Vauva 12kk

Yhdessä vuodessa sitä oppii paljon. Pienestä, avuttomasta tuhisijasta on tullut (melkein) kävelevä, äänekäs touhutyttö. Viime kuukauden aikana mitään jättimäisiä, ensimmäisen askeleen kaltaisia kehitysharppauksia ei tullut, mutta uusia pieniä taitoja roppakaupalla. Kehitysharppauksista puheenollen, tyttö myös harppasi pituuskasvussa ihan parin yön aikana. Ja nyt se noin kuukausi sitten käyttöön otettu (varsin runsas) 9-12kk vaatevarasto on jäämässä pieniksi.

 

1v + 2h vanha

 

Vauva on alkanut nukkua öitänsä paljon paremmin nyt kun kaikki hampaat ovat tulleet läpi. Poskihampaita odotellessa... Nyt yöunet tuppaavat alkamaan 20-21 aikoihin, ja yöllä herätään ehkä kerran tai kaksi. Aamuherääminen siinä kuuden tai seitsemän maissa. Vauva yleensä rauhoittuu yöllä pian takaisin nukkumaan, muttei suinkaan omaan sänkyynsä, vaan vain ja ainoastaan vanhempien väliin (pienen maitotilkan jälkeen). No, ihan ideaalein tilanne tämä ei tietenkään ole, sillä vauva hikoilee kuin pieni possu, ja vanhempien yöunet jäävät vähän katkonaisiksi märkiin läntteihin ja huitoviin käsiin törmätessään, mutta toki parempi kuin se edellinen hammassaagan jokatuntinen itkuherätys. Pää alkaa vihdoinkin toimia yöunien lisääntyessä ja töitäkin jaksaa tehdä uudella innolla.

 

 

 

 

Päiväunet ovat lisääntyneet, ja vauva nyt helposti vetäisee 3-4 tunnin päikyt. Joskus toki huomattavasti vähemmän. Tämä on ihan luksusta viikonloppuisin kun sitä saa hetken omaa aikaa, esimerkiksi bloggailuun (ja aikaa järjestellä ja siivota kotia näin tylsemmältä kannalta...). Lisäksi vauva meni jonkun ihmeellisen vauva-anoreksian läpi, eikä suostunut moneen päivään syömään oikein mitään. Ehkä keksin tai parin. Nyt ruoka jo maittaa ja tyttö vetelee isoja annoksia.

 

 

 

 

Uusia taitoja on tullut monia. Vauva kävelee useamman askeleen nykyään, kuusi taitaa olla personal best, mutta aika usein laiskanpulskeasti vain konttaa paikasta toiseen. Hän oppi kiipeämään portaita ylös jo 10-kuukautisena, mutta nyt 11-kuukauden ikäisenä siitä tuli oikea iso juttu. Aina kun hänet päästää valloilleen, niin hän konttaa salamannopeasti rappusiin ja niitä kiipeämään. Toisinsanoen, hetkeksikään ei voi silmä välttää. Ja niitä kiivetään, monta kertaa päivässä, se on hauskinta mitä vauva tietää. Ja sen jälkeen seikkaillaan yläkerran huoneissa.

 

Vauva myös antaa ja ottaa tavaroita. Tämä alkoi pikkuhiljaa 10kk iässä, sillä että vauva ojensi jotain, ja sitten nopeasti vetäisi sen saamattomiin nauraen päälle. Nyt 11kk iässä vauva tarjoaa kauniisti lelujaan, keksejä, tutteja, riisikakkuja, ruokalusikoita, ja antaa ne auliisti isälle tai äitille. Ja tarjoaa jopa näitä muille vauvoille. Todella söpöä. Vähemmän söpöä on tosin kun vauva kolauttaa kuolaisen tuttinsa neljältä aamuyöllä nukkuvan äidin purukalustoon. Kiitos vauva. Syö sinä vaan, ja mennään nukkumaan.

 

 

 

Lisäksi vauva on oppinut "käyttämään" puhelinta ja kaukosäädintä. Kaukosäätimen nappeja painellaan, sitten katsotaan televisiota muuttuiko siellä jotain. Puhelin asetellaan nätisti korvalle, ja kuunnellaan kuuluuko sieltä mitään. Joskus jutellaan vauvan kanssa niin että molemmilla on puhelin korvalla, ja äiti (tai isä) "soittaa" vauvalle.

 

Nyt vauvasta on tullut taapero. Mutta omana pikkuvauvana hän taitaa pysyä aina. Näitä kuukausikatsauksia on ollut todella kiva kirjoitella, ja jälkikäteen katsella mitä kaikkea onkaan sinä ikäkuukautena tapahtunut, vauvat kun kehittyvät niin nopeaa tahtia että helposti unohtuu mitä milloinkin tapahtui. Nyt taaperoiässä täytyy katsella koska siirrytään kuukausikatsauksista ehkä neljännesosavuosikatsauksiin. Vaiko kannattaisikohan sittenkin vielä tarkastella kehitystä kuukausittain. Mietiskellään...