Nelikuukautisraportti

Vauva on nyt neljä kuukautta (ja kolme päivää päälle). Ihan uskomatonta. Niin iso jo. Aika on tosiaankin mennyt nopeasti.

Tässä parin kuukauden aikana vauva on oppinut vaikka mitä. Kuukausi sitten vauva oppi potkimaan itseään eteenpäin selällään maaten. Yleensä innoittajana oli suusta pudonnut tutti, joka olla möllötti siinä hartialla. Sitä suuhun yrittäessään vauva potki itseään eteenpäin, saamatta tuttia ikinä suuhunsa. Useamman kerran vauva onnistui saamaan itsensä pieneen pinteeseen - esimerkiksi juuttumaan pyykkitelineen alle. Jossain vaiheessa tämäkin vaeltelu loppui, onneksi, heh.

Vauva on oppinut käyttämään käsiään hyvin. Kolmen kuukauden iässä vauva "löysi" kätensä, ja katseli niitä ihmeissään. Niillä hassuilla ulokkeilla oli kiva lyödä lelukaaren leluja ja heilutella niitä. Sittemmin osattiin ottaa käteen helistin, ja lyödä sillä omaa päätä yrittäen saada sitä suuhun. Sormet ovat myös löytäneet tiensä suuhun, naminami.

Parisen viikkoa sitten opittiin ottamaan tutti pois suusta, ja sitten aina itkettiin äitiä apuun. Nyt tutin suuhun takaisin laittamista harjoitellaan kovasti, mutta usein se päätyy suuhun vinottain tai väärinpäin, ja sitten taas itketään äitiä apuun. 

Viikko sitten vauva oppi kääntymään selältä mahalleen. Nyt sitä harjoitellaan jatkuvasti. Käännös onnistuu helposti oikealle puolelle, vasemmalle puolelle on onnistuttu vain pari kertaa. Mahalta selälleen on vielä vaikeampaa, mutta on sitäkin jo harjoiteltu muutamaan kertaan.Yleensä sen onnistuessa vauva lyö päänsä maahan ja säikähtää, ja itkee äitiä lohduttamaan.

Mahalla ollessa vauva potkii itsensä liikkeelle sivusuuntaan, kiertäen ympyrää siinä mahallaan. Luojan kiitos vielä ei ole alettu konttaamaan, mutta yritys on kova... On tämä helppoa aikaa - jos laittaa vauvan jonnekin makaamaan, ei hän kauas siitä vielä onnistu siirtymään, mutta varovainen toki täytyy olla jo.

Mitäs muuta. Nukutaan kohtuullisesti, mutta tosiaan niitä yöheräilyjä on jonkin verran. Päiväunia nukutaan pariin otteeseen. Harmittavaa kyllä vauva on nyt unohtanut miten syödään pullosta. Maito kelpaa vain suoraan lähteestä, mikä on aika vaikeaa sillä minä en oikein pääse lähtemään minnekään ilman huonoa omatuntoa. Nyt ollaan harjoiteltu pulloilua taas uudestaan, meillä on nimittäin parin viikon kuluttua konsertti johon haluaame molemmat mennä, ja vauvan pitää nyt oppia pullosta syöminen uudestaan!

Pian pitää ostaa uusi kehto vauvalle. Tämä menettelee vielä jonkin aikaa, mutta pian tarvitaan isompaa. Ja vauva muuttaa sitten omaan huoneeseensa. Ihan käsittämätöntä kuinka nopeasti tämä aika on mennyt. Vasta muutama kuukausi sitten vauva ei liikkunut, nukkui vain. Nyt hän ottaa kontaktia, liikkuu, haluaa selkeästi ja ilmoittaa halunsa äänekkäästi, ja pian hän muuttaa omaan huoneeseensa, isojen tyttöjen huoneeseen.

Meidän pieni.