Sunnuntaina täällä Briteissä oli äitienpäivä. Monta sellaista on täällä tullut vietettyä anoppia ja miehen siskoa onnitellessa, mutta nyt sitten oli ensimmäinen sellainen onnittelupäivä omalla kohdalla. Pyysin saada äitienpäivälahjaksi nukkua aamulla ja aamiaisen sänkyyn. Ja sitten tietty kukkia. No, nousta ehdin jo ennen aamiaisen valmistamista, mutta juhla-aamiaisella (smoked salmon with scrambled eggs) olin vain kahvivastaavana, joten turhia ei tämän äidin tarvinnut huhkia.
Vauvan asuna oli tuo joululahjaksi saatu juhlamekkoasu Marks & Spencersiltä. Päädyin tähän mekkoon lähinnä sen takia että olisi kiva käyttää näitä juhlavempiakin vermeitä ennenkuin ne jäävät täysin pieneksi, ja sitäpaitsi, mekon oli ostanut anoppi, joka oli muuten hyvillä mielin tämän nähdessään.
Minulla oli oikea mangomainen asu. Kaikki Mangosta, paitsi kengät (Massimo Dutti) joita ei kuvissa maksihameen alta näy. Vauva lantehilla (ja napituksen unohtaneena) paita asettuu vähän hassusti, mutta livenä oli minusta paljon kivemman näköinen. Mikäköhän siinä on että joskus livenä vaatteet näyttävät paljon kivemmalta kuin kuvissa... Valehteleeko siinä sitten kamera vai peili?
Päivään kuului tottakai kukkia. Kukkia ja kukkia vähän lisää. Nämä eivät tosin ole kukkia minulle, vaan anopille.
Sain minäkin kukkia vauvalta (okei okei, ehkä hän sai vähän apua..). Kuulemma kaupassa mies kysyi vauvalta mitäs otetaan äidille. Ja näitä kukkia hän vilkaisi. Eli ihan itse valittu äidille!
Esimmäinen äitienpäivä. Hauska ajatus. Päivänä ei kai mikään sen ihmeellisempi kuin muutkaan päivät, mutta veikkaan että tähän tulee rutkasti lisää tenhoa kun tarhaikäiseltä ja vanhemmaltakin pieneltä alkaa tulla itsetehtyjä kortteja, ja niitä kivoja pieniä sukkahousuista tehtyjä koristeita, tai käden muotoon tehtyjä astioita. Ah. Koulussa tehtiin niitä ainakin. Muistan kaksi tekelettä vieläkin. Yksi oli äidille. Sukkahousukankaasta tehtiin pallo, sisään pumpulia, ja se liimattiin minikokoiseen kukkapurkkiin. Avot, siinäpä sulle neulatyyny. Ja isänpäiväksi tein kerran muistitaulun. Puupala, johon kirjoitettiin itsetekemä runo (en muista mikä runo se oli, mutta sen muistan että se oli tosi hieno... tottakai!) ja sitten siihen liimattiin pyykkipoika. Mahtavia aarteita, mitäköhän minä saan sitten muutaman vuoden kuluttua... Oletteko te saaneet mitään hyviä itsetehtyjä lahjoja lapsilta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tätä blogia ei enää päivitetä, ja kommentteja luetaan harvakseltaan. Tervetuloa poikkeamaan uuteen blogiini Wave to Mummy