Voehan..

... elämä! Miten se aika taas tuntuu ihan valuvan käsistä.

Olisi kauheasti kaikkea tekemistä, eikä aikaa ollenkaan tunnu riittävän. Nämä ovat taas näitä inhoja ajanjaksoja, jolloin olisi tuhatusti asioita hoidettavana ja koko ajan tuntuu tuppaavan lisää juttuja niskoille. 

Rakastan Taika-mukiani - se saa heti aamusta hyvälle tuulelle

Viime viikonloppuna saatiin kiitettävästi hääpukua aloilleen. Tällä viikolla on tullut tehtyä hääkortteja. Minä vähemmän, kihlattu enemmän. Gradu junnaa paikoillaan, vain alustavan suunnitelman olen saanut tehtyä ja muuten aika on mennytkin eri artikkeleiden kahlaamisessa ja etsiskelyssä. Tällä viikolla olisi tarkoitus vielä saada kirjallisuuskatsauksen ensimmäinen versio valmiiksi, sillä ensi viikolla minun tulisi käydä jutustamassa ohjaajan kera ja alkaa miettimään datan keräämistä sen gradun pääosion tarpeiksi. Huominen vierähtää tapaamisessa, ja perjantaina minun tulisi käydä täällä avioliittojuttuja hoitamassa. Ja sit ne hiton sormuksetkin.

Hääkutsuihin tarroja

Kaiken lisäksi koko kämppä pitäisi siivota kunnolla perjantai-iltapäivään mennessä. Siivous on yksi inhokkipuuhiani, joten olen vältellyt tämän tarpeellisen suursiivouksen tekemistä jo ihan liian pitkään. Syy miksi on nyt pakko siivota ei suinkaan ole pelkkä halu asustella siistissä talossa. Tänä kesänä meidän lähellä kuvataan jotain perhekomediasarjaa. No, se filmiryhmä haluaisi perjantai-iltapäivänä poiketa meillä kuvaamassa, josko meidän taloa voisi filmauksissa käyttää. Ja haluavat siis kuvata koko hemmetin talon, vintistä ja puutarhasta lähtien. Ja arvatkaa vaan missä rikkaruohokunnossa meidän puutarha on... Eli sekin hemmetti pitäisi kitkeä. Tällä hetkellä siellä ei tunnu mitään muuta olevankaan kuin rikkaruohoja. 

Ja hiuksissakin on varmaan jo viiden sentin juurikasvu, joka olisi tietty vihdoin kiva värjätä pois. Värit odottelisivat tuolla kaapeissa, ja varmaan taas odottelevatkin pari senttiä lisää. 

Tämmöstä meillä. Minä yritän kirjoittaa ja kihlattu tulee ja länttää tarran nassuun. Tuo tarra on siis meidän hää-brändi (joo-o, meillä on nyt hääbrändi - kantsii olla oma graafinen suunnittelija parisuhteessa). Meidän nimikirjaimet, yllättäen. 

Tämä on taas näitä viikkoja. Tälläistä se elämä joskus on. Kertokaa pliis etten ole ainoa joka on ihan pulassa kaikkien tekemistensä kanssa!

Tenttikaudet ja niistä selviytyminen

Viiden peräkkäisten (tuskaisien) keväisten tenttisumien jälkeen voisin ensimmäistä kertaa kirjoitella vähän omia mietintöjä ja vinkkejä tenttikausista selviytymiseen. Yliopisto-opiskelu Briteissä on paljolti painottunut kokeisiin, ja useimmissa kouluissa kokeet tulevat yhdessä köntissä vuoden lopussa, ja kokeita ei voi uusia. Pahimmillaan koko vuoden kestänyt panos mitataan yhdessä viikossa, joten pelkkä asioiden osaaminen ei riitä, vaan täytyy myös osata selviytyä sekä lukupanostuksen että tenttikauden aikaisista stresseistä ja ongelmista. Täällä joka kevät meille toitotetaan erilaisia tekniikoita kyllästymiseen asti, ja tässä pientä koostetta siitä mitä itse olen pitänyt tärkeimpänä. Toivottavasti on jollekin hyödyksi!

Lukukauden aikana:

Yksinkertaisesti, jos lukukauden aikana ottaa asiakseen pitää kaikki luentomateriaalit, muistiinpanot sun muut oheisjutut hyvässä järjestyksessä se helpottaa kokeisiin lukua suunnattomasti. Itse pidän kaikki yhden kurssin materiaalit yhdessä kansiossa luentojen ohjeistamassa aikajärjestyksessä, josta on helppo löytää tarvittavat materiaalit vain kurssisuunnitelmaa silmäilemällä. Post-it lapuilla merkkaan tärkeimmät materiaalit. Kannattaa tehdä aina viikoittain siivous paperimateriaaleihin, niin tenttikaudella ei tarvitse käyttää aikaa tärkeiden papereiden metsästykseen. Hyvät muistiinpanot auttavat myös tentteihin lukua. Kuulemma myös jos luentomuistiinpanonsa käy läpi 24h kuluttua luennosta ne muistaa paremmin. 

Lukupaussin ja tenttikauden aikana (eli revision):

Täällähän yleensä on ainakin parin viikon aikainen lukupaussi ennen tenttikausia. On helppo ajatella että pitää vaan lukea ja lukea niin paljon kuin mahdollista, ja unohtaa kaikki muu, mutta on tärkeää pitää itsensä virkeänä ja terveenä, eli syödä hyvää ruokaa ja nukkua tarpeeksi ja vähän liikkuakkin. Pieniä pausseja kannattaa pitää, käydä vaikka elokuvissa tai muuten ulkona rentoutumassa, muuten hajoaa pää. Ei kannata ajaa itseään piippuun jo ennen kokeita! 

Samat hyvät tavat kannattaa pitää mielessä tenttikauden aikana. Lisäksi, ei kannata ajoittaa mitään suuria elämänmuutoksia (esimerkiksi laihdutus tai tupakanpolton lopettaminen) tähän sumaan, vaan pitää elämä mahdollisimman normaalina.

Erityisesti nukkuminen on tärkeää. Koetta edeltävänä päivänä ei missään nimessä kannata valvoa myöhään kerraten viimeisiä asioita ja on parempi yrittää nukkua mahdollisimman paljon. On parempi tulla virkeänä ja monitahoiseen ajatteluun kykenevänä kuin väsyneenä zombina koetta suorittamaan. Sitä kuitenkin nukkuu huonosti, joten kannattaa yrittää lopettaa lukeminen ainakin tuntia ennen nukkumaanmenoa että saa mahdollisimman levolliset yöunet.

Tentteihin harjoitteleminen:

Tämähän riippuu ihan tenttien rakenteesta. Tärkeintä minun mielestäni on silmäillä aikaisempia tenttejä, yrittää tunnistaa ne aihealueet joita tullaan kysymään (sillä joka ikisessä kurssissa on joitain pääasioita!) ja lukea tämän perusteella tärkeimpiä materiaaleja. 

Aktiivinen oppiminen on tärkeää, eli ei pelkästään passiivista lukemista, vaan aktiivista muistiinpanojen tekemistä, käsitekarttojen valmistamista, lunttilappujen tekoa tms. tms. Jokaisella on omat oppimistapansa - itse en esimerkiksi alleviivaa tai korosta mitään, vaan teen pelkkiä muistiinpanoja ja yritän sitten ulkomuistista kirjoittaa tärkempinä pitämiäni asioita uudelleen, muistiinpanoista tarvittaessa luntaten. Jotkut tykkäävät piirtää käsitekarttoja. Matemaattisissa aineissa kannattaa mielummin keskittyä tehtävien tekemiseen, ei lukemiseen. 

Ehkä paras tapa harjoitella tentteihin on tehdä itselleen harjoitustentti. Eli valita jokin edellisen vuoden koepaperi, varata sen viemä aika, ja sitten aikarajan puitteissa vastata kysymyksiin, ilman mitään facebook-taukoja tai muistiinpanojen silmäilyä. Ja jälkikäteen sitten analysoida omat vastaukset ja miten niitä voisi parantaa. Jos aikaa koko harjoitukseen ei ole, jopa pelkkä ranskalaisilla viivoilla tärkeimpien asioiden luetteloiminen auttaa asioiden palauttamisessa aktiiviseen muistiin. 

Itse tentissä:

Pidä pää kylmänä! Pelkkä asioiden osaaminen ei ole tarpeeksi, koetekniikka täytyy myös olla hallussa.

Lue ohjeet huolellisesti. On melkoinen katastrofi jos vastaakin vain yhteen kysymykseen, vaikka piti vastata kahteen tms. 

Lue kysymykset huolellisesti läpi. Aloita vastaaminen helpoimmasta. Helppojen kysymyksien jälkeen itseluottamus kohoaa ja vaikeampien kysymysten vastaaminen on helpompaa. Lisäksi, jos on mahdollista vastata vain osaan kysymyksistä kannattaa lukea siltikin kaikki kysymykset (eikä pelkästään silmäillä avainsanoja), sillä sitä ei ikinä tiedä jos sieltä sattuisikin tulemaan jokin tärppi jonka osaa todella hyvin muiden opiskelujen perusteella. 

Vastaamisessa kannattaa olla hyvin tarkka, ja vastata kysymykseen, ei siihen kysymykseen jota toivoisi kysyttävän tai mitä ensimmäisenä tulee mieleen. Tähän auttaa paljon sekin että pysähtyy aluksi miettimään muutamaksi minuutiksi kysymyksen ulottuvuuksia, raapustaa ranskalaisilla viivoilla pienen suunnitelman, ja kirjoittaessa silmäilee suunnitelmaa. Suunnitelmasta on myös helppo tarkastaa onko tullut mainittua kaikki tarvittavat asiat.

Mitäs jos ei kysymykset onnaakkaan? Jos omaa harjoiteltua asiaa ei ole kokeeseen tullut tai muuten vain ei ymmärrä kysymyksiä? Kannattaa silti yrittää vastata parhaansa mukaan. Usein samoja asioita voi käännellä ja väännellä niin että niillä voi argumentoida jotain muutakin mitä alunperin ajatteli. Tämä on aika kauhea paikka, mutta ei auta muu kuin yrittää. Kandin aikana minulle kävi näin kerran - neljään kysymykseen piti vastata ja osasin oikeasti vastata vain kolmeen. Läpi menti silti, ihan kirkkaasti.

Älä jätä vastaamatta kysymyksiin. Siitä tulee nolla pistettä. Surkeastakin vastauksesta voi tulla sen verran pisteitä että saa säädyllisen numeron jos muut vastaukset ovat olleet hyviä.

Ja viimeiseksi. Älä lähde kokeesta etuajassa pois! Tämä on varmaan typerimpiä juttuja mitä voi tehdä. Sieltä kokeesta löytyy aivan taatusti jotain paranneltavaa.

Aikamoinen mahtipostaus tästä tulikin. Aika itsestäänselviä asioita useimmat, mutta yllättyisitte kuinka vaikea niistä on pitää kiinni stressatessa ja kokeita murehtiessa! Ja joo, olen näitten viiden kevään aikana tehnyt jokaikisen virheen ja typeryyden mitä voi kokeissa tai niihin valmistuessa tehdä :) Mutta heittäkää kommenttilaatikkoon vaikka lisävinkkejä, jos teiltä niitä löytyy!

Kaikku kuvat weheartit:stä.

Hääjärjestelyjä

Häitten järjestely jäi opiskelukiireissä aivan paitsioon. Nyt tämän viimeisen viikon aikana olemme ottaneet menetettyä aikaa kiinni oikein urakalla. Menemme siis Suomessa naimisiin, meillä on jo kirkko, hääristeily Pyhäjärvellä ja ravintola sekä soittaja-duo varattuna juhliin. Vaikuttaa aika hyvältä ja ollaan tosi tyytyväisiä miten hyvin kaikki on sujunut ja millaiseksi juhlat ovat muotoutumassa. Osittain tähän on tietenkin vaikuttanut se että olemme olleet melkoisen suurpiirteisiä valmisteluissa ja mikään ei ole ollut täysin ehdotonta ja ollaan suostuttu useampaan kompromissiinkin. 

Viime viikolla olemme ehtineet:

... päättää teemavärit. Valkoinen pääväri, mausteena sinistä ja punaista. 

... päättää menu. Alkuruoaksi muunmuassa mätiä, smetanaa ja sipulia ja metsäsieni-perunasalaattia, pääruoaksi härän filettä tummassa portviinikastikkeessa tai paistettua kuhaa ruohosipulikastikkeessa. Nam nam.

... ostaa häämekkomateriaalit.

... kaavoittaa ja leikata kankaat mekkoa varten. 

... ostaa lentoliput Suomeen.

Vielä pitäisi:

... suunnitella ja teettää sormukset.

... ommella häämekko.

... hoitaa kutsut.

... saada paperihommat järjestykseen.

... miettiä illan musiikkivalikoimaa.

... kirjoitella jotain oheisohjeistusta englantilaisille vieraille (kirkkoseremoniaa ja Tampereen nähtävyyksiä varten).

Paljon tässä on hoideltavia asioita. Onneksemme oma äitini on auttanut järjestelyissä aivan tavattoman paljon, ja jos ihan totta puhutaan, järjestänyt suurimman osan käytännön asioista, tilavuokrista, kirkosta ja kuljetuksista lähtien. Kaikki tämä olisi ollut aivan mahdotonta järjestää ilman tukiverkkoja siellä Suomessa.

Isoimman ongelman on aiheuttanut paperihommat, ja erityisesti kihlatun brittipapereitten järjestäminen - täällä on ihan tajuttoman vaikea saada kaikkia papereita kasaan. Ensiksi pitää varata aika haastatteluun, sen jälkeen odottaa kolmisen viikkoa papereita, hoitaa tarvittavat leimat kasaan eikä näitä leimojakaan saa ihan vain missään virastossa poikkeamalla vaan ne pitää erikseen lähettää Brittien ulkoministeriöön. Huoh. Nyt sitten jännätään saadaanko kaikki paperit ajoissa kasaan, vai pitääkö meidän vaan pitää bileet ja mennä naimisiin sitten itse tuomipäivää myöhemmin! Sormet ristissä odotellaan ja toivotaan parasta...

Back to business

Ah. Kokeet ovat ohi. Elämäni (mitä luultavimmin) viimeinen koe oli tosiaankin tiistaina. Hyvästi painajaiset koetilanteista - koeajan loppumisesta kesken vastausta, kokeesta myöhästymisestä, tai siitä että paperin käännettyäni en osaa vastata kuin yhteen kysymykseen. Kokeitten loppumisen jälkeen tosin näin painajaisia siitä että sainkin tietää minulla olevan vielä kaksi ylimääräistä koetta, joihin yritän epätoivoisesti kerrata jotain. 

Aika moista pyöritystä nämä viimeiset kolme viikkoa. Kahdeksan koetta aikamoisen tiuhaan tahtiin, monet ihan peräkkäin. Inhottavimpia olivat ne jotka tulivat tuplina niin että yksi koe oli iltapäivällä, ja seuraava koe heti seuraavana aamuna, siinä kun on todella hankala opiskella siihen jälkimmäiseen kokeeseen. Nyt sitten vaan jännäämään ovatko kaikki menneet läpi ja millaisilla numeroilla. Suurin osa kokeista tuntui menevän ihan mallikkaasti, muutama jopa oikein hyvin. Yksi jopa niin hyvin että melko varmasti sanoisin sieltä ropisevan täysiä pojoja muutamien pienien aivopierujen jälkeenkin. Kaksi koetta taas meni superhuonosti, yhdessä loppui aika ja toisessa en oikein osannut vastata mihinkään kunnollisesti. Eli saapi nähdä. Kuulemma n. 20% kurssilaisista reputtaa ainakin yhden kurssikokeen.

Nyt sitten pitäisi alkaa vääntämään gradua ja siinä se opiskelu sitten onkin. Syyskuussa palautus. 

Tiistain jälkeen olen ehtinyt ostaa häämekkomateriaalit, katsastaa kaavoja, ostaa lentoliput Suomeen häihin, siivoilla, raivattua puutarhaa, käydä juhlistamassa kihlatun syntymäpäiviä jotka jäivät paitsioon kokeitten takia ja ihan vain levätä. Eilen käytiin tosiaankin vähän juhlistamassa näitä synttäreitä - käytiin ravintolassa syömässä ribsejä ja elokuvissa katsomassa Pirates of The Caribbean 4 - huippuhauska leffa taaskin!

Lähdettiin eilen liikkeelle niin tekstiilikaksosina (vähän niinkuin Beckhamit :D) että oli pakko ottaa kuva. Ei siis suunniteltu tätä yhdenmukaisuutta. Eikös sitä sanotakin että vuosien varrella pariskunnat alkavat muistuttaa toisiaan yhä enemmän ja enemmän.

Quesadilloja, pekoni-juusto-hunaja-kanaa ja ribsejä Outback Steakhouse -ravintolassa. Tuli vähän tilattua liikaa eikä kyllä kyennyt syömään kaikkea. Mutta hyvää oli! Kannattaa käydä jos törmäätte mestaan. 

Eipä mulla mitään muuta kuin että tästä se bloggailu taas pikkuhiljaa alkaa uudestaan. Voisin muuten kirjoitella joku kerta vähän opiskelusta ja koekausi"selviytymisestä" vaikka postauksen jos se täällä jotakuta kiinnostaisi. Onkohan täällä lueskelemassa edes ketään opiskelijoita joihin tämä uppoaisi?

Shiatsuahhhh...

Tänään palautin vihoviimeiset esseet. Vihdoinkin. Aika reippaasti myöhässä. Harmittaa oma mokailu, koska nyt alkaa pelottaa että tämä myöhästely on maksanut minulle erinomaisen yleisarvosanan. Noh, ehkä tästä pitäisi ottaa opiksi.

 

Asiasta mukavempiin, nyt kun on pitkä vuosi opintoja takana ja vain kokeet edessä palkitsin itseäni kunnon hemmottelusessiolla Thai Square Spa -kylpylässä Covent Gardenissa. Ai että teki hyvää! Puoli tuntia höyrysaunassa, kukkajalkakylpy ja tunnin shiatsu-hieronta. Selän jännitys on nyt tosiaan laukaistu kunnolla. Session jälkeen oli kiva lepäillä nojatuolilla hämyisessä huoneessa lukien tyttölehtiä, juoden vihreää teetä ja nauttien paikan tunnelmasta. Shiatsuun muuten tutustuin ensimmäistä kertaa Thaimaassa kymmenisen vuotta sitten ja jos teillä on ikinä mahdollisuus käydä shiatsu-hieronnassa, se kannattaa. Aivan parasta.

Ensi viikon maanantaina minulla alkaa koekausi - kahdeksan koetta kolmessa ja puolessa viikossa. Nyt täytyisi alkaa harjoittelemaan kokeisiinkin, eikä noiden esseiden vääntämisen jälkeen liiemmälti aikaa ole. Siispä pidän kuukauden tauon nyt blogimaailmasta, joten seuraavan kerran nähdään sitten kesäkuussa kun olen kokeista vapaa!

Peukut pystyssä että kaikki menee läpi!

Pääsiäisiä!

Minun pääsiäiseni kuului...

herkullinen sunday roast: valkosipuli-rosmariini-lammasta punaviinikastikkeella, chili-viherpapuja, hunajaista butternut squash-kurpitsaa, ja uunissa paahdettuja perunoita ja...

valikoima makoisia suklaa-munia. Kinder-muna tottakai, ja lisäksi Thorntonin melted praline- ja Ferreron hasselpähkinä-munia. Mmmm. 

Valitettavasti pääsiäiseeni kuuluu myös kolme esseetä, joita on todella tuskallista vääntää kotosalla istuessa, ihaillessa auringonpaistetta ikkunasta. Onneksi tämä on viimeinen opiskelukevät ikinä! Tsemppiä teille muille opiskelijoille, pian tämä on ohi! Ja toivottavasti teillä muilla oli antoisampi pääsiäinen :)

Lontooseen töihin?

Minulta on joskus kyselty vinkkejä Lontooseen muuttamisesta ja työnhausta - nyt siis pikaopas tässäkin ihan kaikille kiinnostuneille työnhausta täällä. 

Jaan työpaikat nyt hyvinkin karkeasti kahteen osioon - perusduunit ja graduate-työt.

Perusduuneilla tarkoitan lähinnä vähemmän koulutustason omaaville sopivia töitä. Näitä ovat muunmuassa tarjoilija, kaupan kassa, myyjä, vastaanottovirkailija ja niin edelleen. Sopinee erityisesti lukion päättäneille.

Graduate-duuneilla tarkoitan ihmisiä joilla on vähintään kandi takana ja tähän kategoriaan sopivat työt voisivat olla esimerkiksi account manager (myyjä), researcher, assistant manager ja niin edelleen. Tähän kategoriaan voisivat myös sopia ne henkilöt joilla työkokemusta on takana jo useampi vuosi, vaikkei varsinaista koulutusta alalta jostain syystä olisikaan. 

Ensinnäkin, kannattaa tulla Lontooseen, hankkia paikallinen pay as you go- liittymä ja päivittää CV:hen kaikki tarvittavat yhteystiedot. Osoitteeksi voi laittaa jopa hostellin osoitteen. Sanoisin että ulkomailta töiden etsiminen on pitkällistä, turhauttavaa ja monissa tapauksissa mahdotonta. CV kannattaa profiloida hakemiaan työpaikkoja silmälläpitäen. Jos työkokemusta ei ole paljoa, kannattaa laittaa esimerkiksi entisiä vastuutehtäviä. Riippuen työtehtävistä CV voi olla 1-2 sivua - uransa alkupuolella olevien ei kannata sivua pitempää kirjoitella. On tärkeää myös mainita kielitaito ja koulutustausta.

Perusduuneja etsiessä kannattaa tulla Lontooseen kuukauden tai parin elämiskustannukset taskussa - vaikka töitä löytäisikin pikapuoliin niin palkanmaksua voi pisimmissä tapauksissa joutua odottamaan kuukauden. Siihen saakka tulee pärjätä omillaan.

Paras tapa löytää töitä on printata pino CV:itä, ja lähteä kävelemään asuinpaikkansa lähiympäristössä etsien erilaisia pienempiä firmoja (kauppoja, ravintoloita, kahviloita, rekrytointifirmoja...). Suosittelen etsimään asuinpaikan ympäristöstä erityisesti siksi että perusduuneissa saa usein aika huonoa palkkaa, ja matkaliput ovat täällä kalliita. Vaihtoehtoisesti kannattaa etsiä työpaikkoja järkevän bussimatkan päästä, bussi on huomattavasti halvempi kuin metro.

Monet työntekijää etsivät paikat usein laittavat työpaikkailmoituksen ikkunaan, mutta kannattaa rohkeasti käydä sisään kaikkiin paikkoihin jotka kiinnostavat, esitellä itsensä reippaasti ja kysyä etsisivätkö he mahdollisesti työntekijöitä. Tämä voi oikeasti olla aika pelottavaa aluksi, mutta kunhan itsensä pakottaa muutamaan paikkaan tulee loppukierroksesta paljon helpompi. Monet paikat ottavat CV:n käsiinsä ja sanovat soittelevansa perään jos tarvitaan, jotkut pyytävät työnhakijoita tuomaan cover letterin, ja osa pyytää työntekijää täyttämään paikan oman työnhakulomakkeen. Ei kannata latistua jos tarjouksia ei heti tule, jos jaksaa tarpeeksi kauan pyöriä kyselemässä töitä kyllä löytyy. Työt eivät täällä tekevältä lopu kesken! Gumtree.com sivustolta voi myös löytää varteenotettavia vaihtoehtoja.

Kannattaa varautua siihen että joutuu tekemään ns. harjoitteluvuoron (josta yleensä EI makseta palkkaa) muutamaksi tunniksi jotta työnantaja voi katsoa sopeutuuko työntekijä porukkaan. Eli reippaasti vaan töitä tekemään. Kannattaa varautua myös siihen että täällä ollaan nopeita liikkeessä, ja työpaikkaa tarjoava voi pyytää sinua jo heti seuraavana päivänä töihin, tai jopa kysyä voisitko aloittaa heti. Jos työpaikkaa ei saa harjoitusvuoron jälkeen ei kannata masentua, täällä on aivan mielettömän paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi, omalle kohdalle sattunut paras tapaus oli kun erosin ikävästä työpaikasta puolipäivän aikaan. Iltakuudelta minulla oli jo uusi työpaikka!

Sitten pakollinen disclaimer - jos sinulla on jo paljon työkokemusta, tai korkea koulutus ei kannata etsiä perusduuneja. Työntekijät odottavat tälläisen henkilön lopettavan pikapuoliin joten eivät viitsi palkata. 

Graduate-duunien etsiminen kannattaa aloittaa jo Suomesta käsin kartoittamalla oman erikoisalan rekrytointifirmat. Lisäksi täällä on paljon bilingual -rekrytointifirmoja, jotka kannattaa myös laittaa ylös. Reed.co.uk -sivustolta voi myös löytää varteenotettavia työpaikkoa. Kannattaa lähettää oma CV mahdollisimman moniin rekrytointifirmoihin, mielellään sen jälkeen kun on jo Lontooseen tullut tai päivää aikaisemmin. Soittoja voi nimittäin tulla jo seuraavana päivänä. Rekrytointifirmat myös soittelevat ihan kyllästymisiin saakka. Kannattaa olla kovana jos tarjotaan jotain joka ei missään nimessä sovi - esimerkiksi liian kaukana tai eri työtä mitä haluaa tehdä, ja kertoa suoraan puhelimessa millainen työ sopisi ja pyytää kohteliaasti soittelemaan takaisin jos sellaista löytyy. Liian nirso ei kuitenkaan kannata olla, täällä on melko tavallista joutua matkustamaan tunnin tai ylikin työpaikalleen yhteen suuntaan.

Kaikenlaisiin läheltä liippaaviin paikoihin kannattaa hakea. Täällä ne vaatimukset eivät aina välttämättä ole niin tarkkoja ja hyvä tyyppi voidaan palkata vaikka olisikin opiskellut vähän väärää ainetta, tai ei täytä kaikkia kielitaitovaatimuksia jne jne. Työnantajat myös usein kouluttavat uudet työntekijät, joten kannattaa myös hakea paikkoja joissa luulee pärjäävänsä, vaikkei sellaisia ole aikaisemmin tehnyt. Transferable skills ovat täällä se taikasana.

Kiinnostaviin työpaikkoihin voi myös ottaa itse suoraan yhteyttä ja kysellä töitä vapaamuotoisella hakemuksella tai hakea yrityksen nettisivuilta avoimia paikkoja. Tämä voi tosin olla aikamoisen vaikeaa, ja tärppääminen on vähän tuurista kiinni. Syyskuussa alkavat haut graduate-putkiin isoissa firmoissa, eli näihin kannattaa hakea jos on juuri yliopistonsa päättänyt, tai on ollut työelämässä vuoden tai pari. Ylipäätänsä kannattaa varautua että graduate-duunien löytäminen kestää huomattavasti pitempään kuin tavallisten työpaikkojen löytäminen, eli kannattaa olla muutaman kuukauden varat taskussa. Haastatteluissa voi joutua ramppaamaan aika paljonkin, ja joissakin paikoissa jopa muutamaan kertaan.

Kaikkein tärkeintä on terve seikkailumieli. Uuteen maahan muuttaminen on aina vaikeaa, asunnon metsästäminen voi olla kovinkin stressaavaa, ja kaikki byrokratian pyörittämiset, kuten lääkärille rekisteröityminen, pankkitilin avaaminen, NI-numeron (verotusnumero) hakeminen jne. on väsyttävää. Mutta jos ei anna periksi niin kaiken saa ennenpitkää järjestettyä. Täysin samaa elämäntasoa mihin Suomessa on tottunut täältä tuskin saa, Lontoo on todella kallis kaupunki ja pääsääntöisesti asumistilat ovat Suomen standardeihin tottuneille aika kauheita. Mutta jostain on aloitettava!

Ja niin, omia vinkkejä ja kokemuksia saa laittaa kommenttilootaan :)

Työnhausta Lontoossa/Briteissä lisää:
Brittiläisestä työhakemuksesta ja CV:stä
Graduate-duuneista (yliopistosta valmistuneille) Lontoossa