes jotain pientä toivottua sen pienen kymmenkiloisen käsimatkapakaasin uumenissa.
Naistenlehdistä Olivia on mielestäni suomalaisista paras. Lentokentällä arvoin pitkään Olivian, Trendin ja Glorian välillä. Muista suomenkielisistä naistenlehdistä en niin perusta (tosin, naistenlehdistä Glamour on ehdoton suosikkini, mutta vaihtelu virkistää). Trendin ollessa vähän turhan teinityttö, ja Glorian ollessa liikaa hienostorouva, mukaan tarttui tavallinen suomalainen nuori nainen Olivia.
Suklaata toin yhteensä kilon, ihan vain itselleni (kuvassa ei ihan koko määrää). Kihlatulle sanoin että hän saa raahata omat suklaansa, minun suklaisiini ei kosketa. Harmi muuten ettei joulusuklaata saa kuin jouluna, se on nimittäin ehdoton suklaalempparini, mutta onhan tuo marjainen, että tavallinen sininen myös aikamoista herkkua. Reissumiestä ei harmin paikka mahtunut mukaan kuin vaivainen yksi piskuinen paketti.
Arvaattekin varmaan mitä aina pyydän tuliaisiksi? :)