On uuden aika...

Ensimmäiseksi haluan sanoa teille kaikille, KIITOS. Kiitos tästä yhteisestä matkasta, kiitos jättämistänne kommenteista, kiitos siitä että olette jaksaneet käydä täällä ja elää ilojani ja surujani minun kanssani.

 

Bloggaaminen eetteriin on tylsää, ja vuorovaikutus ja ruudun yhdeltä toiselle puolelle yhteyden ottaminen on se mitä rakastan tässä bloggauksessa. Tänne blogiin on vuosien varrella tullut tuhansia kommentteja - jokainen on luettu huolella ja muistettu lämmöllä. Postauksia olen kirjoittanut yli 800. Käsittämätöntä. Olen kirjoittanut tätä blogia Halloweenista 2008 saakka. Se on pitkä aika. Muistelin taannoin miten tämä blogi on alkuajoistaan muuttunut, paljon on näiden vuosien varrella tapahtunut. Valmistuin yliopistosta, menin naimisiin, tulin äidiksi, aloitin urani...

 

Aloitin blogin jutellakseni suomeksi, pitääkseni yllä suomenkielentaitoani ja purkaakseni ajatuksiani ulkosuomalaisuudesta ja Briteistä. Halusin pitää myös tyyliblogia mutta se kuivui kasaan suhteellisen nopeasti. Tästä tuli ulkosuomalaisblogi, joka esitteli Lontoota (hauskaa kotikaupunkiani) ja Brittien kummallisuuksia.

 

Nyt pitemmän aikaa minusta on tuntunut ettei tämä blogi tässä muodossa ole enää minun juttuni. Ulkosuomalaisuus blogin punaisena lankana on alkanut tuntua päälleliimatulta. Olen asunut ulkomailla kolmasosan elämästäni, useimmiten erittäin hyvin paikalliseen elämään integroituneena. Se ei ole millään tavalla minulle enää erikoista, eikä erityisen mielenkiintoista. Lontoon esittely taas, se oli hauskaa, mutta nyt perheellisenä ei tule käytyä enää monissakaan paikoissa, ja vaikka käymmekin, ei minua kiinnosta olla turistioppaana. Tämä on minun kotini jossa asun ja monet paikat jossa käyn ovat täyttä arkipäivää. Britti-saaret taas ovat minulle tulleet tutuiksi, ja täällä pitkään asuneena, ja voisinko sanoa että täysin integroituneena, en koe brittimaailman syvempää mietiskelyä enää niin mielekkääksi itselleni. Näistä kaikista aiheista on hauska lukea, mutta ei enää kirjoittaa.

 

Olen siis päättänyt aloittaa uuden blogin.

 

Uusi blogini keskittyy perhe-elämän kuvaamiseen, valokuvaukseen, äitiyteen ja meidän elämäämme täällä Lontoossa. The London life of a career mum & stay-at-home dad. Wave to Mummy nimi tulee siitä että mieheni sanoo sen vauvalle aina aamuisin kun lähden töihin.

 

 

 

 

Toisinsanoen, linja on toisaalta samankaltainen nykyisen Suklaata ja Kahvia blogin kanssa, mutta jätän ulkosuomalaisuuden ja Brittien ihmettelyn pois ja keskityn enemmän lifestylen ja perhe-elämän puolelle, ja meidän elämän jakamiseen. Tämä tuntuu mielekkäämmältä tässä hetkessä. Kirjoitan englanniksi, näin paikalliset kaverini pääsevät mukaan seurailemaan. Olen tätä englantilaista rinnakkaisblogia kirjoittanut jo muutamia kuukausia nähdäkseni että miltä se tuntuu, ja vähän tuntunut siltä kuin teitä huijaisin kun en ole tästä kertonut jo aikaisemmin. Mutta nyt se tosiaan tuntuu siltä että on uuden aika, ja on aika muutoksen, ja se tuntui hyvältä aloittaa uudesta vuodesta.

 

Jotkut teistä saattavat haluta seurailla meidän elämäämme tulevaisuudessakin. Joitakin teistä se ei ehkä enää kiinnosta. Molemmat ovat ihan OK. Teille jotka haluatte jatkaa meidän seurassamme vielä tulevaisuudessakin, pääsette blogiini Wave to Mummy joko tästä linkistä tai kuvaa klikkaamalla. Parhaiten seurata voi varmaankin Bloglovinin kautta tai Bloggerin kautta. Tein myös Facebook -sivun teille jotka tykkäätte seurailla sitä kautta. Instagrammissa jatkan samalla linjalla, mutta uudella nimellä. Blogilistalle en ole blogia päivittänyt, mutta voin sen tehdä jos joku sen teistä sinne haluaisi.

 

Kiitos teille yhteisestä matkasta, ja toivottavasti näemme uuden osoitteen puolella vielä! Saa kommentoida suomeksi ;)

(Vähän haikea fiilis kyllä jättää tämä tuttu blogikoti...)

Vuosikooste 2014: Heinäkuu - Joulukuu

Ja sitten tosiaan, jatkoa edelliseen.

 

Heinäkuu 2014

 

 

Ei tuntunut etä olisi tapahtunut oikein mitään. Olin kovin kiireinen töissä. Kävin tosin Suomessa lomalla, nähtiin vauvan kanssa Bob Dylan Jazzeilla, käytiin Vanhalla Raumalla, ja Yyterissä. Oli kiva..

 

Elokuu 2014

 

 

Olin edelleen todella kiireinen töissä, ja kävin ensimmäisellä työreissulla ja olin ensimmäistä kertaa vauvan luota poissa koko yön. Hyvin meni miehellä ja vauvalla kotona ja minä tutustuin Antwerppiin. Käytiin myös lasten festareilla, ja piknikillä usein.

 

Syyskuu 2014

 

 

Syyskuussa isä oli Lontoossa työmatkalla, ja treffailtiin muutaman kerran. Vauvan kanssa käytiin juomassa babyccinoa ensimmäistä kertaa, ja hän kutsui minua äidiksi ensimmäistä kertaa myös. Kaksikielisyys, täältä tullaan!

 

Lokakuu 2014

 

 

Lokakuussa oltiin kaikki kipeinä yksi toisensä jälkeen, mutta siitä selvittyämme käytiin paikallisella farmilla "Omena-päivillä", ja pohdittiin kuumeisesti Halloween-asua vauvalle. Lopulta päädyttiin pikkukisuun. Muuten Halloween meni melko rauhallisesti.

 

Marraskuu 2014

 

 

 

Oli minun 31. synttärit (kamala kuinka vanha, mites tässä näin kävi!). Olin päivällä normaalisti töissä, illalla syötiin kiva illallinen ja viikonloppuna käytiin anoppilassa synttärilounaalla.

 

 

Joulukuu 2014

 

 

 

 

Joulukuu oli nimensä mukaisesti täynnä joulua... Käytiin tapaamassa pukkia Harrodsilla, joulumarkkinoilla Hyde Parkissa, ja sitten tultiin Suomeen jossa saatiin valkoinen joulu. Ihania aikoja.

 

 

 

Tälläinen vuosi meillä - aika kiirusta piti. Vauvan ensimmäiset synttärit, äitiysloman loppu, uuden työn alku, kolme Suomen lomaa...

 

Hyvää uuttavuotta teille kaikille!

Vuosikooste: 2014 Tammikuu - Kesäkuu

Aikamoinen vuosi takana - äitiysloman loppu, uuden työn alku, paljon ensimmäisiä kokemuksia vauvalla. Vaikka mitä - tässä muutamia hetkiä kuvien muodossa.

Tammikuu 2014

Käytiin paljon ulkona nauttimassa kauniista säästä ja puistokävelyistä, käytiin syömässä ulkona aika paljon myös, ja valitsin itselleni uuden työpaikan kahdesta tarjouksesta. Käytiin vauvan kanssa Suomessa lomalla. Vauva oli oppinut seisomaan tukea vasten ja otti tuen kanssa askeleita.

Helmikuu 2014

Vauvaharrastuksena oli vauvauinti, jota jatkettiin pitkään. Ystävänpäivänä tein meille kunnon ateria, alkupalat bruschettaa, pääruoaksi simpukoita ja jälkkäriksi pannacottaa. en ole mikään keittiön kuningatar, joten ihan hyvä suoritus. Hengailtiin paljon kavereitten kanssa ja käytiin erään NCT kaverin vauvan ristiäisissä.

Maaliskuu 2014

Ensimmäinen äitienpäiväni äitinä - sain "vauvalta" kukkia. Hän oli kuulemma ne valinnut katseellaan. Oltiin homeremppaa evakossa anoppilassa ja käytiin paljon maaseutukävelyillä. Muuten vietettiin paljon aikaa kavereitten kanssa, vauva maistoi ekan kerran jätskiä (eikä tykännyt) ja käytiin puutarhanäyttelyssä kannustamassa kavereitten puutarhakalustefirmaa.

Huhtikuu 2014

Vauva otti ensimmäiset askeleensa, ja minä olin poissa paikalta. Pian toki näin minäkin askeleet uudestaan. Muuten käytiin katsomassa rugbya, minä ekaa kertaa, tehtiin Nannylle synttärikortti, ja minun perheeni kävi täällä Lontoossa meitä moikkaamassa. Tehtiin paljon turistijuttuja ja käytiin vaikka missä. Pääsiäisen jälkeen aloitin uudet työt.

 

Toukokuu 2014

Toukokuu oli aika hiljaista - uuteen työhön oli totuttelemista huonosti nukkuvan vauvan kanssa. Käytiin kavereitten kanssa piknikeillä ja tein sushia pitkästä aikaa.

Kesäkuu 2014

Isoimpana asiana - oli vauvan ensimmäiset synttärit! Vauva sai oman kakun, ja otettiin ulkona hänestä kuvia. Varsinainen synttärijuhlinta oli viikonloppuna anopin luona. Kuukauden lopussa käytiin Cambridgessa näkemässä sinne muuttanutta NCT kaveria, ja sit käytiin taas puutarhamessuilla katsomassa kavereitten puutarhakalusteita, ja hengailtiin Hamstead Heathissa.

Sellainen puolivuosikatsaus - katsotaan jos kerkeän tekemään vielä toisen tässä enne vuoden loppua!

Eka lumileikkikerta

Viime vuonna vauva oli vielä niin pieni ettei päässyt leikkimään lumeen. Suomessa kun oltiin hän sai ihastella lumisadetta rattaiden suojista, lämpöpussissaan. Tänä vuonna meidän pieni taapero pääsi kuitenkin seikkailemaan ensilumeen. Ensimmäistä kertaa elämässään.

 



Eihän sitä paljoa ollut, mutta tarpeeksi pikku leikeille. Sitä tuli toki lisää koko päivän ja seuraavana päivänä oli maassa jo kunnon nietokset jossa sai kahlailla.

 



Tein vauvalle pienen lumiukon ajatellen että olisipa hauska leikkiä sen kanssa, ja vauva siitä tykkäisi. No, hän tykkäsi juoksennella lautapinon ympäri, uudestaan ja uudestaan, ja tönäisi ukon kumoon sitä edes katsomatta.

 

 



Lumienkeleitä? Ei suinkaan. Jähmettyneen äidin yrittäessä paimentaa taaperoa takaisin lämmintä mökkiä kohdin tuli ensin spagettiraivarit ja sitten maahan heittäytyminen naamalleen. Kunnes taapero tajusi että naamallaan lumessa makaaminen ei taidakaan olla niin kivaa kuin sisätiloissa ja kääntyi selälleen osoittamaan mieltään.

 

 

 



Lumisadetta on ihana kuvailla, niin kaunista. Tätä tulikin päivän ja yön aikana kymmenen senttiä lisää, ja seuraavana päivänä, varsinaisena jouluaattona ja joulupäivänä maata peitti paksu lumikerros. 

Lumipallo! Ja kaikki murheet ja suuttumiset unohdettiin kun saatiin äidiltä lahjaksi hauska pallurainen jota lyödä ja rikkoa!

 

 

Toivottavasti teilläkin on ollut kiva joulu, palaillaan joulufiiliksiin vähän myöhemmin :)

Hyvää joulua 2014!

Joulu on kuusenneulasten ja
sammuvien kynttilöiden tuoksua,
ja hiljaista, onnellisen sykähdyttävää rakkautta,
ja lahjoja, ja unta, jossa
kasvoja hipovat enkelin siivet.

 

Me katselemme valaistuja ikkunoita
ja laskemme kynttilöiden liekkejä
ja avaamme hitaasti kirjoja,
jotka joskus luetaan ja unohdetaan.

 

Ja jossain ajatusten keskellä nukkuu lapsi,
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
pienissä käsissään,
ja lempeitten juhtien huurunen hengitys
lämmittää häntä pimeässä.

Mika Waltari

Näiden sanojen myötä, toivotan teille kaikille onnellista joulua. Piparintuoksuisia hetkiä. Lumisia latuja. Lämpöisiä ajatuksia. Ihania jouluja! Ja uusiavuosiakin, vaikka uskon kyllä että tänne ehdin vielä välipäivinä :)

 

 

Harrods Joulumaailma

Täällä Englannissa on tapana käydä tapaamassa Pukkia ennen joulua Santa's Grotto joulupukinpajassa. Lontoossa on monia eri vaihtoehtoja, mutta ehkä tämä kaikista taianomaisin on Harrodsin joulumaailma. Me kävimme täällä joulukuun alussa.

 

 

Aivan upea talvimaailma, ja paljon tekemistä lapsille - tukkeja joiden läpi ryömiä, lumipallojen heittelyä lumiukkoja päin, pieniä hiiriä maisemissa, sinne tänne piiloteltuna ja siellä täällä pieniä hiirimaailmoja rakenneltuna. Minulle tuli näistä pikkuisista sotilas-asuihin puetuista hiiristä mieleen Pähkinänsärkijä -baletti, vaikka se taisi olla viittaus siihen joulupukilta saatavaan kirjalahjaan jossa näistä hiiristä kerrottiin. 

 

Työntekijät olivat todella mukavia, viihdyttivät lapsia, auttoivat, ja tarjoutuivat usein ottamaan kuvia. Harvoin kun saadaan kunnon perhekuvia otettua, oli mukavaa että täällä saimme useampia otoksia kaikista meistä kolmesta. Olimme paikalla ystäviemme kanssa. Meitä oli tarkoitus olla kolme paria, mutta yksi tytöistä joutui sairaalaan edellisellä viikolla ja oli edelleen kipeä, eikä hän päässyt mukaamme. Pyysimme toki pukilta hänelle mukaan oman pienen lahjan tuliaisiksi. Meitä todella harmitti, ja erityisesti vielä sen takia että tämän tytön äiti oli järjestänyt tämän koko päivän meille, ostanut liput, ja jonottanut niitä tuntikausia puhelimessa. Tämä on siis todella suosittu joulumaailma, johon liput myydään loppuun muutaman päivän kuluessa syyskuussa... 

Nämä pienet mekaaniset hiirulaiset ovat niin söpöjä! Ja typykkä tykkäsi niistä kovasti.

Ennen joulupukin pajaan astumista odottelimme käytävällä jonka kello kertoi meille kuinka monta päivää jouluun vielä on. Pukin kanssa jutellessa hän kuuli minun olevan Suomesta, ja kertoi meillä kuinka hän sitten tuli sieltä pohjoisnavalta meillepäin Rovaniemen ja Kuusamon kautta. Ja sanoipa vielä ruotsiksi hyvää joulua - me opetimme hänelle sen myös suomeksi. Pukki oli oikein mukava ja uskottava. Meidän kavereiden tyttö pelkäsi pukkia kovasti, ja vaikka häntä kovasti maaniteltiin, ja pukki yrittii hiljaa hiipiä kuvaan, hän aina ratkesi huutoitkuun pukin nähdessään... Voi parkaa. Meidän tyttö oli hivenen epäluuloinen, eikä halunnut mennä turhan lähelle, mutta mielenkiinnolla tarkkasi pukkia äidin sylistä.

 

 

Ihania koristeitä - lahjareki ja porojen syöttöasema! Pikku yksityiskohtia oli kaikkialla.

 



 

Lahjaksi pukilta sai pienen kirjasen ja Harrods-suklaakolikon pikku kangaspussissa. Nallukka on Harrodsin vuosittain vaihtuvista jouluvalikoimista - se ostettiin ylimääräisenä lahjana kotiin jääneelle pikkutytölle. Meidän tyttö rakastui siihen niin kovasti että harmittaa ettei tullut ostettua samanlaista hänelle, mutta onhan hänellä noita leluja jo yllinkyllin. Ehkä sitten ensi vuonna.

 



Ja tässä meidän pukkikuva - oikein hyvin onnistunut!

 

Oletteko te käyneet jo pukin joulupajoissa tänä vuonna? Tämä on tälläinen lapsiperheitten juttu tietenkin, ja hauska sellainen.

Me lähdemme joulunviettoon... Suomeen!

Taisin tästä mainitakin jo, mutta mainitaan nyt vielä kerran - me menemme Suomeen joulunviettoon! Odotamme innolla perheen näkemistä, joulutorttuja, piparien leipomista, joulukoristeiden tekoa, lumessa telmimistä, pimeitä öitä (ja päiviä) ja takkatulen ääressä glögin nauttimista. Ja joulupukin käyntiä meillä kotona... Ja tällä kertaa olemme myös Suomessa uudenvuoden yli, eli päästään paukuttelemaan raketteja. Tai ainakin sihauttamaan tinaa.

 

 

 

Joskus päätimme että joka toinen vuosi olisi hyvä viettää joulu Suomessa ja joka toinen täällä Englannissa, ihan perinteen ja tasapuolisesti joulun jaon vuoksi. Viimeksi olimme Suomessa jouluna 2012, joulun 2013 olimme Englannissa. Tässä vähän kuvia siitä mitä toivon että pääsemme tekemään lomallamme.

 

 

Tämä CD on hävinnyt jonnekin, nyyh. Ehkä lentokentältä löytyy uusi...

 

 

Loman ajaksi olen ajastanut tänne vähän postauksia, ja ehkäpä ehdin myös livebloggaamaan vähän kuvapainotteisia juttuja. Katsotaan. Tammikuun alussa on luvassa suuri (no, suuri ja suuri on suhteellista, tälle blogille ja minulle suuri) muutos, josta kerron ihan omassa postauksessaan.  Sitä odotellessa, hyvää joulua!