Eka lumileikkikerta

Viime vuonna vauva oli vielä niin pieni ettei päässyt leikkimään lumeen. Suomessa kun oltiin hän sai ihastella lumisadetta rattaiden suojista, lämpöpussissaan. Tänä vuonna meidän pieni taapero pääsi kuitenkin seikkailemaan ensilumeen. Ensimmäistä kertaa elämässään.

 



Eihän sitä paljoa ollut, mutta tarpeeksi pikku leikeille. Sitä tuli toki lisää koko päivän ja seuraavana päivänä oli maassa jo kunnon nietokset jossa sai kahlailla.

 



Tein vauvalle pienen lumiukon ajatellen että olisipa hauska leikkiä sen kanssa, ja vauva siitä tykkäisi. No, hän tykkäsi juoksennella lautapinon ympäri, uudestaan ja uudestaan, ja tönäisi ukon kumoon sitä edes katsomatta.

 

 



Lumienkeleitä? Ei suinkaan. Jähmettyneen äidin yrittäessä paimentaa taaperoa takaisin lämmintä mökkiä kohdin tuli ensin spagettiraivarit ja sitten maahan heittäytyminen naamalleen. Kunnes taapero tajusi että naamallaan lumessa makaaminen ei taidakaan olla niin kivaa kuin sisätiloissa ja kääntyi selälleen osoittamaan mieltään.

 

 

 



Lumisadetta on ihana kuvailla, niin kaunista. Tätä tulikin päivän ja yön aikana kymmenen senttiä lisää, ja seuraavana päivänä, varsinaisena jouluaattona ja joulupäivänä maata peitti paksu lumikerros. 

Lumipallo! Ja kaikki murheet ja suuttumiset unohdettiin kun saatiin äidiltä lahjaksi hauska pallurainen jota lyödä ja rikkoa!

 

 

Toivottavasti teilläkin on ollut kiva joulu, palaillaan joulufiiliksiin vähän myöhemmin :)

Me lähdemme joulunviettoon... Suomeen!

Taisin tästä mainitakin jo, mutta mainitaan nyt vielä kerran - me menemme Suomeen joulunviettoon! Odotamme innolla perheen näkemistä, joulutorttuja, piparien leipomista, joulukoristeiden tekoa, lumessa telmimistä, pimeitä öitä (ja päiviä) ja takkatulen ääressä glögin nauttimista. Ja joulupukin käyntiä meillä kotona... Ja tällä kertaa olemme myös Suomessa uudenvuoden yli, eli päästään paukuttelemaan raketteja. Tai ainakin sihauttamaan tinaa.

 

 

 

Joskus päätimme että joka toinen vuosi olisi hyvä viettää joulu Suomessa ja joka toinen täällä Englannissa, ihan perinteen ja tasapuolisesti joulun jaon vuoksi. Viimeksi olimme Suomessa jouluna 2012, joulun 2013 olimme Englannissa. Tässä vähän kuvia siitä mitä toivon että pääsemme tekemään lomallamme.

 

 

Tämä CD on hävinnyt jonnekin, nyyh. Ehkä lentokentältä löytyy uusi...

 

 

Loman ajaksi olen ajastanut tänne vähän postauksia, ja ehkäpä ehdin myös livebloggaamaan vähän kuvapainotteisia juttuja. Katsotaan. Tammikuun alussa on luvassa suuri (no, suuri ja suuri on suhteellista, tälle blogille ja minulle suuri) muutos, josta kerron ihan omassa postauksessaan.  Sitä odotellessa, hyvää joulua!

Suomessa - ihailemassa Vanhaa Raumaa

Äidin asu: Maksimekko Linea, kengät Toms, vauvan asu: paita Monsoon, legginsit Ted Baker

Ajatelkaa - minä, jo kolmikymppinen ja Porissa asunut ja siellä usein vieraileva, ei ikinä ole käynyt tässä Suomen Unesco World Heritage alueella. Aasiassa, käsittääkseni erityisesti Japanissa, näillä maailmanperintö-alueilla vieraileminen on kova juttu, ja erityisesti Eurooppaan tulevat japanilaiset turistit kiertävät Unesco-nähtävyydestä toiseen. Englannissa on käsittääkseni jopa aasialaisille turisteille suunnattuja bussikiertueita joissa käydään yhdellä jos toisella maailmanperintö-nähtävyydellä.

 

Käveltiin pitkin katuja, poikettiin kahvilassa limulla ja leivoksilla, ja ihailtiin kauniinvärisiä puutaloja. Ihanan romanttisen näköinen alue, näin kesällä lämpimällä varsinkin.  

Poikettiin jopa ostoksilla, tosin mukaan ei otettu mitään. Ihania kauppoja, tästä allaolevasta paikasta tykkäsin erityisesti. Todella suloisia retrotyylisiä lasten vaatteita.

Kuuma kesäpäivä ja aurinko, ah. Me ja muut turistit. Tultiin paikalla viikkoa ennen pitsiviikkoja - kuulemma silloin on paikalla vaikka mitä puuhaa. Niissä olisikin kiva käydä joskus.

Huomaatte varmaan, innostuin vähän taas kuvaamisesta. Aurinko, uusi paikka, lomalla aikaakin näpsytellä kameraa...

Oletteko te käyneet Vanhassa Raumassa? Minä voisin mielelläni mennä joskus vielä uudestaankin.

Suomessa - Yyterin rantsuhiekoilla

Yhtenä iltana lähdimme poikkeamaan Yyterin rannalla - se kun on kohtalaisen lähellä vanhempien mökkiä. En ole käynyt siellä varmaankaan kymmeneen vuoteen, tai jopa kahteenkymmeneen. Muistoja sieltä vielä toki oli - hiekkalinnojen rakentamisesta vedenrajaan, niiden valumisesta isoihin aaltoihin, aaltoihin kahlaamisesta, ja meri-ilman hengittämisestä lokkien kirkunan alla. Ah. Yyteri.

 

Tällä kertaa vain tallustettiin vesirajassa, huljutettiin varpaita merivedessä, syötiin Cola-Lipsi joka värjäsi suun ihan mustaksi, ja nautittiin auringosta ja tuulenvireestä. En käynyt kastamassa talviturkkia, se jätettiin niille muutamille rohkeille kuumaverisille joita noissa kuvissa taustalla näkyy.

 

Tuntui muuten ihan hyvältä treeniltä kantaa tuollaista kymmenkiloista jötikkää repussa, varsinkin portaitten nousu... pitäisi varmaan joskus tehdä kunnon kävelylenkki vauva kantorepussa!

Täällä taas takaisin - Suomen kuvia

Tässä pieniä kuvafiiliksiä Suomen reissulta. Oli taas antoisaa, joskin taas mennä ja meinattiin niin että lomahuilimiset taitavat jäädä ensi viikonlopulle. Ehkä, katsotaan jos keksitään tänne meilläkinpäin jotain kivaa aktiviteettia.

 

 

Käytiin syömässä rafloissa - Ravintola Heinätorista juttua vähän myöhemmin, tamperelaiset voi olla siellä kuuloilla sit. Kai teitäkin sinne lukijoitten mukaan mahtuu?  

 

Käytiin sukuloimassa, tottakai.

Vietettiin aikaa mökillä, en käynyt uimassa, mutta saunoin ja lepäilin riippumatossa.

Käytiin Vanhassa Raumassa, ja otin superpaljon kuvia kauniista kaupungista - blogissa lisää sitten myöhemmin!

Ja Yyterissäkin - ei uitu ei, nautittiin tuulenvireestä ja hiekalla kävelystä (ja ehkä vähän Lipseistäkin).

Ja tietty käytiin Pori Jazzeilla, kadulla ja kuuntelemassa musiikkia.

 

Torstaina aamulla minulta loppuikin kamerasta akku, ja loppuloma mentiin rennosti, ilman kameraa, joskus iPhone kourassa. Käytiin katsomassa Bob Dylania, vauva tykkäsi, juotiin shampanjaa mökkiaamiaisella, käytiin istumassa kavereiden kanssa Rillingissä Hämeenpuistossa ja sunnuntaina käytiin ostamassa kuusi kiloa ruisleipää ennen Englantiin lentoa.

 

Sellainen loma - ens kesänä sitten uudestaan!