torstai 3. heinäkuuta 2014

Vertaistukea vauvakutsuilla

 
Ilman vertaistukiverkkoa äitiyslomani olisi ollut huiman paljon tylsempi. Kuukautta ennen laskettua aikaa pääsimme (nojoo, siis maksoimme itsemme) antenatal -kurssille, jolta tarttui mukaan useampi ystävä. Vielä taitaa olla aikaista sanoa onko kyseessä elämänikäisiä ystäviä, toivottavasti. Kurssilla oli seitsemän pariskuntaa - viiden muun äidin kanssa pidettiin yhteyttä äitiyslomalla lähes joka viikko. Kävimme kahvilla, äiti-vauvakerhoissa, puistokävelyillä, piknikeillä, keskustellen imetyksestä, nukkumisesta, soseista, äitiydestä, hyvistä ja huonoista ajoista, aivan kaikesta. Näimme toistemme lasten kehityksen pallomahasta taaperoihin. Ne kokemukset ovat hitsanneet meitä yhteen, tehneet meistä ystäviä. Joidenkin kanssa olen läheisempi, mutta kaikki ovat tärkeitä.
 
 




Viikonloppuna juhlimme tämän vertaistukiryhmän (ja muutaman muun äitikaverin ja vauvakaverin) kanssa erään meistä yksivuotisjuhlia. Oli purtavaa äideille ja iseille, sormiruokaa vauvoille, kakkua kaikille, ja vauvaviihdyttäjä joka piti 45 minuutin laululeikkituokion. Ei liene yllättävää että noin kymmenen yksivuotiaan juhlissa kaaos oli melkoinen - vauvat vaeltelivat vähän minne sattuivat, kävivät leikkimässä pöydän alla, tökkivät toisiaan silmiin, kaatuilivat toistensa päälle. Oli silti hauskaa, todella hauskaa. Vauva teki myös pienen karkuretken silmän välttäessä. Tai siis, silmä ei välttänyt, mutta vauva nopsasti pujahti muiden jalkojen välistä ja yritti kontata ulko-ovelle äidin ollessa jumissa muitten selkien takana - kaverin mies nappasi hänet sitten kiinni huomatessaan tutun karkulaisen.  
 
Samanlaista olin kaavaillut meillekin yksivuotisjuhliksi. Vaikka hauskaa olikin, toisaalta, ihan hyvä vain että otettiin rennosti. Niin paljon vilskettä oli että huh.



T-paita Burberry, farkut H&M, vauvan mekko Ted Baker


Tehtiin syntymäpäivälahjaksi tälläinen juliste, johon valikoitiin muutamia pieniä syntymäpäivän ja syntymävuoden aikana tapahtuneita asioita ja tilastotietoja. Minä ideanikkarina, mies toteuttajana. Kätevää kun on graafikko omasta takaa! Sieltä samasta lähteestä on peräisin myös blogin grafiikat.  







 
Läksiäislahjaksi vauva sai pienet marakassit osana tuota vauvaviihdyttäjän tuokiota. Eikä suostunut päästämään marakasseistaan irti koko iltana. Ja sai hän pari muutakin lahjaa vertaistukiryhmän jäseniltä. Nolotti kun ei tosiaan tullut edes ajateltua muille vauvoille lahjan ostamista, ostettiin vain syntymäpäiväsankarille. No mutta, jos me tehdään heillekin samanlaiset julisteet sitten vaikka ensi vuoden synttäreille!
 
Mistäs te muuten olette löytäneet äitikavereita ja vertaistukea?

2 kommenttia:

  1. Tutulta näyttää muskarimeno... Movers & Shakers, eikö? "Hello children, hello grown-ups, hello everyone old and young..." alkoi soida samantien päässä! :)

    Sitä mä vaan, että upea synttärijuliste, vaudevau! Kätevää tosiaan, kun on graafikko omasta takaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli joo Movers and Shakers - mies alkaa varmaan käydä noilla tunneilla sit joskus, tykättiin kyl.

      Ja on muuten kätevää - hän tekee meille aina kaikki kortit ja kun on muutenkin kätevä suunnitteleen on valinnut kodin värimaailman, suunnitellut vaatekaapin jne :)

      Poista

Tätä blogia ei enää päivitetä, ja kommentteja luetaan harvakseltaan. Tervetuloa poikkeamaan uuteen blogiini Wave to Mummy

Related Posts with Thumbnails