Aika menee aivan liian nopeaa ja äitiysloman loppu lähenee vääjättömästi... Liian nopeasti. Viime keskiviikkona vauva täytti tasan yhdeksän kuukautta. Mihin se aika on oikein mennyt?
Viime kuukauden aikana vauva on petrannut taitojaan ilman tukea seisomisessa. Hän onnistuu seisomaan useamman sekunnin ilman tukea, paikallaan hytkyen. Hän osaa myös nousta seisomaan tukea käyttämättä, sellaisesta karhukävelyasennosta. Muutaman kerran olen huomannut vauvan yrittävän ottaa askelia. Lihakset eivätkä tasapainotaito taida olla vielä toiveitten tasalla, sillä vauva pelästyy ja pyllähtää alta aikayksikön. Jotenkin luulen että ensimmäiset askeleet otetaan vielä tämän kuukauden aikana. Tai viimeistään ensi kuukauden aikana.
Kasvoihin on tullut aivan uudella tavalla ilmaisukykyä. Vauva naureskelee ja hymyilee paljon enemmän kuin aikaisemmin. Jos jätämme vauvan leikkikehäänsä hän siellä kuikuilee ja katseen tavatessa voi pojat mikä hymy sieltä väläytetään. Ja paljon naureskellaan myös pepun hytkyttelylle ja pomppimiselle leikkikehässä, onhan se kauhean hauskaa kyykätä kuin viimeistä päivää. Varjot naurattavat vauvaa myös, nepä vasta mielenkiintoisia kun liikkuvat samaan tahtiin kuin itse. Ja valokuvat naurattavat, onhan se hassua että niin pieneen tilaan mahtuu ihmisiä. Meidän seinällä on yksi hääkuvistamme, ja sitä vauva on aina joskus ihmetellyt, katsonut meitä, katsonut kuvaa, ja nauranut.
Ruoan pitää nyt olla jo vähän erikoisempaa. Tylsät peruskasvissoseet eivät enää kelpaa (paitsi avokado), lihaa sen olla pitää. Kuukausi sitten vauva meni ihmeellisen hedelmistäkieltäytymis-vaiheen läpi. Nyt jo omena maittaa, ja makeammat puurotkin uppoavat taas. Sormiruokailua ollaan treenailtu sellaisilla maissinaksuilla (Ella's Kitchen maissipalleroisilla) joita vauva imuroisi kitusiinsa pussikaupalla. Keksiäkin on kokeiltu, vähän kurkkupaloja, omenanpaloja, paprikaa ja lettujakin. Maitoa menee nykyisin lähinnä öisin, nukkumaanmenoaikaan ja päiväunille mennessä. Aamulla maito ei kiinnosta enää ollenkaan vaan pitää päästä syömään kunnon puuroa.
Yritän tehdä mahdollisimman paljon vauvanruokia itse (huomenna on esimerkiksi tarjolla bangers & mash ja spaghetti carbonara), mutta kiireisinä päivinä tai kun ollaan liikkeessa purkkiruokakin kelpaa. Valitettavasti liiankin hyvin, joskus tuntuu siltä että äidin pöperöt eivät vauvalle oikein maita.
Yölliset pinnasänkybileet ovat lisääntyneet ja aiheuttaneet äidille useampia harmaita hiuksia. Syytä oltiin jo aavisteltu vauvan jatkuvasti järsiessä ja hieroessa ikeniä - sieltä se ylähampuli on tulossa. Vasemmalle. Pientä valkoista röpöläistä pintaa näkyy jo, eiköhän se tule pian. Ilman hampaan tuloakin vauva on tosin nukkunut huonosti, ja heräilee useimmiten joka kolmas tunti, maidolle tai muuten vain jutustelemaan. Äiti on vähän väsynyt.
8.55kg oli viime viikon punnituksen mittoina, nätisti kasvaa omalla käyrällään. Täällähän ei mitata vauvoja ollenkaan (eikä tuota ikiliikkujaa oikein edes saisi mitattua), mutta epäilisin vaatekoon perusteella n. 72cm.
Suloinen vauva!
VastaaPoistaMiksi ei mitata? Kummallista
:) Kuulemma vauvat venkoilee liikaa joten pituuden mittaus epäluotettavaa. Eipä silti, ei täällä tarkkailla oikeastaan muutenkaan yhtään mitään kuin painoa, eihän täällä tarvii edes jutella neuvolahoitajille, vauva vaan punnitaan pikaisesti yleisessä tilassa.
Poista