sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Toivepostaus: Ranskan Alpeilla

Juuri lukiosta päässeenä tytönhuitukkana, välivuotta viettävänä ja pahanoloista kaukokaipuuta kokevana elämä tuntui olevan seikkailua vailla. Johonkin oli päästävä, jotain oli tehtävä, jonkinlainen seikkailu oli kehitettävä. Vanhempien nurkissa pyöriminen, ja urheiluvälinekaupassa työmarkkinatuella työskentely ei ollut sitä mitä halusin välivuodeltani ja pikkuhiljaa mieleni sopukoissa alkoi kypsyä ajatus lähteä tekemään jotain repäisevää. Lähteä vain jonnekin uuteen paikkaan ja rakentaa elämäni sinne alusta alkaen itse.



Tarkoituksenani oli aluksi lähteä jonnekin Euroopan rannikoille kesäksi ja opetella surffaamaan. Kohtalo, ja rahanpuute puuttui suunnitelmiini ja tarpeellinen selviytymiskassa oli kasassa vasta marraskuussa, joten suunnitelmia täytyi pakostakin muuttaa. Ajattelin että mikäs siinä, tykkään lautailusta joten miksipä en lähtisi johonkin laskettelukeskukseen. Ranskan kieli kun kiinnosti, päätin lähteä Ranskan Alpeille. Etsin työpaikkaa netistä, ja löysinkin viimeinkin jotain sopivaa Chamonix-kylästä, sovin aloituspäivän ja varasin lennot Geneveen.



Kaikki vaikutti aivan mahtavalta muutaman ensimmäisen päivän ajan. Upeat maisemat, mahtavat laskettelurinteet, kivat työtoverit. Asuintiloissa ei ollut kehumista ja työpaikka oli korkeintaankin menettelevä, mutta ajattelin että kyllä se siitä luonnistuu. Kunnes eräänä aamuna työpaikan johtaja kutsui minut takahuoneeseen ja antoi minulle potkut. Shokki! En kuulemma sopinut työpaikalle. Sain kaksi vaihtoehtoa; joko he maksaisivat minulle lentolipun takaisin kotiin tai hostellin joksikin aikaa, että voisin etsiä uusia töitä. Päätin että jos vain suinkaan pystyn sen välttämään, en lähde maitojunalla kotiin, varsinkaan kun kausilippu laskettelurinteisiin oli jo ostettu. Painelin suorilta käsin nettikahvilaan työstämään (lyhyttä) CV:täni, printtasin parisenkymmentä kopiota, ja kävelin sisään kauppoihin, ravintoloihin, hotelleihin, baareihin, ihan minne vain kyselemään töitä. Monet sanoivat että kaikki työpaikat olivat jo täytetty, jotkut ottivat CV:ni vastaan ja sanoivat ilmoittelevansa myöhemmin jos paikkoja olisi. Lopulta eräs hotelli toivotti minut tervetulleeksi. Muutin samana iltana paikalliseen hostelliin, aamulla aloitin uudessa paikassa kerrossiivoojana.



Työ oli todella rankkaa. Siivoaminen on väsyttävää fyysistä työtä, pitkiä päiviä ja hulluja työmääriä. Tein sitä muutaman viikon ajan, kunnes sain uuden työn japanilaisesta ravintolasta ja sen kautta työsuhdekämpästä kivan huoneen. Työpäivät olivat keskittyneet iltoihin, joten pääsin useammin mäkeen, ja elämä hymyili. Tutustuin moniin uusiin ihmisiin sekä työajalla että viihteellä, ja paikka alkoi tuntua oikealta kodilta.  Työ oli joskus melko väsyttävää, mutta myös niin sosiaalista että sitä jaksoi hyvin. Chamonix alkoi vihdoin tuntumaan omalta kotikaupungilta kun kymmenisen minuutin kävely kotoa työpaikalle venyi usein puolituntiseksi - matkalla tuli niin monia tuttuja vastaan että sitä jäi aina suustaan kiinni turisemaan ja poskipusuttelemaan. Oli myös mahtavaa että Chamonix on, monista muista laskettelukeskuksista poiketen, ihan oikea, ympärivuotinen kaupunki jossa asuu myös paikallisia ranskalaisia. Vaikka kaupunki onkin melko englantilainen talvisin, englantilaisten turistien ja kausityöläisten valloittaessa paikat, myös ranskalaista kulttuuria löytyy paikan päältä.



Parhainta Chamonixissa oli tietenkin laskettelu. Isot pitkät rinteet, mielettömät offarit, ja isot jäätiköt. Tullessani luulin olevani hyvä laskettelija, mutta aika pian lähtivät luulot pois ja tajusin olevani paikalliseen tasoon suhteutettuna korkeintaankin keskiverto aloittelija. Mutta nopeastihan siellä oppi ja paransi tasoaan. Mahtavinta taisi olla se että vihdoinkin pääsi maistamaan oikeaa kunnon puuteria. Valitettavasti iso laskettelukeskus kun oli täynnä muitakin puuterihaukkoja, rinteeseen piti hyvän sään sattuessa lähteä superaikaisin jonottamaan hiihtohissejä että pääsi laskemaan kunnon lunta. Aika mielettömiä laskettelukokemuksia tarttui mukaan tältä reissulta, ja myös joitain kokemuksia jotka olisi voinut jättää väliin. Aika uskomaton kokemus oli myös käydä laskettelemassa melkein kesäkuussa, kun kylässä olivat jo shortsikelit.




Jos näin jälkikäteen voisin ohjeita antaa muille lähteville niin sanoisin:
1) Ole rohkea ja reipas, ja etsi työpaikkoja ahkerasti. Jotain sitä aina löytyy hyville tyypeille. Jos työpaikkaa metsästää paikan päältä, kannattaa tulla kauden alussa paikalle (eli joulukuussa)
2) Asuminen on todella kallista, joten omaa kämppää on turha haikailla. Työpaikoilla on usein omia kämppiä joita vuokrataan halvempaan hintaan työntekijöille.
3) Työt ja laskettelu eivät sovi yhteen. Parasta on jos löytää osa-aikatöitä illaksi, muuten saattaa tulla itku puuteripäivän osuessa oman työpäivän kohdalle. Harvalla on varaa vain lasketella. Oma lempparityöpaikkani (laskettelun ja sosiaalielämän kannalta) oli yökerhon viikonloppuinen narikkatyttö.
4) Laskettele hyvien tyyppien kanssa, jotka jaksavat pitää huolta laskukavereistaan.  Joukosta valitettavasti löytyy kaikennäköistä cowboyta. Offareille lähtiessä muista oikeat vehkeet, ja se että kaikkien tulisi niitä osata käyttää. Kattava vakuutus on myös kova juttu, ja parhaimman tarjoaa CAF
5) Vältä typeryyksiä. Virheistä voi huonolla tuurilla joutua maksamaan hengellään.



Tykkäsin muuten talvikokemuksestani niin paljon, että jäin Chamonixiin vielä kesäksi ja toiseksi talveksi. Jos tulee nyt mieleen jotain kysymyksiä minun Ranskan kokemuksistani, tai jotain käytännön juttuja joihin haluaisit vastauksen niin kommenttiboksi on vapaata riistaa ja lupaan vastata mahdollisimman kattavasti.

lauantai 27. helmikuuta 2010

Flunssa vs. minä 6-1




Mites se eilisillan matsi sitten? Vaikken jääkiekosta niin hirveästi edes perusta niin eilisillan teurastus oli aika tuskallista katsottavaa. Onneks oli kuitenkin kivaa suomiseuraa ja tuli sitten senkin edestä juteltua mukavia. 

Viimeaikoina on ollut hirmuisesti kiireitä, ja eilenkin superpitkä päivä taas vaihteeksi. Olen ollut koko viikon vähän flunssaisissa fiiliksissä, köhinyt ja niiskuttanut, mutta pistänyt parastani ja puuskuttanut eteenpäin kuin tavallista. Eilen oli tavallista erikoisempi päivä muutenkin, jota en halunnut jättää väliin. Suomalaisille opiskelijoille täällä Lontoossa oli järjestetty tutustumiskäynti suurlähetystöön, ja siellä sitten tutustuttiin, kyseltiin ja juteltiin mukavia herkkupöydän antimien äärellä. Oli kivaa, ja hyvinkin mielenkiintoista kuulla enemmän Suomen toiminnasta Briteissä - erityisesti minulle oli uutta se kuinka paljon Suomea promotoidaan suurlähetystön pressitoimiston puolesta ja kuinka isojakin juttuja on saatu pitchattua brittiläisiin sanomalehtiin. Tapahtuma oli oikein onnistunut, ja hyvällä tuurilla päiväsaikaan järjestetty turkistarhauksen vastainen mielenosoituskin oli jo päättynyt, eikä mitään hämminkiä tahi meteliä ollut meitä häiritsemässä.

Tapahtuman jälkeen suunnattiin porukalla katsomaan matsia isolta screeniltä Shoreditchin juottolaan. Nyt tuntuu siltä että se jääkiekkoilta olisi saanut jäädä väliin. Tämän koko päivän olen maksellut eilistä riekkumistani. Heräsin aamulla lähes puhekyvyttömänä ja pää sekaisin, ja olen torkkunut koko päivän ja lähetellyt alakerrassa työskentelevälle sulhaselle tekstiviestejä nenäliinojen sun muiden tarvikkeiden huvetessa.
Nyt pienen kattilallisen inkivääri-sitruuna-hunaja-seosta (ihan loistava flunssajuoma) juoneena alkaa kurkkukin tuntua jokseenkin inhimilliseltä, vaikka ääni ei olekaan vielä palautunut. Ehkä se tästä :)

torstai 25. helmikuuta 2010

Argh

Olen taas vaihteeksi pohtinut. Elämälleni suuntaa, ja muuta sellaista kevyttä huttua. Tässä kirjojen kanssa painiessa ja tuskaillessa on mieltä järsinyt se, että mitä jos sitä onkin suuntautumassa aivan väärälle alalle. Tuntuu siltä että opiskelen kansantiedetaloutta lähinnä yleisen ja lievästi akateemisen mielenkiinnon vuoksi, mutten välttämättä näiden typerien mallien kanssa haluaisi painiskella jokapäiväisesti työelämässä. Kaiken lisäksi kun kyseessä on "imprecise science", eli vaikka mitä ennustetaan, oikeasti kukaan ei tiedä mitään mitä tulee tapahtumaan. Parhaimmillaankin ennustukset ovat "educated guess". Eikä minusta tunnu siltä että olisin niin asiantunteva että voisin edes tehdä tälläisiä arvausennustuksia.

Tekisi mieli suuntautua ihan eri alalle. Lakiopinnot ovat aina kiinnostaneet minua, ja olen ollut lakitoimistossa harjoittelussakin joskus, josta tykkäsin todella paljon. Toisaalta tekisi mieli heittää tähänastiset opinnot huithelvettiin, ja aloittaa alusta perusopinnoilla, vaikka sitten sitä lakia. Toisaalta opiskelu alkaa jo kyllästyttää ja haluaisin vain saada sitä rahnaa, ettei tarvitsisi enää kituuttaa opiskelijan tuloilla. Meikä alkaa olla jo sen verran vanhakin että jos pian ei siirry työelämään, ei siihen taida päästä käsiksi ollenkaan.  Naisena varsinkaan, sillä eihän kukaan halua palkata lapsentekoikäisiä vapaaehtoisesti. CV:kin on sellaista sillisalaattia että oksat pois. Sillisalaattimaisuus johtuu erityisesti siitä etten oikein tiedä mitä haluan tehdä...

Olen myös pohtinut sitä, jos sitä vaikka repäisisi ja etsiytyisi aivan täysin erilaiselle alalle töihin. Käytännöllinen ja tuottohakuinen bisnesmaailma on myös kiehtonut meikää jo jonkin aikaa. Olen myös vähemmän vakavissani pohtinut matematiikan opettajaksi ryhtymistä (joihin täällä pääsisin semi-matemaattista alaa opiskelevana). Tässä suhteessa olen mainonnan uhri; meikän kirjaston vakipöydän päädyssä on meinaan jättisuuri mainos juuri matematiikan opettajien tarpeellisuudesta. Työ vaikuttaa mielenkiintoiselta, tosin en ole varma jaksaisinko/pystyisinkö työskentelemään nykynuorien kanssa - varsinkin tälläisissä isoissa kaupungeissa ongelmat tuntuvat kasaantuvan niin pahasti että jaksamiseen taidetaan kaivata varsinaista kansankynttilän kutsumusta.

Sanon vaan että ARGH!

maanantai 22. helmikuuta 2010

Tiikerivuosi

Eilen oli kiinalaisen uudenvuoden juhlinnat Trafalgar Squarella. Vaikka olenkin käynyt esitykset katsastamassa jo viime vuonna (olikohan se silloin härkä) niin viimeksi jäi väliin ilotulitukset, joten pitihän sitä tänä vuonna mennä katsastamaan nekin. Tällä kertaa oli vuorossa tiikeri. 



Enemmän tämä on ehkä lapsiperheille iso juttu, mutta oli hauskaa ihan muutenkin. Koska tiesin jo ennestään että lohikäärmekulkue on aika lame, enemmän keskityttiin dim sumien metsästämiseen kadunvarsikojuista ja Chinatownin keskuskatujen valaistuksen ja koristelujen ihailuun. Ja tietty niihin ilotulituksiin. Ja niihin tanssiesityksiin Trafalgar Squarella. 



Minusta on aika hauska, että Chinatownissa kadunnimet laitetaan myös kiinaksi. Trafalgar Squarella muuten joku kiinalainen miekkonen otti kuvia ihmisistä, omatekemänsä hassu hattu päässään. Siinä oli vilkkuvia valoja ja korkeimmalla kohdalla pehmotiikeri. Kuulemma johonkin taideinstallaatioon... No mähän änkesin kuvaan tottakai kans!


Oli tarkoitus tuoda kotona löhöävälle kihlatulle kiinalaisia juttuja, mut mukaan tarttuikin vain japanilaisia herkkuja. Vähän sushitarvikkeita, kuivattuja hernenaksuja ja mocheja, nomnomnom. Paikansin alueelta myös ison japanilaisen ruokakaupan (Japan Centre), jossa on ollut tarkoitus vierailla jo kauan. Noh, paikalle satuttiin vasta aukioloaikojen jo mentyä, mutta ikkunasta tiirailin että ehdottomasti ihan erikseenkin vierailun arvoinen. Oli vaikka mitä herkkua!

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Päivännasu

 

Eilen tuli käytyä baarissa, pitkästä aikaa, toivottamassa poikakaverin kaverille ja hänen tyttöystävälleen onnellista maailmanympärismatkaa. Aika hienoa, toivottavasti sitä pääsee vielä itsekin joskus samanlaiselle seikkailumatkalle. Aika tiivis aikataulu parilla on, joskaan ihan Phileas Foggin voittanutta, ja ollaankin ihmetelty porukalla että mitenköhän matka onnistuu kun eivät taida paljoa muuta nähdä kuin junan ja lentokoneen sisuksia. Tämä ihmettely on tietenkin tapahtunut vain parin selän takana :) Noh, oli kiva ilta, vaikka onnistuin telomaan nuo nahkaiset nilkkurit varpaistaan melkein pilalle könytessäni rautatieaseman teräsportaita...

Kiinnostaako muuten tälläiset asupostaukset yhtään? Harvemmin viitsin ottaa pelkkiä asukuvia ja sitäkin harvemmin täällä julkaista, mutta jos kiinnostaa yhtään voisin (ehkä) tehdä sitä useammin. Ko. kuva on muuten ystävänpäivältä, ja ruusu annettiin mukaan ravintolasta. Aika suloista :) Eilen meininki oli melko lailla samanlainen, paitsi paita valkoinen ja clutchina tämä uusi nahkapalalaukku

lauantai 20. helmikuuta 2010

Spot of retail therapy

Tuleeko teille koskaan sellaisia päiviä, joina ihan kaikki potuttaa? Mikään ei tunnu onnistuvan, jokaikinen vastaantulija on tiellä, ja aurinkokin paistaa silmiin. Ja aika tuntuu valuvan hukkaan, vaikka mitä yrittäisi tehdä. Muutama viimeinen päivä tässä on ollut just näitä supersurkeita päiviä, ja just silloin tuntuu siltä että pieni kulutuseräottelu voisi tehdä poikaa. 



En voinut vastustaa kun Bootsissa näin tälläisen No7-pikkunyssykän täynnä kokeilukokoisia tuotteita. Söpöjä, pikkuisia ja erilaisia tuotteita, ja vielä kaupanpäälle meikkipussi! Kynsilakka, huulikiilto, vaaleanpunainen luomiväri, suihkusaippua, ripsiväri, seerumi ja yövoide. Yksikään tuote ei ollut millään lailla tarpeellinen lisä omien tuotevarastojen jatkoksi, mutta voi vitsi näitä on silti kiva hiplailla ja kokeilla. Miten voikaan tälläisistä pikkuisista ja mitättömistä asioista tullakin niin hyvälle mielelle? En tiedä, mutta nyt pääsen kokeilemaan myös tuota Protect&Perfect-seerumia, joka on jonkun kemistin tutkimuksessa havaittu tehokkaaksi anti-age tuotteeksi. Tiedä häntä, raportoin sitten tänne jos rypynalut hälvenevät :)

Lankeatteko itse ikinä shoppailuterapiaan elämän kiukutellessa?

perjantai 19. helmikuuta 2010

Tyttömäisyyskysely

Blogeista bongailtua, opiskelunlämmikkeeksi kirjailtua. Tämän jälkeen takaisin statistiikan kiehtovaan (not) maailmaan :)




1. Kuinka kauan tarvitset aamulla aikaa laittautumiseen?
Tähän voi mennä kuinka kauan tahansa jos niinkseen... Mutta hyvin syöneenä ja meikattuna ilman turhaa kiirettä ehkä noin tunti. Nopeat lähdötkin onnistuu, ennätys taitaa olla sängystä ulkona kahdessa minuutissa.

2. Tyttömäisin tapasi? 
Kynsien lakkaus.

3. Lempihajuvesi?
Dior Addict. Tällä hetkellä ahkerassa käytössä on lähinnä Gucci Flora, sillä hävitin Diorin matkalaukkuelämää viettäessäni.

4. Monetko kengät omistat?
Ööööh. Ei hajuakaan. Villi veikkaus voisi olla 35 paria. Aktiivikäytössä varmaankin noin 10.

5. Käytkö kirpputoreilla?
Käyn, mutten kovin usein. Aika ei riitä kaupoissa ravaamiseen, vaikka olisikin kiva joskus penkoa kunnolla vaatekasoja suurien löytöjen toivossa.

6. Ajatko isin ostamalla autolla?
En. Itseasiassa en aja ollenkaan, eikä minulla ole enää ajokorttia.

7. Nauhoitatko Salatut elämät?
En. Enkä ole koskaan edes ko. ohjelmaa katsonut.




8. Päivittäiset kauneusrutiinisi?
Kasvojen ja kaulan pesu ja kosteutus. Hampaiden pesu ja suihku taitaa olla ihan perushygieniaa.

9. Kuinka usein ostat vaatteita?
Riippuu ja roikkuu, pari kertaa kuukaudessa tai en lainkaan.

10. Hesari, Seiska vai Cosmopolitan?
Jos ois pakko valita niin Hesari. Mutta yleensä saan uutisannostukseni BBC:n sivuilta tai Economistista. Cosmopolitan on vähän tylsä ja teinihkö, ja liikaa "näin miellytät miestäsi" / "näin nappaat miehen" -juttuja tälläiselle feministinalulle. Seiska taas... noh, mökin ulkohuussilukemiseksi ehkä.

11. Onko seinälläsi yhtään miespuolisen henkilön kuvaa?
Ei. Eikä naispuolisen.

12. Millainen on vaatekaappisi?
Tyhjä. Tällä hetkellä vaatteet ovat vaaterekeillä ja laatikoissa koska olen ollut saamaton rempan jälkeen...

13. Entä karkkihyllysi?
Ei mulla ole.

14. Panostatko sisustukseen?
Enpä erityisemmin. Tai olisi kiva panostaa sisustukseen, mutta opiskelijabudgetilla se nyt on väkisinkin aika pientä.

15. Oletko porukassa yksi pojista vai kikattava huomionhakuinen tyttö?
Yksi pojista.




16. Alusvaatemakusi?
Mukava ja funktionaalinen. Täydellinen istuvuus on tärkeintä.

17. Onko mätsäys tärkeää?
Alusvaatteiden? Ei. Tavallisten vaatteiden? Pieni mätsäys on tyylikkään näköistä, kaiken mätsäys on neuroottisen näköistä.

18. Lukeeko Facebook-tiedoissasi harrastuksena shoppailu?
Ei. Itseasiassa harrastuksia en ole edes tainnut sinne päivittää.

19. Entä lempiohjelmana Sinkkuelämää.
Ei, itseasiassa koko ohjelma rassaa minua. Pääsankarina on varatun ääliön perässä juokseva omahyväinen eukko, kavereinaan miehen elätiksi haikaileva tiukkapipo, "rumahko" uranainen, jolla mikään työn ulkopuolella ei onnistu ja blondi miehennielijä. Voisko olla enemmän stereotypioita hei? En ole itseasiassa ikinä tajunnut mikä sarjasta teki niin suositun, henkilöhahmot olivat niin yksitoikkoisia ja aivottomia.

20. Millainen on ystäväpiirisi?
Aika pieni. Tunnen hemmetisti porukkaa, mutta lähinnä hengailen oman poikaystävän kanssa. Parhaimmat ystävät tuntuvat olevan ripoteltuna ympäri maailmaa.

21. Vietättekö tyttöjen iltoja?
Joo en. Mitä tyttöjen illoissa edes tehdään? Itseasiassa suurin osa omista kavereista on poikapuolisia.



22. Mikä biisi soi tällä hetkellä?
Tällä hetkellä ei mikään.

23. Otatko aurinkoa, käytkö solariumissa, tyydytkö itseruskettaviin vai menetkö valkoisena kesät talvet?
Tyydyn itseruskettaviin. Tosin, olen melko valkoinen silti sillä olen niitten kera melko laiska.

24. Penkkiurheilu on asia, mitä et yksinkertaisesti pysty käsittämään?
Tietyssä määrin pystyn käsittämään, itse tykkään katsella urheilua jota itse harrastan. Ja oikeissa isoissa matseissa on kiva käydä sen yleisön tarttuvan innostuksen ja oheissälän vuoksi. Mutta telkkarista urheilun katsominen on tylsää, varsinkaan jos ei edes harrasta lajia.

25. Unelmasi olisi työskennellä vaate tai kenkäkaupassa?
Ei. Mutta se on helppo duuni, jota on ihan mukava tehdä pikkurahaa ansaitakseen.

26. Hiustuote, mitä ilman et pystyisi elämään?
Hyvä shampoo, hoitoaine ja jätettävä. Tällä hetkellä lempparit ovat Tigi Brunette Goddess hoitoaine, Tigi O&H shampoo ja Sebastien Potion 9.

27. Käytätkö samoja vaatteita arkena ja viihteelle lähtiessä?
Kyllä. En muuten käy edes "viihteellä" jos tässä tarkoitetaan kosteita baari-iltoja.

28. Tykkäätkö timanttikorvaisista näteistä pojista, epäsiisteistä rokkareista vai mielenosoituksilla parantavista hipeistä?
Mielummin jostain välimuodosta, mutta jos olisi pakko valita niin epäsiisti rokkari. Jota lähimpänä oma mussukkakin on.



29. Kuinka paljon omistat vaatteita?
Tarpeeksi.

30. Käytkö manikyyrissä/pedikyyrissä?
En.

31. Käytätkö koruja?
Kihlasormusta useimmiten vain, joskus myös Ugandasta ostettua puista rannekorua ja/tai D&G:n teräskelloa.

32. Onko suklaa apu ongelmaan kuin ongemaan?
Haha, no tottakai!

34. Teetkö heräteostoksia.
Joskus, mutta harvemmin nykyään. Yritän pitää pään kylmänä.

35. Oletko koskaan ollut seksikutsuilla?
En :D Tää olis varmaan se tyttöjenilta, jos sellaisen järjestäisin.



P.S. Jos "timantti"korvikset innostaa poiketkaapa Cupcake-arvontaan :)

Kaikki kuvat täältä

tiistai 16. helmikuuta 2010

Fast down the memory lane

Tää on kiertänyt tässä muutamissa blogeissa, enkä nyt kuolemaksenikaan muista mistä bongasin tämän alunperin. Napatkaa mukaanne!

A picture that makes your heart smile.
Meillä oli hirmuhauskaa Särkänniemen kieputuksessa. Tämä kuva tuo mieleen kesän ja hyvät fiilikset :)

A picture that describes how you’d like to spend every day

 Chamonixissa, lasketaan jossain päin Vallee Blanchea.

A picture of you with someone you love.
 

A picture of you very drunk.
No en tiedä olenko edes humalassa, mutta mitä luultavimmin kun baarista ja after-skistä oli kyse. Chamissa tässäkin (2004?).
A picture of how you’d like the world to see you.
 Tässä kuvassa olin jotenkin harvinaisen hyvin onnistunut. Näyttäispä aina tältä.
 

A picture of you that you had no idea was being taken.

Ugandassa irkkubaarissa yhden lontoolaisen yliopistotutun ja sen kavereitten kanssa. Aika järkky :D

A picture of you when you were anything but happy.
Kuvassa näytän ehkä tyytyväiseltä, sisäisesti vitutti. Maailman surkeimmat synttärit.

A picture of a time in your life that’s over, and you couldn’t be more thankful that it is.

Oltiin kaikki vampyyreitä. Kuva on otettu yliopiston kakkosvuonna, jolloin ekaa kertaa aloin oikeasti välittämään opiskelusta (eka vuosi täällä on ns. kokeiluvuosi, eli sen vuoden arvosanoja ei oteta huomioon tutkinnon arvostelussa), ja johdin myös melko aktiivista opiskelijajärjestöä. Lisäksi oli kaikenlaisia muita velvollisuuksia. Sinällään tämä oli todella antoista aikaa. Opin paljon uusia taitoja ja paljon itsestäni, mutta samalla olin todella stressaantunut ja eniten masensi todella karseat asumisjärjestelyt (vähän yksityisyyttä, pitkä koulumatka, rottia, likaista jne jne). Pahinta oli että olin niin kiireinen en edes ehtinyt käydä etsimässä uusia kämppiä (joka muuten on itsessään lähes kokopäivähomma Lontoossa). Puolivälissä vuotta löysin uuden kodin ja opin vihdoinkin sanomaan ei, ja elämä alkoi jälleen hymyilemään. 


A picture of a time in your life that’s over, but you wish it wasn’t.
Ugandassa oli hirmukivaa.Tänä päivänä oltiin vain koskella katselemassa maisemia; sittemmin kävin koskenlaskennassa ja vedin kuvassa olevan koskenpätkän perseelläni alas ja nielaisin varmaan pari litraa Niilin kakkavettä.
A picture of you showing off a new haircut/color.
 
Mulla itseasiassa ei ole yhtäkään kuvaa jossa olisin esitellyt kampaustani. Mutta shishabaariin mentiin melkein suoraan mun kampaajan jälkeen. Tämä oli vielä niitä aikoja kun sai polttaa sisällä. 

A picture of you being ridiculous.
Kuin kaksi marjaa, eks jeh. Paras Mona Lisa imitointini. 

A picture of a time when everything was changing.
Muuttaessani Lontooseen paljon muuttui. Mun hiukset eivät oikeasti olleet noin Pelle Hermannit, taisi sattua vain tavallista huonompi hiuspäivä...

The most recent picture of you.
 Niistä taannoisista kihlajaisjuhlista. Oikeasti viimeisimmät kuvat ovat vielä kameran syövereissä :)

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Hyvää ystävänpäivää!



Lontoossa riittää tekemistä ystävänpäiväksi. Oma ykkösvalinta olisi ehdottomasti Tower sillan ystävänpäiväkierros. Ystävänpäivän teemaan sopivilla ruusuilla ja hämyvalaistuksella koristellulle ylätasanteelle pääsisi nyt oman sydänkäpysen kanssa katselemaan Lontoon kaunista iltavalaistusta, siemaillen pinkkiä kuoharia ja popsimalla suklaatryffeleitä. Taustamusiikkina jousikvartetti. Kuulostaa aika uskomattomalta.

Näköalakierroksia löytyisi myös London Eyestä, joka tarjoaa ruusuilla ja suklaalla, tai shampanjalla maustettuja maailmanpyöräkierroksia. Ökyrikkaat voivat myös varata maailmanpyörästä oman kapselin rahvaasta loitolla, ihan vain itselleen, omalle rakkaalleen ja shampanjatarjoilijalle. Nälän kolkuttaessa Borough Marketilla voisi käydä syömässä oistereita, tai Haagen Dazs jätskiravintolassa syömässä suurenmoisen suklaafonduen jätskin kera. Kulttuurinnälkäiset taas ilahtuisivat varmasti kierroksesta National Galleryssa, jossa näin ystävänpäivän kunniaksi keskitytään taulujen romanttisiin taustoihin Jos vähän aktiivisempaa menoa kaipaa sitä voi mennä vaikka suklaanteko kurssille kaksistaan, tai Michelintähtikokin johtamalle minikokkauskurssille. Jos ekstreemimpi meininki iskee enemmän, sitä voi muunmuassa hypätä rakastavaisten tandemhypyn, tai pomppia rakkaan kera ison ilmapatjapallon sisällä rinnettä alas (eli zorbata näin tuttavallisemmin).

Me heräsimme ystävänpäivän tuloon niin myöhässä että lipuista mihinkään erikoisiltoihin oli turha haaveilla, mutta ajattelimme rentoutua kotona, ja käydä illalla pienessä persialaisessa perheravintolassa joka on yksi lempiravintoloitamme. Onnistuttiin varamaan pöytäkin eilen :)

perjantai 12. helmikuuta 2010

MSCHIC

EDIT: Tarjous on muuttunut, tällä hetkellä tilaajakoodilla saa 30% alennuksen ostoksistaan.

Jos ette ole vielä kuulleet tästä, niin poiketkaapa äkkiä MSCHICin sivustolla rekisteröitymässä. Vastalahjaksi saatte 30 euron arvoisen koodin, ja maksatte tilauksestanne vain postikulut. Aika mieletöntä! Selailin melko tarkkaan sivuston ja näyttivät laadukkailta tuotteilta, hyvä värivalikoima ja kaikenlisäksi suomalaisia. Olisin mielelläni tilaillut enemmänkin tuotteita!




Itse tilasin vaaleanruskean varjostuspuuterin joka onkin ollut ostolistalla jo ties kuinka kauan, että tummanharmaan Eye Stain silmänrajauspurnukan. Näiden lisäksi erityisesti innostivat Eyeshadows Chocolate ja Eyeshadows Smoky Eye kokoelmat, että multisävyiset mineraaliposkarit. Tosin, saa nähdä mitä sieltä tulee, sekoilin nimittäin vähän tilaukseni kanssa...

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Parhaat kosmisnettikaupat

Itse tilailen melko paljon kauneustuotteita netistä. Tulevat niin paljon halvemmaksi kuin suoraan kaupasta ostettaessa, ja kun jo tiedän mistä tykkään ei minun tarvitse edes mennä kauppaan kokeilemaan tai kyselemään myyjän mielipiteitä. Lukijalta tuli tässä taannoin kiva vinkki omien lemppari-nettikauppojen suhteen ja meikähän toteuttaa. Nettivaatekaupat jätän sikseen, en oikeastaan lähes koskaan tilaile vaatteita netistä sillä tykkään sovittaa. Keskityn siksi vain kauneudenhoitotuotteisiin.



Kynnet

Kynsituotteita tilailen lähes vain ja ainoastaan Ebaysta, ja lähinnä USA:laisilta myyjiltä. Sieltä tilatut tuotteet tulevat jopa postareitten kanssa halvemmaksi kuin täällä kaupasta ostettaessa, ja valikoima tietenkin on parempi. Konadeja esim. suosittelen tilaamaan tältä myyjältä (Korea), jolla on hyvä palvelu ja halvat hinnat. Opeja löytyy monilta, eli kannattaa tarkkailla eri myyjiä. Beautyzone2007 myyjää en kuitenkaan suosittele, huonon palvelun ja kadonneiden pakettejen vuoksi... Kannattaa olla varuillaan.

Kosmetiikka/Ihonhoito

Suosin mineraalimeikkejä, ja paras hintalaatusuhde oman kokemuksen mukaan on ollut Everydayminerals-kaupalla (USA). Sieltä myös saa ilmaisen kokeilupakkauksen postikulujen hinnalla, ja tätä hyväksikäytinkin muutaman kerran ennenkuin täydelliset sävyt löytyivät. Heillä on myös hyvänhintaisia täyskokopakkauksia, jos tulee tilailtua isompi satsi kerralla. Suosittelen lämpimästi tätä nettikauppaa!Toinen mainitsemisen arvoinen mineraalimeikkikauppa on Lily Lolo (UK), sillä joskin heidän värivalikoimansa on todella pieni, heiltä löytyy täydellinen, kauniisti hohtava (ei lainkaan glitterinen) bronzer nimeltään Waikiki.

Tämä Akamuti-kauppa (UK) tarttui kirjanmerkkeihin jo pitkän aikaa sitten. Vielä en ole ehtinyt tilaamaan täältä mitään, mutta luonnonmukaiset ja vapaakauppatuotteet ihastuttivat. Lush (UK) on toinen luonnonmukaisten tuotteiden kauppa, josta tykkään, ja varmaankin jo tuttu kaikille.




Hiukset

Se perushyvä englantilainen nettikauppa josta löytyy kaikkea kauneuteen liittyvää onpi Lookfantastic.com (UK). Täältä löytyy melkeinpä mitä vain, ja todella hyvät valikoimat hiustuotteista. Halvempiakin nettikauppoja löytyy, varsinkin Tigejä ja Joicoja silmälläpitäen, joten niitä metsästäessä yleensä vierailen muissa nettikaupoissa.

Hairsupermarket (UK) on melko halpa, ja olenkin tilaillut täältä Joicoja ja Tigejä. Joicot tosi hyvän hintaisia, ja täältä saa niitä superisoja Joico-pöniköitä, samaan tapaan kuin Tigi-jättipöniköitäkin. Bonuksena se että postimaksut ovat kiinteät, isot tilaukset siis tänne. Fragrancedirect (UK) on ehkä hivenen halvempi, ja hyvä erityisesti Tigejä ja Joicoja ylläpitäen, ja täältä löytyy myös paljon muutakin kosmetiikkaa pohjahinnoilla. Miinuksena sivuston hankalahko selailu. Cheapsmells (EU-tullialueen ulkopuolella) on myös nettikauppa, jota olen käyttänyt varsinkin Tigien ostoon - bonuksena että tämä nettikauppa usein alentaa Tiginsä puoleen hintaan alekausien aikana! Kannattaa liittyä postituslistalle että saa tiedon ajoissa.




Mitäs nettikauppoja itse suosittelisitte?

Disclaimer: Euroopan ulkopuolella sijaitsevista nettikaupoista tilattaessa kannattaa olla tarkoina tullirajojen kanssa. Itse pyrin pitämään tilauksen alle 40euron/punnan, ettei huonommallakaan kurssilla mene yli. Osa englantilaisista nettikaupoista sijaitsee myös hämäävästi EU-tullialueen ulkopuolella (seim. Jersey-saarilla) ja tuotteista joutuu maksamaan tullit samalla tavalla kuin EU ulkopuolisista maista. Tässä lueteltujen nettikauppojen maat olen yrittänyt merkata postaukseen parhaani mukaan, joskin viimekädessä vastuu kuuluu lukijalle!

tiistai 9. helmikuuta 2010

Satikutia silmien juonteille



Kolmekymppiä (kröhöm) rivakasti lähestyvänä sitä alkaa huomata että kauneus on katoava luonnonvara. Silmänjuonteita on jo useamman vuoden ilmaantunut salakavalasti yhä enemmän ja enemmän, ja nehän tulevat jäädäkseen. Suhtaudun melko skeptisesti ryppyvoiteisiin, mutta olen kuullut että ne ainoat, oikeasti vaikuttavat ainesosat olisivat C-vitamiini- ja retinoli, joten tällä kertaa kokeiluvuoroon pääsi ROC Multi  Correxion (retinolivaikutteinen). 

Tämä ROC-silmänympärysvoide näytti INCiltään kaikista parhaalta ROC:in tuotteista - löytyi retinolia ja kosteuttavia ainesosia, ja vähemmän silikonifillereitä kuin muista ROC:n sy-voiteista. Tämä vaikuttaa myös melko tehokkaalta tuotteelta, sillä ainakin omaan silmään silmänympärysjuonteeni näyttävät matalammilta ja harvemmilta kuin aikaisemmin, enkä usko kyseen olevan vain placebo-efektistä. Levittyy hyvin, kosteuttaa, mutta miinuspisteitä ropisee hivenen epämiellyttävästä hajusta. Tuote on myös sieltä kalleammasta päästä silmympärysvoiteita. 

Retinoli on aika ärtsyä kamaa, eli tuote voi herkästi ärsyttää ihoa - ohjeissa suositellaankin käyttämään voidetta aluksi vain joka toinen päivä kunnes iho tottuu, ja vain pieniä määriä kerrallaan. Itselläni esiintyi kirvelyä kun lotrasin tuotetta pari päivää putkeen. Kesäaikaan retinolia käytettäessä kannattaa myös muistaa aurinkosuojavoiteiden käyttö tavallistakin enemmän, retinoli nimittäin ohentaa ihoa.

+ Toimii tehokkaasti (vähemmän juonteita!)
+ Hyvä INC (retinoli, kosteuttavat ainesosat)
+ Kosteuttaa ja levittyy hyvin
+/- Voi ärsyttää ihoa (mutta tietääpä olevan tehokasta)
- Epämiellyttävä haju (joskaan ei vahva)
- Tyyris (mutta riittoisa)

 Itse olen ollut todella tyytyväinen ja ostaisin uudelleen!

maanantai 8. helmikuuta 2010

Torstaitentti


Jos olisin piiroshahmo, ylläoleva strippi kuvaisi minun aamuani täydellisesti.



Torstaitenttiin valmistautuminen vie tällä hetkellä aivan liikaa aikaa pois tavalliselta elämältä. Motivaatiota ei auta se että tiedän tentin olevan tavallaan täysin turha, se nimittäin vaikuttaa loppuarvosanaani vain 20% verran ja vain ja ainoastaan jos saan loppukokeesta huonomman arvosanan. Eli jos saan lopputentistä lainkaan paremman, tämä tentti ns. nollautuu. Mutta olisi silti kiva saada edes kohtuullinen arvosana, ihan vain siitä syystä etten näytä täysin idiootilta proffan silmissä. Jolta varmaan jo näytän ottaen huomioon viime tentin arvosanani... Voin paljastaa että meikäpoika nappasi elämänsä huonoimman arvosanan eli eipä siitä sitten sen enempää.


Mutta onneksi PHDcomics tarjoaa jälleen kerran keinon paeta kirjatylsistymistä naurun avulla. Kannattaa vierailla, uppoaa varmasti kehen tahansa opiskelijaan!

torstai 4. helmikuuta 2010

Konadseepra



Olenkohan vähän jälkujunassa näitten Konadien suhteen? On ollut tarkoitus tilata pieni kokeilupakkaus jo viime syksystä saakka mutta vasta tämän vuoden puolella reipastuin selailemaan Ebayta leopardi- ja seeprakynsien toivossa. Viime viikolla kotiutuivat perusvehkeet ja m57-laatta. Jos muuten innostutte itse tilailemaan niin voin suositella tätä Ebay-myyjää.


Hui kuin kuivan oloiset kynsinauhat... Äkkiä Essien öljyt kehiin!

Tälläiset syntyi eilisiltana telkkaria tuijotellessa. Aika hauskat. eikä hirveän huonot ottaen huomioon että tässä oltiin ekaa kertaa liikenteessä. Negatiiviseepra olisi aikasta kivannäköinen myös, eli täytyypä tilailla valkoista Konad-lakkaa jossain vaiheessa.

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Spitskun ostoksia

No, sieltä Spitalfieldistä tietenkin tarttui jotain mukaan. Raclette-juustoa tuli ostettua ranskalaisilta juustoheikeiltä, ensi perjantain parisuhdeiltaa silmälläpitäen. Savoie-alueen juustoja tietenkin, kun siellä tavattiin :) Mutta blogin aihepiiriin löyhästi liittyen ehkä juustohankintojani enemmän teitä kiinnostaa nämä muut hankinnat. 


Eiköstä olekin kaunis kello? Tälläistä olen jo pitkään, puolisilmällä ainakin, etsinyt suppeiden koruvalikoimieni täydentäjäksi. Jostain olen vain saanut päähäni että taskukello kaulassa on just se juttu. Tälläinen löytyi eräästä Kiina-kojusta torilta ja £15 hintaan se kotiutui mukaani. Olin supertyytyväinen ostokseeni, kunnes kotio tultaessa huomasin että kello ei toimi. Sekuntiviisari kyllä tikittää ahkerasti eteenpäin, mutta muut viisarit jököttävät tukevasti paikoillaan. Enkä edes pääse näillä näkymin pitkiin aikoihin Spitskun sunnuntaitorille parjaamaan myyjääkään, joten "kello" jää omistukseeni. Harmittaa tosi paljon! Heitän sillä varmaankin vesilintua piakkoin.


Toinen ostos, joka muuten on ollut Espanjanmatkoista saakka hautumassa oli oma vintage-turkki. Kuulemma piisamia ja 1970-80 lukujen taitteesta, joskaan aivan varma tästä jälkimmäisestä myyjä ei ollut. Itse olen ainakin näkevinäni tuossa 70-luvun vivahteita. Lämmin ja pehmoinen, harmi että tulipalopakkasia täällä on melko harvoin. Ja tällä viikolla on ollut kohtuullisen lämmintä, joten turkin käyttö on tuntunut vähän liikaa over-kill-meiningiltä. Tykkään muuten vintagesta todella paljon. On mielenkiintoista pohtia vaatekappaleen edellistä elämää ja mietiskellä kukakohan tätä on aikaisemmin käyttänyt. Tämän takin saniaiskuvioituun vuoriin on kirjailtu S.R ja takki vaikuttaa olevan teetetty. Minulle se istuu täydellisesti.

Nyt, tietäessäni että nämä turkkiasiat herättävät kiivaita mielipiteitä puolesta toiseen sanon vain kaksi asiaa.

1. Tämä on vintage-turkki ja tähän käytetyt eläimet ovat olleet kuolleena (luultavasti) kauemmin kuin mitä minä olen ollut elossa. Lämmintä ja käyttökelpoista takkia ei ekologisista syistä kannata jättää hyödyntämättä. 
2. Toivoisin että ne jotka vastustavat turkkien käyttöä käyttäisivät energiaansa mielummin tehomaatalouden vastustamiseen, joka on huomattavasti suurempi ja pahempi eläinten riistäjä ja ikävää kyllä yleisesti hyväksytty. Itse olen siirtynyt (lähes 100%) käyttämään vain vapaana kasvanutta lihaa ja kanaa, tai vaihtoehtoisesti riistaa. Kananmunat ovat meidän taloudessa myöskin aina eettisesti tuotettuja. Valitettavasti maidolle ei vaikuta (vielä) olevan mitään muuta vaihtoehtoa.

Mitäs olette mieltä ostoksistani? Tai muuten noista viimeisistä kahdesta pointista?

maanantai 1. helmikuuta 2010

Spitalfields

Spitalfields taitaa olla oma ehdoton suosikki sunnuntai-toreista. Tänä sunnuntaina tuli taas pitkästä aikaa käytyä verestämässä muistoja paikan vilinästä. Tarkoitus oli ottaa kamera mukaan ja ikuistaa paikan vilinää tännekin mutta harmittavaa lähtötohinoissa kamera jäi kotiin. Kännykällä sain muutamia räpsyjä tänne nyt, ehkä joskus tulevaisuudessa voisin käydä ihan kunnolla kuvailemassa paikanpäällä.




Torialue sijaitsee Liverpool St. aseman läheisyydessä. Se varsinainen Spitalfields-tori löytyy melkeinpä aseman vierestä, mutta koko alue, ja muut kojut ja torit levittäytyvät Brick Lanen puolelle ja Petticoat Lanelle. Tämä alue on parhaimmillaan viikonloppuna, ja varsinkin sunnuntaina. Erityisesti vintage-kojut, nuoret suunnittelijat ja ruokakojut ovat täällä käymisen arvoisia. Muuten paikanpäällä on mukava tarkkailla ihmisiä; Brick Lanen alueelle kun tuppaavat kaikki Lontoon trendinenät, vintagehaukat ja hipsterit kokoontumaan, ja täällä näkeekin paljon hauskoja ja voimakkaita tyylejä. 




Eniten suosittelisin Spitalfields-toria ja Brick Lane aluetta. Petticoat Lane on lähinnä krääsää ja sekalaista rompetta. Spitalfields-torilla on sekalaisesti kaikennäköistä, mutta parhaat valikoimat siellä tarjoavat mielestäni kojut joissa paikalliset suunnittelijat myyvät tuotteitaan, ja kojut joissa myydään Kiinasta tuotuja koruja ja trendiromppeita. Torin sivustossa ja sivukaduilla olevat pysyvät liikkeet ovat myös käymisen arvoisia. 




Vintagea löytyy varsinkin kun lähdetään käymään Brick Lanen puolella (ja vähän halvemmalla kuin itse Spitalfields-torilla). Vintagen etsijöiden kannattaa varsinkin tsekata Sunday Up Market ja sen yläkerta. Sunday Up Marketissa on myös mitä erilaisimpia ruokakojuja, joissa kannattaa käydä tankkailemassa kiertelyn lisäksi. Muuten kannattaa vain kierrellä Brick Lane katua ja poikkeilla mielenkiintoisen näköisiin paikkoihin.




Ruoka on toinen iso juttu jota täältä aina odotan. On etiopialaista, braziliaista, kiinalaista, thaita, japanilaista, karibialaista, espanjalaista... Täältä voi löytää lähes mitä tahansa. Itse poikkesin tänä sunnuntaina japanilaisessa kojussa hakemassa mukaani takoyakeja, eli taikinapallosia joissa on mustekalaa sisällä. Nam. Näitä ei olekaan tullut popsittua sitten Japanin vaihtovuoden.


Käytiin myös Titi Madamin kojulla tukemassa suomalaista designiä. Minäkin olisin tukenut jos olisi löytynyt se jo pitkään himoittelevani iso peilipleksinen lintukoru. Vaan ei löytynyt, pah. Toivotaan parempaa tuuria ensi kerralla. Torilta tuli ostettua pari muuta juttua, joista postaus vielä myöhemmin :)

Kuten sanottua, tämä on ehdoton lempparitorini Lontoossa. Mikäs teidän lempparitorinne on?
Related Posts with Thumbnails