Häissä vauvan kanssa

Vaikka meidän vauva onkin erityisen rauhallista sorttia etukäteen mietin vähän että mitäs jos vauva alkaakin kauheaan huutokuoroon häitten aikana, pahimmassa tapauksessa vielä siinä herkässä kohdassa kun aviopari vaihtaa valojaan, sormuksia tai suutelee...

 

  Ulkoilmahäät - tiesittekö muuten että Briteissä hääseremonia täytyy suorittaa katon alla? Siinä syy miksi hääpari olivat tuossa pikku hökkelissä sisällä

 

Mutta hyvin meni! Kitinä alkoi ennen hääseremoniaa joten kävin vauvan syöttämässä siinä välissä. Missasin morsiamen sisääntulon, mutta ehdin mukaan kuitenkin todistamaan pariskunnan virallista lipumista avioliiton satamaan. Kunhan päästiin sinne takariviin katsomaan seremoniaa, vauva oli hiljaa vaunuissaan, tutti suussa vaunuja heijatessa. Jonkun toisen taaperoikäinen lapsi oli se kitisevä häirikkö sitten!

 

 

Muuten missasin ensimmäisen tanssin toisella syöttökerralla, mutta sain syödä ruokani jokseenkin rauhassa, ja kuunnella puheet, ja muutenkin nauttia aikuisesta seurasta ihan yllinkyllin, sillä niin paljon tuo meidän pikkuprinsessa sai sylittelytarjouksia suvun neidoilta ja rouvilta. Morsiankin tuli monta kertaa kyselemään josko olisi jo hänen vuoronsa. Joskus tuli vain ottaa vauva takaisin rauhoittumaan, sillä hän taisi vähän ylistimuloitua ollessaan kuin kuuma peruna, kiertäessään sylistä syliin.

 

 

Söpöt pienet kukkaistytöt ja anopin tekemät mekot. Meitä muuten viihdytti tällä kertaa taikuri, joka on muuten mielestäni todella hyvä hääidea - hauskaa sekä lapsille että aikuisille.

 

 

Todella kaunis mekko ja takaosassa oli nätit yksityiskohdat.

 

 

 

Varsinaiset hääbileet olivat ladossa - hauska nähdä näitä vähän erikoisempia paikkoja. Teemaväreinä olivat musta ja valkoinen, näytti hyvältä, eikä sitä perinteisintä hempeyttä.

 

Allaolevassa kuvassa on muuten sulhon järjestämä puhe vaimolleen. Aika ihana idea - sulho oli etukäteen vienyt joka pöytään oman plakaattinsa. Musiikin soidessa jokainen pöytä nosti yksitellen plakaattinsa ylös. Puhetta ei siis luettu ääneen vaan puheen sai lukea niistä. Oli aika herkkää musiikin soidessa ja sanojen upotessa ja monella tippa silmäkulmassa.

 

 

Nätit häät! Ja jälleen kerran tosi kaunis morsian!

No se hääasu

Päädyin sitten vaihtoehtoon numero kaksi - ihan mukiinmenevältä tämäkin näytti, vaikka aluksi vähän epäilinkin.

 

Mekko H&M, laukku Furla, kengät See by Chloé, aurinkolasit Chanel

 

Pisteen iin päälle olisi tuonut se hiuskoriste, joka nyt sitten kuitenkin jäi sinne kauppaan. Tuli nukuttua aamulla vähän turhan pitkään, sillä vauva tosiaankin herätti minut syömään/vaippoja vaihtamaan/tukalaan oloonsa säännöllisesti joka tunti kello yhdestä aamu-yhdeksään. Sen jälkeen kun sain pari tuntia nukuttua yhtäjaksoisesti yhdeksästä yhteentoista pitikin jo nousta ylös valmistautumaan häihin.

 

 

 

Muutkin mätsäilivät varpaankynsiään... Mitä pitemmälle iltaa mentiin niin sitä enemmän näkyi paljasjalkaisia neitosia. Itse sinnittelin tolpillani iltayhdeksään saakka, jonka jälkeen jalkoihin pääsivät Redfootin käsilaukkuun mahdutettavat läpyskät.

 

 

 

 

Vauvalla muuten oli päällään anopin tekemä mekko, ja minun (aamuisella imetystuokiolla) väsäämäni hiuspanta.

 

Myöhemmin sitten vähän tunnelmakuvia häistä!

2-vuotis illallisella

Aikamoista kiirusta on pienen kanssa pitänyt tässä, ja pitäähän sitä sosialisoidakin ulkomaailmassa - ollaan ehditty näkemään sukulaisia ja käymään kahvilla mammakavereitten kanssa. Ja hoidettu äitiäkin hammaslääkärissä - auts, kun tuli kallis keikka! Täällähän saavat raskaanaolevat ja vuoden synnytyksen jälkeenkin äidit ilmaisen kunnallisen hammashuollon, mutta jos metallipaikat (hei oikeesti, aika antiikkiaikaista) eivät kelpaa niin privaattipuolelle mennään.

 

No mutta, postauksen pointtina oli kuitenkin se että päästiinhän me sitten viettämään kaksivuotis-hääpäivää. Ei mitenkään ihmeellisesti, mentiin paikalliseen ravintolaan jossa ollaan käyty jo vaikka kuinka monta kertaa, mutta päästiin silti. Tainnutettiin tuo pikkuinen maitohumalaan ja sitten mentiin äkkiä.

 

Mekko H&M, kengät Massimo Dutti

Vauva: mekko Next 

 

Tarkoitus oli vähän petrata, ja meikata ja ehkä laittaa korkkaritkin, mutta siinä vaiheessa kun pieni snuuzaili onnellisena, oli jo sen verran myöhä että päätettiin pistää menoksi. Mutta mekko oli meillä molemmilla!

 

 

Tasokasta meininkiä - kaksi yhden hinnalla pääruoissa joten otettiin sitten alkupalojen asemasta toinen pääruoka. Minulle pihvi/jättikatkaravunpyrstö-fajitaksia ja sea bassia, ja miehelle pihvi/kana-fajitaksia ja nyhtöpossu-burrito. Oli ihan sikahyvää! Ja tietty syötiin jälkkäri kanssa - banaaniburritot molemmille.

Vauva nukkui autonistuimessaan tyytyväisenä koko illan, ja maitobaari avautui (onneksi) vasta kotona. Mekko ei nimittäin ole kaikista imetysteknisin, jonka huomasin harmikseni viime kerralla mamma-kahveilla, sieltä plumpsahti nimittäin kaikki avut melko esille :D

Kaksi yhteistä vuotta

Tarkalleen kaksi vuotta sitten vietimme päivän näissä tunnelmissa...

Viime vuonna kävimme hääpäivää juhlistaaksemme Michelin tähditetyssä Ristorante Semplicessä. Mietiskelin oltaisiinko tänä vuonna jatkettu perinnettä ja etsitty toinen tähditetty ravintola, mutta kun nyt on tuo pieni kumppani mukana eikä ketään hyvää lastenvahtia tiedossa ei idea tuntunutkaan niin hyvältä. Eipä silti, en näin pientä pirpanaa vielä haluaisi jättää kellekään muulle kuin miehelle vielä vahdittavaksi, oli kuinka läheinen sukulainen tahansa.

 

 

Mietiskelin myös jos oltaisiin lähdetty jonnekin uuteen kaupunkiin ja tehty pieni romantic getaway pikkuisen seurassa, mutta mies ei erityisemmin innostunut vauvan kanssa matkaamisesta. Ei kuulemma olisi tarpeeksi romanttista olla vauvan kanssa!

 

 

Eli nyt mietitään mitä tehtäisiin kaksivuotispäivää juhlistakseemme. Jääkaapissa olisi pullo Englannin hääjuhlista jäänyttä Lanson-shampanjaa. Saa nähdä - korkataanko pullo kotona ja kilistellään keskenämme vai käydäänkö vauvan kanssa jossain paikallisessa ravintolassa pari tuntia viihtymässä. Vielä muutama tunti mietiskellään suunnitelmia!

Paperihäät

Aika uskomatonta että meidän hääpäivästä on jo vuosi (ja yksi päivä) nyt. Niin se aika vaan rientää. 

Hame Banana Republic, toppi Malene Birger, laukku H&M Marni, sandaalit Ugandasta

Täällä on ollut ihan järkyttävän kuuma - eilen oli 30 astetta lämpöä ja aika tuskaistahan se toimistossa kituminen ja julkisissa saunominen on. Illat tuovat sitä ihanaa viileyttä - ja silloinkin pärjää melko keveissä vaatteissa. 

Käytiin juhlistamassa hääpäivää eilen illallisella Ristorante Semplice:ssä. Halusin jotain vähän juhlavampaa joten tämä oli juuri sopiva paikka Michelin-tähtineen, ja syötiin hyvin. Todella hyvin. Minulle tuli alkupalaksi bellini ja kampasimpukoita inkiväärin kera, pääruoaksi Piemontese vasikkaa ja jälkiruoaksi tummasuklaa-mousse cassata-jäätelöllä. Mmm. Tähän voisi ihan tottua.

Mitäköhän sitten pumpulihäissä?

Hääkuvakirja

 
Suomessa käydessämme saatiin nyt sitten vihdoinkin käsiimme muutama kuukausi sitten tekemäni hääkuvakirja. Tein meille erikseen kuvakirjan niistä kaikista kauniista hääkuvista, sillä onhan kuvia mukavampi katsella printattuina.

Valitsin parhaat otokset kertomaan päivän tapahtumat mahdollisimmat kattavasti. Tilattiin aika monta kirjaa, sillä annettiin painokset myös vanhemmille ja isovanhemmille. Ovat olleet todella tyytyväisiä, ja varsinkin isoäitini oli todella liikuttunut saamastaan pienestä lahjasta. 

Itse kirjat tilasin kuvatkirjaksi-palvelusta, ja kirjat olivat mallia A4 Special Pro 180 käärepaperilla. Kuvakirjan laatuun olin tyytyväinen, ja saumat olivat todella hyvin piilotettuja. Esimerkiksi noissa isoissa keskelle aukeamaa aukeavissa kuvissa sauma on lähes näkymätön. Ohjelmaa oli helppo käyttää ja asiakaspalvelu avulias. Oli myös kiva että sivuihin sai kaikenlaisia erilaisia taitoksia joita näissä kuvissa näkee muutamia. Suosittelisin firmaa kyllä, on todella hyvännäköisiä kirjoja!

(Minun tilaamissani kirjoissa oli muuten käärepapereissa vähän häikkää, nähtävästi jotain pinnoitejäännöstä paperissa ja osaan pinnasta jäi pieniä raitoja joihin tulostusmuste ei tarttunut. Periaatteessa niin pieni juttu etten jaksa siitä valittaa, ja uskon että tämä oli ihan poikkeustapaus.)

Häämatkamuistoja Vol. 2

... jatkuu ...

Hyvin nukutun yön jälkeen olimme valmiita uusiin seikkailuihin. Kävimme tottakai Talvipalatsissa - eihän sitä voi missata jos käy Pietarissa. Mielenkiintoisimmat alueet ovat minun mielestäni entisöidyt palatsihuoneet ja salit, sekä taidenäyttelyt yläkerrassa. Palatsihuoneissa oli todella mielenkiintoista käyskennellä ja yrittää kuvitella millaista siellä olisi ollut asua. Melkoisen hulppeaita kultahuoneita sieltä löytyikin.

Sen jälkeen lähdimme taas Nevskille kävelemään, käytiin syömässä ja kahvilassa ja ostoksilla. Käytiin katsomassa Kirkkoa Veren Päällä ulkoa, se kun oli siinä sopivasti matkan varrella ja käveltiin Cat Cafeen iltapalalle. Ihanan pieni, perhevetoinen ravintola joka on täynnä erilaisia kissakoristeita. Cat Cafe on muuten ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, sieltä saa Pietarin parasta georgialaista ruokaa. Varaus melkeinpä pakollinen, se on niin suosittu paikka.

Viimeisenä päivänä otimme ihan rennosti, iltapäivästä meidän tuli jo lähteä takaisin laivalle. Päätimme vain käydä hotellin läheisyydessä olevassa Petropavlovskin linnoituksessa, siellä kun on mukava istuskella Nevan rannalla, ihailla kaupunkisilhuettia, syödä jäätelöä ja rentoutua. Hääseurueita näkyi muuten useampia, on todella suosittua ottaa hääkuvia siinä rantaviivalla. Iltapäivästä olikin jo aika lähteä takaisin laivalle ja takaisin Suomeen. Eli sellainen pikahäämatka meillä.